Irti tavarasta

Luen ehkä kolmatta kertaa kirjaa nimeltä Irti Tavarasta, kirjoittajana Kari Ojala. Aiemmin en ehkä ole lukenut kannesta kanteen, sillä osa asia tulee ihan uutena, osa soittaa joitain tunnistamisen kelloja. Olen kyllä erittäin lahjakas myös totaalisesti pyyhkimään asioita muististani, eli olen voinut myös unohtaa lukemani. Ihan aikuisten oikeesti saatan lukea kirjan kahteen kertaan ja toisella kerralla kokea asiat aivan uusiksi, niin ettei niistä ole jäänyt pienentäkään muistikuvaa. Elokuvien kanssa sama juttu, puolessa vuodessa saattaa kokonainen elokuva unohtua, niin että voin väittää katsovani kyseistä liikkuvaa kuvaa ensimmäistä kertaa. Luinkin ihan vähän aika sitten artikkelin um…siitä miten ihminen käsittelee asioita, miten se tutustuu uusiin asioihin, miten se oppii…tai jotain sellaista. sinnepäin. Vaihtoehtoja oli kuulemansa perusteella, näkemänsä perusteella tai konkreettisesti tuntemansa perusteella (siis tekemällä). Mä opin tekemällä. Kuulemalla ihan kaikista viimeiseksi. Usein ajo-ohjeita annettaessa menen ihan lukkoon, enkä edes kuuntele mitä sanotaan, kun se on ajanhukkaa, en muista kuitenkaan. Näkemäni perusteella myös jonkinverran, mutta eniten kyllä tekemällä. Muutenkin koen koskettelun ja hypistelyn tärkeäksi. Porvoossa, vanhassa kaupungissa, oli pieni lahjatavaraliike, jossa tavaroiden sekaan laitetulla lapulla pyydettiin ihmisiä välttämään tavaroiden koskettelua. Siinä kauppias meni kyllä pahasti metsään! Erityisesti kun on kyse ns. turhista tavaroista, jos niihin ei saa koskea, niin aika harva niitä kyllä sitten ostaakaan. Vaikka olis kuinka ikävää pyyhkiä niistä sormenjälkiä tai harmitella rikkimenneitä, niin silti on tärkeämpää antaa asiakkaiden tutustua myytäviin tuotteisiin. Tietenkin jotkin superkalliit asiat on asia erikseen, mutta saippuatelineet ja muu pöljäke…antaa asiakkaan koskea!

Ja takaisin kirjaan! Se on tosi hyvä ja kirjan perässä on vielä hyvä lista lisälukemisesta! Jee! Olen vasta lukenut reilut sata sivua, joten ihan koko kirjaa en pysty kommentoimaan, mutta ekat 109 sivua ovat olleet oikein hyvää lukemista.  Tässä muutamia suoria lainauksia kirjasta: “Pyrkimys saada lisää, parempaa ja uudempaa on osa ihmisen luontoa siinä kuin nautinnon hakeminen yleensäkin. Ilman tälläistä pyrkimystä ihminen tai ihmiskunta ei olisi kehittynyt; ihmistä ei ole luoto jämähtämään paikalleen. Tätä eteenpäin pyrkimistä vastaan ei pidä liikaa kapinoida, jos haluaa olla onnellinen”. Ha! Mä olen sittenkin oikeilla jäljillä kaiken krääsäni kanssa!! Mähän olen edelläkulkija, muokkaamassa ihmiskuntaa! (seuraavassa lauseessa kirjailija kyllä toteaa, että onnea ei saavuteta hamuamalla lisää ja lisää, että pitää osata myös säädellä halujaan. Pöh.)
“Nautinnon salaisuus on siinä, että tuntee tarpeensa ja kohtuullistaa ne; liika on liikaa, liika yltäkylläisyys ei tunnu enää missään. Nautintoa voi lisätä vain, jos on oppinut luopumaan.”
Ja sitten olen poiminut vielä kuluttajasta vaikuttajana (siis että kuluttaja “äänestää jaloillaan”) otteen, ja tämä erityisesti niille, jotka ajattelevat, ettei sillä ole mitään väliä mitä ostan: “Jos ihminen väheksyy kuluttajarooliaan, hän kaventaa omaa tietoisuuttaan, pienentää omaa valtaansa, tuhlaa vaikuttamisen tilaisuuksia.”
” Saattaa olla, että pienellä ihmisellä on suurempi vaikutusvalta kuluttajana kuin äänestäjänä. Vaaleissa äänestäminen on yksi valinta, kuluttaminen on jokapäiväistä, sinnikästä toimintaa, jolla otetaan ja annetaan valtaa, julistetaan, vetäydytään, puolustetaan ja vastustetaan.” Jokaikisen lihakilon ostaminen tai ostamatta jättäminen äänestää eläinten oikeuksien puolesta tai niitä vastaan. Samoin maito, juusto, kananmunat – äänestätkö eläinten puolesta, vai niitä vastaan? Musta on ihanaa antaa ääneni eläinten puolesta 🙂 Jokaikinen kerta kun kaupassa käyn minä äänestän 🙂
Eilen kuokin kaikki perunani ylös. Kuten jo aiemmin olen kertonut, istuttamani perunat olivat niitä kevään viimeisiä perunoita, herkästi itäviä ja niin oli näillekin päässyt käymään – joten vaihtoehtoina oli istuttaa ne tai heittää kompostiin. Minä istutin minne sattui mahtumaan. Ja nyt meillä on melkein 10 litraa oman maan perunaa 😀 Hiukan hienoa! Eipä siinä, että edes luomuperuna paljoa kaupassa maksaisi, mutta on se hienoa syödä omia perunoita :). Ens vuonna aion istuttaa entistä enemmän perunaa. Ja jättää herneet ja pavut pois. Olen parina vuonna yrittänyt, mutta ei ne oikein meillä viihdy. Toistaiseksi suunnitelmissa ens vuodelle on kurpitsa (ihan vaan halloween koristeiksi), kesäkurpitsa, pinaatti, lehtikaali, paljon salaattia ja perunaa. En oikein tiedä mitä tehdä tomaattien kanssa, en niistäkään onnistu saamaa kovinkaan erityistä satoa.

Ollaan alettu katsomaan Dexterin viidettä kautta uudestaan. Varmaan sitten onkin aika tilata uusi kun ollaan saatu toi katsottua. Mä olen kyllä yrittänyt odottaa, että hinta tippuis edes kympillä. Neljänne kauden ja siitä alaspäin saa jo puoleen hintaan. 7. kausi on alkamaisillaan jenkeissä, joten eiköhän ton hinta aika pian tipu?
Sarjamurhaaja kutsuu!

Puputyttö

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s