piu.

Vitsi kun kello on paljon. Mun todellakin pitäis olla jo nukkumassa.

Kävin tänään safkiksella siellä kierrätyskeskuksessa, ekaks näytti siltä että se nukke olis myyty, mutta sitten joku pikkuroisto olikin vaan siirtänyt sen väärään laatikkoon. Mokoma räkänokka! Eli tästä tytöstä oli kyse Megan. Se makso 50 senttiä! Löysin myös Pinpulalle nukkekotihuonekaluja, pieniä laattoja Mimin kylppäriin, kangasta Ekolon hedelmäpusseihin ja nukkekotiin, Japanilaisia koriste-esineitä ja yhden pienen tuolin. Piti ottamani kuvia, mutta kamerasta olikin akku loppu.

Pitkästä aikaa tein Cernitistä jotain…tein nimittäin tollasen vessan Mimille 🙂 Innostuin sitte tekemään vähän muutakin, tai emmä voi sanoa, että innostuin, kun se ehkä enemmänkin ärsytti mua, mutta en kuiteskaan malttanut jättää sitä vain yhteen juttuun, kun mulla uusia muottejakin on. Ei ne kuiteskaan onnistu. On niin paljon kaikkee tekemistä, että ne alkaa kasaantumaan, eikä silloin mistään tule mitään.

Olen useasti miettinyt, että miten muut pysyy tyytyväisenä ja niinku järjissään vähemmällä tekemisellä. En siis sano, että kaikki, mutta siis ne jotka siihen pystyy. Mutta sitte taas toisaalta, itehän mä tälläkin hetkellä toivoisin, että olis vähemmän tekemistä, että sais vaan —. En mä tiedä itekkään mitä mä ajan takaa…
Joku kysy tänään töissä, nähtyään kuvia nukeista ja niiden kodeista, että miten mulla on aikaa kaikkeen…mä sanoin sille, etten mä siivoa. Mutta tuskin muillakaan menee siivoamiseen niin paljoa aikaa. Apua, emmä tiiä mitä mä höpötän. Ehkä se kiire on mulla nyt korvien välissä. Pitäis taas tehdä listoja jäsentämään tätä kaaosta. Vitsi, kirjaa pitäis kans työstää. Ette voi uskoa kuinka hankala on saada “juhlaväkeä” kasaan! Mä ainakin olisin innosta piukeena, jos pääsisin jonnekkin mättää vegeherkkuja. Aina välillä mä ajattelen, etteä se vika on minussa, että ihmiset ei halua tulla mun takia. Mutta sitte mä ajattelen, että just mun takia ne haluais tulla, muttei sit jonku toisen syyn takia pääse. En mä oikeesti niin ajattele, mutta oli jotenkin se tasapainoitettava 🙂
Kello on melkein kakstoista, kaikki sen piikkiin.

Inhoon hampaiden pesua. Haluaisin vaan kaatua sänkyyn. Se on yksi (iso) syy sille, miksen meikkaa. Kun olen aina ihan liian väsynyt pesemään niitä meikkejä pois. Siis siinä kohtaa kun niitä pitäis pestä pois. Kerroinko muuten, että Japanissa meikkasin jokaikinen päivä. Siellä siihen oli aikaa. Mä olen kotielämässä aina niin kiireinen 🙂

heipp.

❤ R

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s