Raisan ABC jatkuu

Koirat. Tietenkin.

Lassi. Esikoiseni, ihmeellinen pieni poikani, josta on liian kovaa vauhtia kasvamassa (ei kuitenkaan fyysisesti, ainakaan vielä) murrosikäinen vastaanhangottelija. Meillä ei taida koiria ja pupuja lukuunottamatta olla mitään yhteisiä mielenkiinnonkohteita, pidämme aivan eri asioista, joka tekee yhdessä tekemisestä haastavaa. Kaikista erimielisyyksistä huolimatta rakastan häntä suunnattomasti ja haluaisin pistää hänet taskuuni turvaan maailman myrskyiltä. L kirjaimella alkaa myös lukeminen, joka on minulle todella tärkeää.

Matkustus. Pahaksi ympäristölle, mutta niin hyvää minulle. Pienenä matkustelin todella paljon, suurin osa Euroopan maista on käytynä, parikymppisenä ei ollut varaa, mutta nyt “aikuisten töissä” ollessani on aina välillä varaa matkustella. Silloin suuntaan matkani todennäköisimmin Japaniin tai Jenkkeihin. Jenkeissä sukuloidaan.

Nousu. Lentokoneen nousut ja laskut jalat maassa katsottuna. En tiedä mikä siinä on, mutta se on aina yhtä vaikuttavaa, katsoa niitä nousuja ja laskuja.

Ompelu. Nuorena tyttönä kävin ammattikoulussa vaatetuslinjaa n. 2,5 vuotta. Jätin opinnot kesken kahdesti, en koskaan valmistunut, sain kamalan vuosikaudet kestäneen ompelukammon, joka päättyi kuin seinään korjattuani Chrisin housut. Rakastan kankaita, ne ovat kuin skräppääjän tai kortintekijan papereita, mutta niin paljon monikäyttöisempiä. Kirpputoreilla hauskinta, lelujen etsimisen ohella, on käydä läpi kankaita. Tykkään ommella pieniä, helppoja asioita. vaatteiden ompeluun en ole vielä uskaltautunut. Paitsi nukenvaatteiden 🙂

Pinja. Tyttäreni. Pinja on kovin tuittupäinen, mutta siltikin kiltti nuori neiti. Laiska kuin mikä. Luova, tykkää nukeista ja käsillä tekemisestä, ei kestä kritiikkiä eikä pettymyksiä. (aivan kuin äitinsäkin). Pieni prinsessani. P kirjaimella alkaa myös puput, niistäkin tykkään 🙂

Quu, kuu. Naisellisuus, tai ehkä enemmänkin naiseus. Naiset ovat paljon miehiä mielenkiintoisempia.

Ruoka. Olen alkanut arvostamaan ruoka iän myötä. Edelleen saatan syödä “mitä sattuu”, mutta pidän erittäin tärkeänä sitä, että syön ja että myös perheeni syö täysipainoista, ravitsevaa kasvisruokaa. Ruokaa, joka ylläpitää terveyttä. Ja ennen kaikkea, ruokaa joka maistuu hyvälle.

Skräppäys. Yksi pitkäikäisimpiä harrastuksiani. Olen saanut tämän kautta paljon uusia ihania ystäviä ja itse tekeminen rauhoittaa ja rentouttaa minua. Skräppäys on ja pysyy tekemisenä, joka ei tuota rahaa. Päinvastoin.

Tokio. Ihmeellinen kaupunki ihmeellisessä maassa. Kun olen siellä, olen siellä ihan kokonaan, enkä haahuile huomisisa tai eilisissä.

Uskallus, uskaltaminen. Minusta ei sitä heti uskoisi, mutta olen monissa asioissa todella arka. Arastelen ihmisiä, siis vieraita ihmisiä, uusia paikkoja, muutoksia, kaikkea uutta 🙂 Mutta sitten kun saan itsestäni jotain rohkeutta esiin, olen todella onnellinen. Esim. esteratsastuksen hurma perustui minulla juuri tähän – pelkäsin kuollakseni niitä esteitä, mutta sitten se tunne, kun oli esteen imussa ja lopulta esteen ylittänyt, oli ihan sanoin kuvaamaton! Lopulta kuitenkin se jännitys kasvoi liian suureksi, ja esteet jäi. Arvostan paljon enemmän sellaista muiden silmään pientä uskallusta aroilta ihmisiltä, kuin benji-hyppyjä hurjapäiltä.

Vegaanius. Varmaan Lassin saamisen jälkeen elämäni isoimpia mullistuksia. Vegaaniuden myötä minusta on kuoriutunut suuren luokan herkuttelija, kirjailija 😉 ja muutenkin pistin elämääni uusiksi isoksi osaksi juuri tämän “heräämisen” ansiosta. Mutta ihan niin kuin eivät lapsetkaan hetkessä plopsahda maailmaan, tämäkin on vaatinut kypsyttelyä.

Xmas, joulu. Rakastan juhlia, erityisesti näitä lahjallisia ilakointeja. Minusta on ihanaa valmistaa lahjoja hyvissä ajoin, sillä joulustressiä en siedä. Joulutunnelma on kyllä ollut parina viime jouluna kateissa, en tiedä miksi. Ehkä se on just se ikä. Joulun ohella parhaimpia juhlia ovat Halloween ja synttärit.

Ystävät. Mitä me oltais ilman niitä?

Zzzz. Nukkuminen on ihanaa! Mä olen tosi hyvä nukkumaan! Saan helposti unta, nukun sikeästi, en heräile kesken kaiken ja yleensä herään pirteänä, tai ainakaan en ole ihan puoli kuollut herätessäni.

Å, ruotsalainen o, Ruotsi, Tukholma. Ajatella, että ihan meidän vieressä on niin hieno kaupunki! Vaikka ruotsin kieli on ihan kamalaa, on Tukholman hienous yksi hyvä syy sitä opetella. En siis kuitenkaan opettele.

Ööö…puheen takeltelu, sanojen katoaminen. Mä olen tavattoman huono puhumaan, varsinkin jos vähääkään jännitän. Ja usein jännitän.

Äiti. Parhaita asioita maailmassa. Tuki ja turva. Välillä väsyttävä.

Eilen tullessani töistä kotiin pysähdyin (taas näitä pyöräilyn etuja, pysähtyminen silloin kuin huvittaa) kuvaamaan Bunnyä yhden huonon graffitin juurella.

Bunny

Bunny

Kotona katottiin leffa “It’s kind of funny thing” ihan ok ajan vietettä. Sen jälkeen hengasin pupujen kanssa ja loppuillan tein yhtä kirjontajuttua sängyssä. En ole pitkään aikaan kirjonut, mutta nyt innostunut taas. Sekin on niin hauskaa!

Ei muuta. Chris on vähän kipee, pelottaa, et se tartuttaa mutkin. Me ollaan molemmat huonoja sairastamaan. Maristaan eikä malteta levätä kunnolla. Kyllä mä tosin sitten, kun olen kunnolla kipee nukun paljon.

Ihanaa kun ei ole tällä päivälle mitään 🙂 Tai siis illalle. Voi kirjoa lisää 🙂

♥ Raisuli

3 thoughts on “Raisan ABC jatkuu

  1. Tässähän itsekin vallan inspiroituu askartelemaan oman elämänsä aakkosia kun lueskelee sun blogia, haha.

    Kuinka huono graffiti se sit muka oli, eiks nekin oo joskus kaikessa huonoudessaan itseasiassa aikas hienoja?-) Mutta Bunnyn taustaksi ainakin sopii hirveän hienosti imho!

  2. Hei, olen huono ja laiska kommentoimaan, mutta sanonpahan vaan että blogissasi on aina mukava käydä lukemassa juttujasi ja katsomassa tietty noita valloittavia kuvia Blythe-nukeista =)

  3. Inkeri, reippaasti vaan niitä aakkosia tekemään! Musta on välillä hyvä miettiä tollasia asioita, ja muutenkin tykkään tehdä listoja.
    Se graffiti oli kamala, viivat oli sellasia horjuvia, siinä oli niinku yritystä, muttei taitoa. Mä olen töissä sellasella alalla, etten kauheasti arvosta tageja ja huonoja graffoja (niiden poistamiseen käytetään kauheita myrkkyjä ja paljon rahaa) mutta kun ne on hyvin tehtyjä niin ne on kyllä tosi hienoja. Mutta joo, Bunnyn taustana se kyllä toimi 😀

    Sanna, kiitoksia! On niin kiva kuulla, että nukkekuvista tykätään! Ja blogistani muutenkin 🙂

    ♥ Raisa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s