Väsyväsy

Huh huh! Tracon Tampereella on nyt ohi, mehut se vei, mutta hilloa se toi 🙂
Arvatkaa onko kuvia? Ei. Tai siis kamerassa, mutta ei toivoakaan, että eilen kun lopulta kotiuduin (meinasin tampereella autoa pakatessa ottaa tyynyn etupenkille, et jos alkaa väsyttää…mut sit muistin, ettei kuski saa uinahdella) olisin saanut jotain noin järjestelmällistä ja hallittua aikaseks. Mä tulin sisälle, leväytin kamani ympäri kotia ja laitoin MadeBy:n tilaukset (vitsi, yhtäkkiä jostain puun takaa tullut kolme + 1 tilausta!) kasaan ja levisin sohvalle katsomaan jotain leffaa. Koko viikonlopun nukkunut tosi hyvin ja plajon, mut silti tommonen on jotenkin niin rankkaa. Entiedä, et tekeekö jo se, ettei ole mikään ihmis-ihminen, vaan enempi sellanen kotikissa joka viihtyy omissa oloissan. No, kuitenkin oli onnistunut tapahtuma Pinkkiksen ja Planet Idan osalta, meillä oli oikein hauskaa ja olimme oikein ihania. Laitan kyllä kuvia meidän pöydästä, asuista ja asiakkaista. Minä olin Mad Hatter ja Ida oli Liisa. Ihanainen Maija M. meikkasi ja laittoi tukkani. Tukan koulimisessa takaisin omaksi itsekseen on ollut kova työ, joka on edelleen kesken. Nyt mulla on mega tuuheet saparot, niin on vähän asiallisempi. Suihkulla olisin varmaan saanut paljon aikaseks, mutta heräsin niin myöhään, että se kävi mahdottomaksi.

Jospa mennään vähän takasin päin, on pitkältä ajalta ? kirjotettavaa. Torstaina sain vietyä Yukarin kustomoitavaks. Mä skannasin (!) nuken nudena, mutta se on nyt siis pdf -muodossa, enkä mä osaa laittaa sitä sellaseen muotoon, että sen vois täällä julkasta. ehkä jotain joskus. Ihan sama.

Perjantaina oli lääkäri, joka anto lähetteen fysioterapiaan, kun on hartiat taas kovin jähmeinä. Ja se, mitä jää hartoiden väliin, on sen verran hyvässä kuosissa, ettei tarvii tavata ennen kuin vasta joskus kolmen kk päästä 🙂
Mulla olis ollut sillon pe aamuna ensimmäinen vuokratilanäyttö (mun työhön kuuluu sellastakin!) ihan yksin, mutta asiakas oli sen verran myöhässä, että mä en sinne ennättänyt ja työkaveri oli sitten tullut jo töihin.Vähän harmitti, se oli kuitenkin semmonen helpon oloinen asiakas, helpolla tarkoitana sitä, että ne oli sellasella alalla, joka teki niistä helposti lähestyttäviä, eikä yhtään pelottavia.

Työpäivä jäi lyhyeen, kun oppupäivä menikin sitten jossain tosi kummallisessa palaverissa, jossa oli koko firma. Käytiin sellanen viiden vuoden suunnitelma läpi ja sitten niiden aivoriihi oli keksinyt uudet tittelit sekä kirjanpitäjille, että kiinteistösihteereille…sanotaanko näin, että tämä kohta sai aikaan vastalauseiden ryöpyn, eikä niitä uusia, todella kummallisia, hämmentäviä ja harhaanjohtavia titteleitä sitten ehkä kuitenkaan oteta käyttöön…
Palaverissa meni kuumottavan pitkään, kun mun kuitenkin piti vielä Espoosta päästä töihin, töistä polkea kotiin, pakata, syödä ja ajaa Tampereelle ja tarkoitus oli, että oltais laitettu pöytä valmiiks jo pe iltana. Se meni multa kyllä sivu suun, en ollut vielä edes Treella siinä kohtaa kun Tretalo oli jo mennyt kiinni. Multa tietenkin myös puhelimenakku oli tyhjä koko pe päivän, ihan aamua lukuunottamatta. Aina käy noin kun olis oikeesti puhelimelle käyttöä…

Pääsin kuitenkin perille, olin Idalla yötä. Idalla on ihana, söpö koti, jossa paljon Thaimaalais -vaikutteita 🙂 Idalla on myös aivan ihana koira, Panda. Mun todellakin piti ottaa Pandasta kuvia, mut unohdin. Ens viikonloppuna sitte!
Lorvittiin siinä sitten jonkin aikaa, kunnes muistettiin, että mun tukka piti krepata! Siinä kesti ihan tuhottoman kauan, vaikka mun tukka onkin näin lyhyt! Ja mua alko niin unettaa se lämpö mitä siitä raudasta huoku…muutenkin edellisillan myöhäinen tukanvärjäys väsytti tällästä vanhusta.

Ihan sama. Aamulla kuitenkin Maija tuli Idalle meikkaamaan mut. Se teki minusta oivan Mad Hatterin 🙂 Ja sit sinne paikkaan pöytää kasaamaan. Luultiin, et se alkaa klo 11, ja oltiin ikään kuin housut kintuissa kun asiakkaita alko vyörymään sisälle jo kello 10! Ohhoh!

Ihmiset oli ihan mielettömän hienon näköisiä! Niin mielikuvituksellisia asuja että! Tai siis, kaikkihan ne oli jostain sarjoista, peleistä, elokuvista “kopioituja” etten mä sit tiedä onko se mielikuvituksellista, mut joka tapauksessa ihan todella hienoja asuja! Mä olin aina ihan onnessani jos jonkun tunnistin 😀 mm. Totoro, Mei, Satsuki, Prinsessa Mononoke, Darth Maui, Spacetrooper (?), Pokemon kouluttaja tyyppi, Go Go, suurin osa oli kyllä mulle vieraita, kun en pelaa, lue tai katso oikeastaan mitään (paitsi Yotsuba, Studio Ghiblin leffat, Nana, Azumanga D. ja Katamari ja aina välillä innostun Wallflowerista). Meillä kävi kauppa oikein kivasti, välillä tuli tosi hiljasia hetkiä, välillä olis tosi vilkasta, lopputulos kuitenkin se, että kannatti mennä, vaikka pöytämaksu olikin tosi suolanen (yht. 300 euroo!), onneks meitä oli kaks sitä jakamassa!
Myin yhteensä kolme nuken vaatetta!!! Olin niistä kaikista todella innoissani! Ensimmäisen osti tyttö, jolla oli sammaleen vihreä tukka, keskellä päätä nökötti pieni Totoro sateenvarjon kanssa. Se oli ihana. Ja arvatkaa mitä, se tyttö tuli seuraavana päivänä nukkensa kans, ja sillä nukella oli Pinkkis kimono päällä. Itseasiassa toinenkin kimonon ostanut tuli seuraavana päivänä näyttämään kimonoa nukkensa päällä. Ekalla tytöllä oli sellanen ihana Monster High nukke ja toisella oli Dal. Kolmannella oli sekalainen joukko Blythejä ja daleja muistaakseni. Mutta hän osti pyjamasetin sunnuntaina, eli ei ollut edes mahd. näyttää seuraavana päivänä 🙂

Vaikken tykkää mitään negatiivista asiakkaista sanoakkaan, niin tää on pakko. Eikä se kyllä asiakas ollut, joku kyylä vaan.
Joku vanhempi nainen tuli syynäämään mun pussukoita, se auko niitä ja katteli tosi tarkkaan saumoja ja muuta. Sen tytär kysy siltä, et äiti aioks sä ostaa sen, siihen hän vastasi, et en todellakaan. Mua alko sitte kyrpiin, et hittooko siinä sitte hiplaat niitä, jos et todellakaan ole ostamassa, mut sitte se nainen sano, et “on huolella tehty, välillä näkee sellasia tekeleitä että”. Se olikin itse ompelija (ja ilmeisesti kokee tärkeäksi tehdä laadun tarkkailua muiden tuotoksista). Mitäköhän olis käynyt, jos ne ei oliskaan olleet sen mielestä hyvin tehtyjä?? Oliskohan se sanonut siitä?

Mulla ei ole viikonopusta kyl oikeestaan mitään muuta kerrottavaa, kun vaan siitä Traconista. Oikein hyvin meni sekä Idan kanssa, että Maijan tapaaminen.Vähän jännitin, mutta kun vastassa on pieni ja vaalanpunainen tyttö, ollaan jotenkin samalla tasolla, eikä tule sellasta oloa, et toi varmaan inhoo mua, joten mäkin inhoon sitä.

Yks tyttö tuli Traconiin minun ja Idan takia, tai oikeastaan enemmän minun, kun se oli Idalta ostanut jo ennen Traconia korsetin, joten nyt oli minun vuoro 🙂 Hän oli jo Madeby:stä katsonut suosikkinsa, onneks mulla oli osa niistä mukana 🙂
Ja sit yks kysy, et ooksä Pinkkis? Jos olisin tiennyt, et oot täällä olisin ottanut sun kirjan mukaan 🙂

Nyt mun pitäis saada rahat pankkiin, et voin laskujakin maksaa. Siihen ne rahat sitte oikeastaan hupeneekin, verottajakin muisti taas kiinteistöverolla 🙂

Mutta mutta, ens lauantaina taas Tampereelle, sunnuntaina on Ofelian vuoro. Sitten ei ole vähään aikaan ainakaan mun kalenterissa myyjäisiä. Olen muuten todella huono niitä bongaamaan yhtään mistään 😦 Eli jos tiedätte tapahtumia, jossa Pinkkikselle olis kysyntää, niin kertokaa ihmeessä!

Ja äänestäkää myös suosikkianne tossa alhaalla 🙂

Olen päättänyt, että sitte kun luottokortti toimii jälleen ostan uuden, hienon nuken. Tällä kertaa blondin 🙂

Miumau.

♥ R

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s