Maailman pelastusta, osa 275.

Eilen oli mun blogihistorian toisiks eniten kävijöitä. Eilisen edellä oli joku kummallinen päivä, kun kävijöitä oli tullut jostain jenkkiläiseltä sivulta, joten oikeesti sitä ei pitäis edes laskea. Eli ensimmäinen negatiivinen kommenttini teki tehtävänsä. Sillä, että postauksen aiheena oli Arvonta (tai haaste) ei tietenkään ollut asian kanssa mitään tekemistä 😉

Eilen facebookissa oli mainos uusimmasta Studio Ghibli elokuvasta!Ostin saman tien liput! Olenkin sitä viime keväisestä Japanin reissusta lähtien odottanut. Siellä sain tietää, että uusin elokuva on tullut (jo edell. kesänä). Mä pikaisesti luin mistä se kertoo, mut huonomuistisena en kauheen hyvin sitä enää muista. Siinä oli jotain pieniä ihmisiä, jotka asui talon lattian alla, tähän taloon sitten muuttaa perhe, jonka lapsi ystävystyy näiden pienten ihmisten kanssa. Mielenkiintoista!

Katoin just trailerin ja oikein ihanalta vaikuttaa 🙂 Leffalipuista iinostuneena päätin katsoa josko löytäisin jostain Ponyon suht edeullisesti. Cittarissa on ain välillä Ghiblin elokuvia edullisesti, mutten ole vielä törmännyt Ponyoon. No, nyt löysin sen! Tilasin vielä kolme muuta, jotka meiltä puuttui suomenkielisinä. Ponyoo lukuunottamatta (niin ja sitä neighbours vai mikä se nyt oli, semmonen kummallinen piirretty) meillä on ollut kaikki, mutta osa on ollut “laittomia” miksikäniitänytkutsutaan, kopioita, joissa on surkeahko englanninkielinen tekstitys ja osa sitten ihan virallisia myyntikappaleita, mutta ilman suomen kielistä tekstiä/puhetta.. Mutta pikku hiljaa olen haalinut kaikki myös “lapsiystävällisinä” versioina. Nyt mulla saattaa olla jostain leffasta kolme levyä, kun on feikki, englantilainen ja kotimainen versio.
Aluks mä inhosin Henkien Kätkemää, ja koko animebuumia. Ihan vaan sen hypen takia. En mä sitä leffaa edes vaivautunut katsomaan, kun se vaikutti niin ärsyttävälle. Ekalla reissulla japanissa ihastuin Totoroon, ostin leffan ja oheisrompetta ja siitä se sitten lähti 🙂

Eilen oli illemmalla sitten Koiraryhmän kokous. Mä olin omasta mielestä vielä tarkistanut ajan, mut olin silti puoli tuntia etuajassa. Pöh! Harmillista, kun olisin voinut vaikka kaupassa käydä tai töitäkin tehdä, kun eilen meni niin paljon aikaa hukkaan sen nettivian takia. No, lopulta kello oli sen mitä pitikin ja kokous saattoi alkaa. Oli kivaa kun nyt iso osa ihmisistä oli “tuttuja”, siis niitä jonka kanssa oli siellä Viipurissa käymässä. Ihan pakko myöntää, että kokous oli vähän sekava, ehkä eniten puhuttiin mahdollisesta reissusta Romaniaan, mulle ei ehkä ihan selvinnyt syy, et mitä sinne mentäis tekemään, kun siellä ne järjestöt hoitaa kaiken itse niin hyvin, eikä innokkaista auttajista ole sillä lailla hyötyä, kuin esim. Viipurissa, jossa meitä oikeasti tarvitaan. Sain myös kuulla, että yksi pennuista (hop! siis Viipurissa, tarhalla olleista pennuista) oli nimetty minun mukaani! ♥OH HI! I'M A PUPPY! AND I'LL BREAK YOUR HEART!!
Hänestä tuli Raisa. Raisa on saanut jo kodin ♥ Kaikkea hyvää ihanalle pikku-Raisalle! Kuvassa Raisa hyppii Raisaa vastaan 🙂 Vaikkei se vielä silloin ollutkaan Raisa.
Se, mikä mielestäni oli kokouksen parasta antia, oli uuden Viipurin reissun suunnittelu, tehtäis se oikein sydäntä särkevään aikaan, eli tammikuun lopussa. Mä en ole vielä ihan varma olisko minusta siihen. On. Ja vielä parempaa, mutta mahdollisesti mahdotonta, antia oli steriloinnin suunnittelu. Eli me pistettäis pystyyn keräys, joka rahottais eläinlääkärin palkkaamisen, joka sitten avustajineen sterilois ihmisten koiria ilmaiseksi. Näin ehkä saatais koirakantaa pienenemään. Mutta siinäkin oli niin monta mutkaa matkassa…maailman pelastaminen on niin vaikeeta! Romanian koirista puhuttiin paljon. siellä on oikeesti saatu todella paljon aikaiseksi koiraparkojen avuksi. Mutta siellä sitä työsarkaa sitten onkin, kun ihmiset kohtelee eläimiä niiiiin huonosti. Kerrottiin, että jo praktiikkaansa harjoittavia eläinlääkäreitä opastetaan, että koira tulisi nukuttaa ennen sterilointia/kastraatiota…niin, että se ei välttämättä ole itsestään selvyys! Mä en voi käsittää sitä kärsimyksen määrää, jota me ihmiset eläimille aiheutetaan. Toki aiheutetaan sitä myös muille ihmisille, mutta kyllä ne eläimet suurimpia kärsijöitä on. Romaniassakin, jotta nämä koiraihmiset voivat auttaa koiria, heidän täytyy pitää huoli yhteisön ihmisistä ensiksi, ja sitten he pääsevät vasta hoitamaan koiria, kissoja, hevosia ja aaseja.

Inna oli leiponut ihania mpvoi-banaanikeksejä. Nam. Lisäksi oli tarjolla suklaata. Ja mulla itellä oli yks makkara ja patukka. Olin niistä kyllä oikeesti ihan täynnä, enkä sitten muuta syönytkään sinä iltana. Inhoon yksittäispakattuja ruokia, mutta kun ne on niin käteviä! Ne makkaratkin säilyy avaamattomana huoneenlämmössä! Niin kätevää.
Dexter on kirjastossa, noudettavissa!! Mutta…C ei halua alkaa katsomaan sitä ennen suomen kielen koettaan, joka on perjantaina. Ja perjantaina minä taas menen lasten kanssa leffaan. C oikeesti ottaa kokeensa niin tosissaan! Se opiskelee sitä varten koko ajan! Ja riivaa sillä mua!

Mä luulen, että mulla on ihan oikeasti syysväsymystä. Jo monena vuonna syksyisin unen tarve lisääntyy ainakin tunnilla. Onko se normaalia? Viimeyönäkin olen nukkunut (hyvin) yhdeksän tuntia, enkä siltikään meinannut päästä ylös sängystä, ja nytkin vaan väsyttää. Mitä asialle vois tehdä? Ei mulla ole aikaa nukkua, varsinkaan nyt kun on kaikenmaailman myyjäisetkin tulossa! Eilen illalla, kokoukse jälkeen, väsymystä uhmaten menin vielä hetkeksi yläkertaan, en saanut ommeltua, mutta vähän katsottua valmiiksi tulevia ompeluksia.

Mun kameralaukku on tullut, tulliin 😦 PÖH!

Ei mulla sitte muuta. Te, jotka ette vielä tykkää, käykää tykkäämässä!!

2 thoughts on “Maailman pelastusta, osa 275.

  1. Kuulostaa kivalta tuo uusi Studio Ghiblin elokuva. Meillä lapset on noihin ihan hulluna ja ovat oikeastaan ainoita piirroselokuvia (muumien lisäksi) mitä itsekin jaksan seurata.

  2. Kiitos Sanna kommentistasi! Meillä sama juttu, tai jos totta puhutaan, minä olen niihin ihan hulluna ja lapset katsoo, kun ei muutakaan ole! Ne on ainoita piirrettyjä joita mä ostan 🙂
    Mun mielestä on niin ihana, kun ne ei ole valmiiksi pureksittuja ja semmosta toisille nauramista, vaan ovat “mukavan pehmeitä” ja silti ottavat kantaa esim. ympäristöasioihin. Ja ne ihanat nais(tyttö)sankarit!!

    ♥ Raisa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s