Siivousta, jännitystä ja vähän kauhuakin

Ei taaskaan kuvia, vaikka niitä oikeesti onkin. Siis kuvattu on, muttei kuvia koneella tai jos onkin, niin väärällä koneella. Voi niitä rikkaiden murheita… 😉

Melkiosen touhukas, mutta kiitos eksän, todella vmäinen viikonloppu takana päin. Pesin KUUSI koneellista pyykkiä, mikä on aikas hyvin huomioon ottaen se, ettei meillä ole kuivatusrumpua. Aika lailla sai säätää ripustamisten kanssa. Hei! Huuhteluaineesta onkin pitänyt jo pitkään postata! Mä tykkään todella paljon huuhteluaineista! Vegaaniuden myötä tämä piirre on edelleen tallella, mutta kovin surkastuneena. Sillä vegaanisia huuhteluaineita taitaa suomessa olla saatavilla kahta eri merkkiä 😦 Ja niissäkin niin eksoottiset ja herkulliset tuoksut kuin laventeli ja ööh…tuoksuton. Aikoinaan mä olen raahannut ihanana tuoksuisia huuhteluaineita ulkomailta asti. Pitkään meni niin, että meidän vaatteet tuoksui korkeintaan vienosti laventelille, jos sitäkään. Ja sitten keksin isot tuoksuöljyvarastoni, joita olen haalinut valtavat määrät saippuantekobisnekseeni! Hip hip! Hooray! Joten nyt meidän pyykit tuoksuu mm. vaniljalle, vihreälle teelle, ruoholle, mangolle, kookokselle, vadelmalle jne. Eikä tarvii laittaa kuin pari tippaa tuoksua huuhteluaineen sekaan. Paljon käytän myös etikkaa huuhteluaineen sijaan!  Etikalla saa myös esim. vessanpöntön ekologisesti raikastettua ja kalkit poistettua. Raisa ♥ Etikka!

Pyykinpesu lomassa siivosin lasten huoneet oikein perin pohjin. Ne on taas eläneet kuin siat pellossa, kun mulla on ollut myyjäisiä ja muita menoja. Tähän oikeastaan liittyy se eksäkin. Ihan asiasta se puhu, mutta silti ärsytti oikein kunnolla. Otin aika paljon lelujakin pois, saavat niitä takaisin sitten kun huoneet pysyy siistinä. Listasin joitain uusia hommiakin niille, tai oikeastaan keksin, että joka päivä luetaan/pelataan unoa/hellitellään puol tuntia klo 20 alkaen, mikäli tietyt asiat on hoidettu sitä ennen. Eli siis palkkiojärjestelmä.

Children of the step.

Lauantai meni oikeastaan siivoillessa, oman vaatekaappinikin kävin läpi. Katottiin leffaa ja käytiin kävelyllä. Ai nii, ja riideltiin kans. Ehkä enemmän kuitenkin perjantaina. Tosi hauskaa. Riiteleminen on aina niin kivaa. NOT.

Lauantaina iltaan mennessä oltiin kuitenkin sovittu.
kanaria 142

Sunnuntaina oli kivaa, kun ei ollut oikeen muuta hommaa kuin pyykkäämisen jatkaminen, kun olin ollut niin reipas edellisenä päivänä eikä enää riideltykään. Käytiin kaupassa, ostin jälleen irtareita, ompelin nukeille vaatteita (yhden mekon ja kolme paitaa, joissa ei vielä kiinnittimiä, mekossa on), sovittelin uusimpia asujani nukeille, otin kuvia mutta unohdin laittaa kuvat koneelle. Chris kuvas koruja ja laitto niitä Madeby:hin. Yks banaaniterttu -kaulakoru, jota on Tampereella ihasteltu aivan kauheasti (oikeesti, joka toinen kaulakoruja katsellut ihasteli sitä, muttei jostain syystä sit kuitenkaan ostanut), meni saman tien 🙂

Nyt muutenkin tuntuu kivalta laittaa nettiin myytäviä, kun Madeby tyypeilläkin on uutta virtaa ja ne ehkä tekee jotain sen eteen et ihmiset kävis siellä 🙂
Olen uusia koruosiakin tilannut nyt kun taas luottokorttia voi jälleen käyttää 🙂 Uusia kankaita en tilaa. Piste. En edes käy katsomassa kaikkia ihania uutuuksia. En käy. En edes vilkase uusien kankiaden suuntaan. Piste.

Hitto, mulla alko eilen iltapäivällä olee nälkä ja vähän väsykin, chris lähti juoksemaan Kenain kanssa ja mä jäin kattomaan Azumanga Daiohia (animee, en mangaa). Otin niitä irtareita siihen viereen ja annoin leukanivelille kyytiä. Se oli ihanaa, kunnes tuli ällö olo eikä pystynytkään enää tekemään mitään. Sitte vaan palelsi ja yökötti. C tuli lenkiltään ja pyys, et olisin tehnyt päivällisen (siis lämmittänyt jotain perunaristikoita ja paistanut tofua) mutten pystynyt. Kun oli niin huono olo. Ja heikotti. Että sitä on vielä aikuisenakin niin pöljä, että syö irtareita liikaa. Ei pitäis ostaa niitä. Ei mulla oikeestaan mistään muusta tule noin ällö olo, eikä pelkästään edes se huonovointisuus vaan lisäks vielä semmonen vetelyys. Yök. Äsken söin loput karkit, ettei enää tarvii edes miettiä niitä.

Ai nii!! olen myös askarrellut viikonloppuna! Ihanaa! Kuviakin otin, mutta kyl te tiiätte…
Mä en aio ainakaan vielä paljastaa tarkemmin, et mitä tein, sillä mulla on yks uus projekti taas mielessä!! Rakastan uusia projekteja! Niin, aina tässä alkuvaiheessa…sitten lopussa ne vaan ahdistaa, kun on kaiken maailman aikatauluja yms.. plääh. Mutta oli kivaa liimailla ja ideoida!! ♥ Ja oppia virheistä!

Koko eilinen päivä meillä oli koirat yläkerrassa totuttelemassa siihen, et ne voi olla yläkerrassa ihan rauhassa, ilman et me ollaan siellä. Siis tokihan ne on aiemminkin olleet yläkerrassa, mut nyt rampattiin ees taas. Sillä tänään ne on siellä “tositarkoituksella” Hiukkasen kauhistuttaa, sillä yläkertaa ne ei ole vielä tuhonneet, yk:ssa on kaikki mun aarteet, työkalut jne. Katsotaan…

Tänään saatiin kuivatus keittiön lattiassa vireille! Perjantaina meillä kävi joku raksaäijä tekemässä tiskikaapin kokoisen reiän lattiaan, tänään sinne vietiin kuivurit. Tiskit pestään kylppärissä, ei kai siinä muuta sen kummempaa. C on siitä aika kauhuissaan. Mä olen vaan iloinen, kun homma on jollain hoidossa.

Lauantaina ostin loton.Niin varmaan aika moni muukin suomalainen teki… Oikeesti ei mua se hillitön megapotti edes silleen kiinnostanut, vaikka 10 prosettia arvotusta olis ihan super hienoo. En ole edes tarkistanut numeroitani, ties vaikka voitinkin. Näin on paljon kivempaa, kun on vielä mahdollisuudet voittoon 🙂 Lottoa ostaessani kadotin melkein 14 euron pullonpalautuskuitin, joten kyllä vois edes jotain lohdutuksena saada.

Jos voittaisin lotossa minä:
ostaisin ihanan kauniin talon jostain suht läheltä, niin että lapset vois jatkaa samassa koulussa, mutta meillä olis isompi piha ja ehjempi talo. Mulla itse asiassa on ainakin yks kohde jo katsottuna…
hankkisin japanilaisien au pairin (ehkä) siivoamaan, olemaan koirien ja lasten kanssa ja opettamaan meille japania ja japanilaisuuksia
ostaisin asunnon Jenkeistä, Portlandista. Mökki tyylisen jostain syrjemmästä.
pistäisin Pinkkikseen vähän enemmän puhtia
ja ennen kaikkea irtisanoutuisin saman tien. Oi joi, haaveissa on kiva elää 🙂

Pyörä meni lauantaina korjaukseen. Mulla on jarrut olleet jo pitkään rikki, nyt sitte C kävi viemässä sen jonnekin. Muutenhan se olis ite sen korjannut, mutta kun ne jarrut vaatii jotain erikoistaitoja ja -laitteita. Ovat nähkääs niin hienot 🙂 Joudun tänään ja huomenna autoilemaan töihin. Se on ihan mälsää.

Mä olen oppinut jotain ihan tajuttoman tylsää omasta hyvinvoinnistani. Mulla on hyvä olla silloin, kun olen syönyt hyvin, nukkunut tarpeeksi, pitänyt huolen sekä mielen, että kehon liikuttamisesta (siis liikuntaa keholle ja aktiviteetteja mielelle.) C yrittää koko ajan patistaa ja lahjoa mu jatkamaan nyrkkeilyä. Mä olen aina luullut, että ihan vaan sen takia, että näytän silloin paremmalta. Mut viikonloppuna se sanoi mun olleen paljon tyytyväisempi ja paremmalla tuulella silloin kun sitä harrastin. Pöh! sanon minä!
Sitte noi irtarit ja muut huonosti syömiset, joita aina välillä on. Aterioiden korvaamisia kokiksella ja sipseillä. Niistä aina tulee väsynyt ja huono olo.
Jotenkin olen kuvitellut, et se kyllä riittää, että poljen päivittäin melkein 2 tuntia ja olen kasvissyöjä. Mut ei se riitä. Tylsää!!! Miksiköhän sitä kuitenkin enemmän hakeutuu sohvalle/askatelupöydän tai ompelusten äärelle herkkujen kera, kuin söis tasapainosesti ja liikkui monipuolisesti? Miks on niin paljon helpompaa tehdä “väärin” kuin “oikein”?

Ei muuta. Mo! Nii, kauhu liittyy siihen, et mitä ne koirat tekee yläkerrassa.

♥ R

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s