Tukka, kirja, tatuointi, armoton vitutus

Perjantaina aamulla poljin Kallioon kampaajalle ja matkalla paatin tehda vihdoinkin jotain talle mun tukalle! Kampaajan kauhuksi ilmoitin haluavani siita eroon, en sentaan tehnyt Britney Spearseja ja leikannut kaljuksi (vaikka olen kylla senkin kokeillut) vaan leikkautin oikein pirtean kivan pikku polkan! My new, very short hair!
Olen oikein tyytyvainen, vaikka siina onkin melkoinen totuttelu, hoitoaineen annostelusta aina nukkumaan menemiseen.

Kampaajalta menin Ekoloon, ostin kauheesti kaikkee, mm. meikkeja tulevia myyjaisia varten! Ja sitten tajusin, etta alkaakin tulemaan kiire, jos meinaan ennattaa polkea kustantajaa tapaamaan. Kun paasin kotiin, oli ihan toivotonta ennattaa pyoralla enaa yhtaan mihinkaan ja alkoi paniikkikin iskemaan. Lopulta jouduin tilaamaan taksin, ja siinakin kesti kun oli alkanut satamaan lunta ja autoilijat menee paniikkiin…

Mulle ei oltu vihasia vaikka olinkin myohassa 🙂 Esittelin uuden uljaan kirjaideani, olin hyvin itsevarma ja kaikin puolin vakuuttava, mutta ihan rehellisesti tai siis niinko aidosti. Silla kovasti uskon taman kirjan tarpeellisuuteen. Melko alussa se kavi jo ilmi, vaikka yhdessa vaiheessa saikahdin kun niilla olikin kuulemma toinen aihetta sivuava kirja tulossa, etta Puputytto saa jatkoa! Puputyton juhlakirja ilmaantuu markkinoille 2011 syksylla 😀 Kaikki maistiaiset, joita olin tehnyt maistui hyvin ja edellisena iltana kehittelemani hatakuorrute terveellisen makuisille kekseille oli aivan loistava!

Lauantaina menin junalla kaupunkiin, jatkamaan tatuointiani. Ja taas olin myohassa. No, kasivarsi saatiin kuitenkin valmiiksi Picture 1306

Ja sitte siihen vitutukseen…emma tieda, ehka mun ei pitais naista julkisesti puhua, kun en tieda kuka tata lukee…no, naapureilla ei niin valia ja siita yhdesta voin jattaa sukulaissuhteen kertomatta…menin siis tanaan toihin uudella, erittain paljon vanhasta poikkeavalla, tukallani ja yksi tietylla tapaa laheinen (vaikkei siis oikeasti yhtaan laheinen) ihminen ei sano halaistua sanaa. Ei kylla edes tervehtinytkaan. Meilla on aina ollut hankalat valit, valilla on vuosia kestaneita mykkakausia, nyt ollaan yritetty pitaa edes jotain siltaa siina valissa, mutta taas alkaa nayttaa silta, ettei tasta tule yhtaan mitaan. Se on niin arvaamaton, etta alkaa kaymaan liian raskaaksi edes yrittaa. Toi saattaa kuulostaa pienelta, mutta ei se sita oikeasti ole, ettei voi edes tervehtia, kommentoida taysin uutta ulkonakoa, niinkuin aivan kaikki muut (naispuoliset)tyokaverit teki.

Ja sitte toinen vitutus…saatanan idioottinaapuri. Arvatkaa mihin se maalta tullut rumanaama on karrannyt kaikki lumet niiden pihalta…meidan postilaatikon eteen…tuli siina sitten taas vahan huudeltua puolin ja toisin. Vittu, arsyttaa niin sikana. Kunpa ne ei olis koskaan muuttaneet tohon! No, kylla tama tasta taas laantuu, kunnes sitten taas jotain uutta tapahtuu…

Vitsi kun pitais alkaa ompelemaan, mutta kun on kylma, vasy ja nalka.

2 thoughts on “Tukka, kirja, tatuointi, armoton vitutus

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s