Voi pojat miten makoisan upea viikonloppu takana!

Torstaina käytiin kaupassa hakemassa kaikki tarvittava viikonlopun juttuja varten. (vai oliko se jo keskiviikkona – ihan sama). Illalla tein mutapaini -nimisen jäätelöpiirakan valmiiksi pakkasenn asettumaan, samoin tein Tonnikalattoman salaatin valmiiksi jo maustumaan.
Ja sit varmaan katottiin jotain leffaa…(ihan älytyöntä miten mä oon alkanut kattomaan niitä…no, paheensa kullakin)
Perjantaina tuli heti aamusta paketti!!! ♥ ♥ ♥ Se oli mun joululahjatilaukseni Jo-Ann -liikkeestä ja vähän ekstraa Chrisin äidiltä (herkut ei näy kuvassa, mutta voin laittaa kuvan mun ahterista, missä ne kyllä näkyy 😉 )

Paketissa oli langat mun porkkanakaulahuiviini Malli on aina yhtä ihanan Twinkie Chanin käsialaa. Mun äippä saa tehdä sen, kun mä en osaa. Kolme oranssia ja yks vihreä kerä on sitä varten. Kuvan muut langat on siinä toivossa, että joku (äitin kaveri Pirjo) haluais kutoa mulle iloisen kirjavia villattomiasukkia. JA kaikki muu…kissakurnauskis! Muutamia Martha Stewart leivonnais -juttuja: pikkukakkusvuokia ja rasioita. Samalta mimmiltä skräppijuttuja: leimasin -setti ja kolme arkkia tarroja. (Martha Stewart on mun ykkössuosikkini – siis semmonen puhtaus, kauneus, itse tekeminen, täydellisyys mitä se mulle edustaa. Kyllä mä tiedän, että sen nimissä olevat tuotteet ei ole sen kummosempia kuin muutkaan, ja että ne on tehty köyhissä maissa ja ties millasissa olosuhteissa ja että sen lehti ja kirjat on täynnä eläimellisiä ruokaohjeita ja että se on istunu vankilassa ja on kamala orjapiiskuri jne, mutta se brändi! Se on täydellinen! Mä haluan pyrkiä samaan! ) Niin, ja sitten tuli noi ihan alareunassa näkyvät akryylileimasimet – ne on huikeet!
Chrisin äidiltä, eli rakkaalta anopiltani sain suklaata, skräppipaperita ja ne on ihan aidosti oikeesti sellasia, jotka olisin voinut ostaa itsekin. Mun makuni voi olla kuitenkin aika haastava vanhemmalle naisihmiselle…mutta nappiin meni! Sain Joycelta myös ton puuleimasimen, mutta Kenai onnistu syömään sen…

Ja sitte takas alkuperäiseen aiheeseeni, eli siihen huikeaan viikonloppuun…

Laitoin ruokia ja keräsin astoita ja lopulta ihan viime tinkaan aloin laittaa omia kamojani kasaan. Kerittiin Marjolle kuitenkin ihan hyvissä ajoin, vaikka oltiinkin myöhässä. Mutta kerittiin siis saamaan kaikki valmiiks, ennen kuin vieraat ja kuvaaja tuli. Sain haalittua oikein kivan satsin vieraita, mutta sitten tuli migreeni ja vei superkauniin vegaaninaisen miehineen, joka poisjäädessään romutti haaveen onnistuneesta meikistä , sekä lisäksi vielä vatsatauti lannisti hollantilaisen. Mutta silti saatiin hyvät “juhlat” aikaseks ja hyviä kuvia otettua. Kanttakin yritettiin, mutta ei olla kyllä lopputulokseen oikein tyytyväisiä. Mutta uuden vuoden juhla- ja ruokakuvat on otettu! Jee! Hauskaa uutta vuotta! Ai nii, mulle tulee siihen kirjaan myös koristelu – ja askarteluvinkkejä tms. ja nyt mun täyty sitte jotain simppeliä kehittää kuvauksia varten. Mulla ei ollut mitään ideaa, mutta menin yläkertaan väkertää ja sain aikaseks cocktail -tikut. Mä olin tosi yllättynyt, että pystyn johonkin väkisinluovaan, ei hersyvään askartelujuttuun! Hyvä minä!

Kuvauksista kotiin ja leffaa kattomaan…ja näitä tuhoamaan
Picture 1330
Lauantaina, kun oli meidän hääpäivä ja mun olis pitänyt tehdä sitä sun tätä niin ahdistuneena kaikesta aloin tyhjentää Tehtaan kaappeja…työhuone oli ihan pommi jäljiltä siinä vaiheessa, kun mun molis pitänyt työstää kuorrutetta pikkukakkusiin. Mutta ainakin sain paljon järkeistettyä tilojani. Saippuaakin löysin!
Soap
Hyvä hyvä! JA sitten taas tajusin, että hitto soikoon, mun pitäis ihan aikuisten oikeesti tehdä se helvetin kuorrute ja leipoo pullat valmiiks sunnuntain kuvauksia varten. Ja laittaa itteni ravintolakuntoon, sillä näytin tältä
Picture 1328
Arvatkaa muuten oliko meillä molemmilla samat juhlavaatteet päällä kuin edellisen illan kuvauksissa…no totta kai kun ne oli kerran katottu valmiiks…

Lasten/koiranhoitajan avustuksella sain kaiken valmiiks. Satu kävi kaupassakin, kun mä olin unohtanut jotain oleellista. Satu tosiaan leipo pullat loppuun, autto Pinjaa tekee riisisuklaata myyjäisiin ja sitte vielä piti huolen mun pesueesta. Me mentiin Sassoon myöhässä, mutta soitin kyllä kertoakseni myöhästymisestämme. Meille oli kehitetty oma menu: alkuun tomaattikeittoa, pääruoaks kasvis-tattipaistos ja jälkkäriks hedelmiä ja sorbettia. Kaikki oli ihan taivaalista ja mä ajattelin teitä syödessäni, että miten saisin kuvailtua ruoan erinomaisuutta, mutta tulin siihen lopputulokseen, ettei se ole mahdollista. Se oli vaan niin hyvää.

Sain Chrisiltä lahjaksi mpvoilla täytettyjä suklaakeksejä ja suklaakonvehdeilla täytetyn suklaasydämen. Mä otan kuvan siitä sydämestä kun se on niin makee. Lisäksi sain ihanan kortin ja lupauksen uudesta hierontaöljystä, kun vanha on vähän ällö. Ja Chris äitinsä avustuksella tarjos leffan.

Chris sai multa tyynyliinan, robotti -koristetyynyn ja sitte sen hääkuvataulun jonka mä tuhosin suutuspäissäni. Ja ne tyynytkin mä paiskoin jo aikoja sitte Chrisin päälle. Kyllä mua harmitti koko päivän mun äkkipikaisuuteni. Mutta ehkä se on osasyy siihen, että me ylipäätään ollaan naimisissa. Ehkä Chris oikeesti tykkää musta tälläsenä?

Leffateatterissa oltiin pari tuntia etuajassa. Mutta meillä oli kirjat mukana. Mä luen edelleen sitä mun business kirjaani. Siinä on kyllä niin paljon hyviä juttuja! Mulla on uusia ideoita myös teidän varalle, arvon lukijat! 😉

Katottiin Fighter, oikein sopiva meidän hääpäivän päätteeksi. Mulle tuli hinku päästä lyömään ja potkimaan, ja vielä ihan oikeita ihmisiä. Mut ei kuiteskaa silleen, et ne vois lyödä ja potkia mua takas.

Tultiin kotiin joskus puolen yön kieppeillä. Ja sitte nukkumaan. Mulla ei ollut leffassa muuten poppareita ja olin siitä tosi näreissäni. Chrisin olis kyllä pitänyt huoli siitä!

Sunnuntaina oli herätyskello soittamassa, että oltais ajoissa myyjäisissä. Hyvin saatiin Pimpulan kanssa sekä itsemme, että kaikki myytävät ihanuudet autoon ja auto koululle.

Tässä meidän pöytä: Picture 1335
Hyvin meni leivonnaiset ja kolikkokukkarot kaupaksi, yksittäsiä isompiakin juttuja meni. Tuplasti tuli se, mitä olin ajatellut 🙂 Mutta koiranruokavaje on sellanen, että siihen kaivoon nekin rahat hulahti.

Myyjäisistä kotiin pullia täyttämään ja kaakaota keittämään. Ja sitten Pajamäkeen, joka on kuulemma Pitäjänmäen lähellä. Mutta missä on Pitäjänmäki?? No, mulla oli ohjeet Googlesta ja sitten mun piti jostain bussien kääntöpaikalta soittaa kuvaajalle, että se tulis hakemaan mut. Pajamäessa sitten tajusin, ettei mulla ole puhelinta mukana…kysyin pulkkamäkeä jotain pikkutytöltä, ja se neuvo mut hevonkuuseen. Onneks en uskonut sitä, vaan kysyin sitte neuvoa joltain muulta ja olinkin pysäköinyt vahingossa autoni just siihen mihin pitikin. ELi enää täyty löytää sitten oikea pulkkamäki ja kuvauksellinen perhe ja paparazzi niiden perästä. Tämmöset mä sitten löysin:
Picture 1340 Picture 1342 Picture 1344
Noi on hauskoja, kun kuvaajan ajattelee stalkkerina tai paparazzina 🙂 Uuden Puputytön kuvaajana toimii muuten Sami Perttilä

Saatiin laskias -kuvat otettua ja sitten mä pääsin kotiin vähän rentoutumaankin! Huh huh! Mutta kaikkialla oli niin kaamee sekamelska, että mä päätin sitte laittaa Pinkkis -aarteet omille paikoilleen. Ai nii! Hitto, mun täytyy laittaa uus postaus, että saan linkkejä!

Heippa!

♥ Raisa, supernainen

3 thoughts on “Voi pojat miten makoisan upea viikonloppu takana!

  1. Martha Stewart on rakkauspakkaus kyllä! Katsoin sen showta Thaimaassa asuessani, ja olen siitä pitäen ollut aika varma että isona miusta tulee Marta Stewart. Teen käsin kaikkea nättiä, kokkaan vaan päivittäin täydellistä kotiruokaa ja kaikki on nättiä ja onnellista.
    Ihan varmana hei 😛
    tuosta vankilajutusta en ollut koskaan kuullutkaan? Mistä se on istunut?

  2. Se istu jostain sisapiirin osakekaupoista tai jostain tollasesta yhta tylsasta. Siis ei mitaan sellasta, mita noi isot jehut ei muutenkin tekis koko ajan, mutta kun se on liian menetyva nainen niin sille piti tehda jotain. Saako olla utelias ja kysya Thaimaan asumisestasi – mita, missa, milloin ja miksi?
    Nim. Utelias vm.-75

  3. Saahan siitä ^^ Olin Rotaryn nuorisovaihdossa vuoden 2009-2010. Siis paikallisessa lukiossa pyörin (kirjaimellisesti pyörin, se opiskelu thaiksi ei oikein sujunut :P) ja isäntäperheissä hengasin.
    Had Yai nimisessä kaupungissa siis asustin, siellä Malesian rajalla etelässä sisämaassa.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s