täydellistä.

Välillä mun täydellisyys häiritsee mua itseänikin. Tänään aamulla juoksin (ok, alle puol tuntia, kun oli vasta kolmas kerta vuosiin), tein superravitsevan aamupalan (liotettua tattaria, omenaa, taatelia ja sesaminsiemeniä avocado-päärynä-puolukka höysteellä) ja nyt ajattelin polkasta jumboon palkitsemaan itseäni elokuvan merkeissä. Elokuva on Dark  Shadows ja uskon, että pidän siitä.
Olen edelleen hyvin seesteisen onnellinen, tai siis sellaista hykerryttävää onnea ei ole, mutta jäätävän pahanolon puute riittää minulle vallan mainiosti. Vaikka olen kyllä siis onnellinenkin. Olen syönyt todella hyvin, tehnyt paljon hyvää ruokaa, sekä raakaruokaa, että kyllä myös aika paljon kunnolla rasvassa paistettuja juttujakin. Ajatukset ja kyllä oikeastaan teotkin pyörii aika tiukasti ruoassa. Toistaiseksi ainakin hyvin terveellä tavalla, muttei kuitenkaan siis niuho-terveellä, vaan oikeesti tasapainosen terveellä. Viime aikoina oon käyttänyt ihan hirveesti rahaa ruokaan, ikään kuin ottanut kiinni niitä viikkoja/kuukausia, kun sain ruokaostokset hoidettua vähällä rahalla. Ehkä se tästä kuitenkin tasaantuu. Tasaannuttava, kun ei mulla kauaa enää ole varaa tälläiseen. Kuten jo sanottua, olen viime aikoina lukenut paljon ruokaa ja ravitsemusta käsitteleviä kirjoja. Nyt viimeisin kirjani on ehkä kaikista ei paras, mutta jollain tapaa mieltä avaavin. Olen sen joskus aiemminkin kirjastosta lainannut, mutta silloin luin mielestäni ainoastaan viimeisimmän luvun, kun kaksi ensimmäistä oli niin negatiivisia. Kirjan nimi on muistaakseni Oikean ruoan puolesta. Siinä pointti on kuitenkin se, ettei ruokaa pitäis *hargs! sana katos!* sen sisältämien hyväksi tai huonoksi tiedettyjen/arveltujen osien (rasvat, omega kolmoset ja kutoset, hiilarit jne.), vaan se pitäis mieltää kokonaisuudeksi. Hankala selittää lyhyesti. Mä olen pitkään ollut sitä mieltä, ettei ratkaisu länsimaalaisiin ruokapeäisiin sairauksiin ole jossain yksittäisessä tuotteessa tai tai ettei terveyttä saavuteta suosimalla joitain tiettyjä, tutkitusti hyödyllisiä ravintoaineita sisältäviä tuotteita, vaan se on se kokonaisuus. Ja mikä meidän länkkäreiden (ja kovaa vauhtiahan se on kyllä levinnyt lähes koko maapallolle) ruoassa pahiten mättää, on kaiken tosi tehokas prosessointi. Otetaan oikeaa ruokaa (mielellään vielä keskitytään vaan kouralliseen tuhansista eri raaka-aineista) ja kuivatetaan, jauhetaan, siivilöidään kaikki hyvä pois (koska ne a) maistuu “pahalle”, b) heikentää säilyvyyttä c) on muuten vaan epäilyttäviä ja pahaksi markkinoille) lisätään runsaasti jotain keinotekoista, jotta saadaan keinoruoka maistumaan ja näyttämään ja säilymään, pistetään se kätevään pikkurasiaan ja lätkästään vielä muutamat terveysväittämät etikettiin ja näin saatiin jostain kovin vieraasta paljon houkuttelevampi kuin naapurihyllyn kummallisista, multaisista juureksista. Ihan sairasta. Kirjaimellisesti.
Mutta nyt mun täytyy mennä. Moikkeli!

Syökää hyvin!

❤ Raisuli

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s