Pikainen postaus (nukkeja ja lopuksi jotain muuta)


En malttanut olla pidempään poissa. Vaikka olenkin ajatellut, että olis ehkä itselleni noin niin ku pidemmän päälle parempi, jos edes täällä blogissa antaisin itsestäni todellisuutta paremman kuvan, mutta en millään malta jättää pois kaikkea sitä, joka minusta tekee minut ja sit kun suurin osa siitä on vielä sellaista, joka ehkä kannattais jättää mainitsematta, niin eihän tästä mitään tulis. Kadutaan näitä sitten myöhemmin ja ihmetellään kun en saa työpaikkaa eikä kukan tykkää.

Olen hullu. Umpi sellainen. Minulla on ongelma. Iso sellainen. Olen nukkeholisti, enkä meinaa kaikista pyhistä päätöksistä huolimatta päästä siitä millään pyristeltyä pois. Tokihan netistä tilaamisessa tulee se kolminkertainen päällekkäisyys näihin hehkutuksiin 1) nukke paikallistettu ja huuto/bid asetettu (wohoo! Ensimmäinen ilakointi) 2) nukke voitettu (wohoo! Toinen ilakointi) 3a) Nuken kärsimätöntä odottelua ja netistä bongattuja kuvia 3b) nukke tulee kotiin! (Wohoo!! Kolmas ilakointi) joka saattaa koko touhun vaikuttamaan vieläkin hullummalta. Mutta hullua tämä on, ihan sama miltä kantilta katsotaan. Olen itsekin kovasti sitä mieltä, ahistaa kun niitä pitää olla niin paljon, ahistaa kun pitää ostaa kaikki mukamas edulliset nuket ja pikkasen ahistaa myös kun ne on niin ihania. Tää on ehkä vähän sama kuin olis siihen koulun pahaan poikaan pihkassa. Tai ei kai. No mut, siis kyseessä ristiriitaiisa tunteita kuitenkin. Mikä ihme villiinnyttää aikuisen ihmisen niin, ettei se tunnu mahtavan itselleen yhtään mitään? Nukke! Enkä mä edes ole ihmeemmin nukkeihmisiä, vaikkakin kyllä barbeilla leikin itseni silloin pienenä uuvuksiin. Mutta nämä Blythet ja se maailma, mihin ne sijoitetaan. Tai siis näihinhän liitty kovasti valokuvaaminen erilaisissa ympäristöissä/tilanteissa, vaatteiden teko, nukketalot ja se on kaikki niin kiehtovaa. Osa näihin nukkeihin liittyvistä ihmisistä on niin käsittämättömän taitavia!

Muta miksi niitä nukkeja tarvitsee olla niin paljon. Ensimmäiset 10 nukkea olivat jos ei nyt niin hirveän tarkkaan mietittyjä, niin kuitenkin sellaisia joita edes hetki mietittiin ja niistä haaveiltiin ja etukäteen keksittiin nimiä ja luonnetta ja kenen kanssa se kaveeraa ja missä asuu jne. Nyt niitä vaan tupsahtelee ja jälkikäteen sitten mietitään, että mikäs nukke sieltä tulikaan. Vihreätukkainen prinsessa on kyllä sellainen, josta on jo pitkään haaveiltu, eli se on täysin oikeutettu. Ja Candy Carnevalkin jollain tapaa. Kavereilta ostetut on aina oikeutettuja. Varsinkin kun tätä olin ostamassa jo aiemmin ja se meni sit mönkään. Nyt se on jos ei ihan suosikkeja, niin ainakin niissä nukeissa, joilla on persoonaa.

Eilen tuli ne huutonetin tytöt myös. Ne ovat edelleen paketeissaan, avasin kuitenkin, mutta pistin vielä kaappiin odottamaan, että aiemmat tulokkaat ennättäisivät vähän asettumaan. Ja sit päivemmällä hain postista kolme kirjattua kirjettä, joista yksi oli se prinsessa. Se on niin tajuttoman hieno, että munkin tekis mieleni värjätä hiukseni vihreiksi 🙂 Pinkkiksestä vois tulla Vinkkis 😉 Muuta mitä tuli olivat ensimmäinen satsi kankaita ja sit joitain vaatteita. Kunhan (sisäinen) kaaos hellittää niin alan pikkuhiljaa postailemaan kuvia. Sitä ennen kuitenkin paljon kirittävää.

Onneksi olen saanut joululahjat sitä kaikista isointa/tärkeintä lukuunottamatta hankittua ja paketoitua. Ei mitään hienoja paketointeja, kun vähän hätäisesti Tehtaan lattialla tein, mutta kääreissä ovat! Joulusukatkin ovat seinällä ja minun osaltani täytetty. Piparitaikina kylmässä tekeytymässä. Ja toinenkin joulukoriste ripustettuna. Lapsiakin patistettu paketoimaan omat lahjansa. Joulu saa tulla 😀

Kerroin Mangakeittokirjasta, eikö totta? Näin kaupassa, hankin kirjastosta ja nyt haluaisin oman. Onneksi sen verran edukas, että voin sen suht huoleti ostaa, ellei pukki yllätä 🙂 Oltiin toissapäivänä kaupungilla, käytii Ekolossa, ostin superisti leivänpäällysmakkaraa, kun kirjassa oli yksi hauskan oloinen resepti: Naruto-rullat. Laitetaan siivu makkaraa, siivu juustoa (tässä ehkä toimisi parhaiten ne yksittäis pakatut soijasulatejuustot, mutten voinut ostaa niitä) (Sheeseä, tuliko oikein? Ekaa kertaa ostin tätä – tosi hyvää!) ja suht saman kokoinen pala merilevää (siis sitä paahdettua arkkia, noria?) ja rullataan. Siinä se! Helppoa ja herkullista! Lisäksi aion kokeilla kirjassa olleita perunapalloja (keitettyä perunaa, majoneesia ja herneitä) ja nyt tekeillä on anko-tahna, jota olen kyllä tehnyt monesti aiemminkin, mutta tässä ohje mukavan helppo. Ja vihdoin ja viimein simppeli ohje Dangojen tekoon. Ei siinä, että olisin aiemmin törmännyt ainoastaan monimutkaisiin ohjeisiin, en ole vielä muistanut edes etsiä, vaikkakin olen halunnut niitä kokeilla. Ostin Tokyokanista oikeanlaiset riisijauhot niiden tekoon. Dangot on niitä riisipalleroita, kolemen värisiä (punainen, vihreä ja valkoinen) joita tikun nokkaan isketään. Perinteisiä japanilaisia makeisia.

Kaupungilla oli metkaa. Tietenkin paljon ihmisiä, mutta ennen kaikkea todella kulutuskeskeinen tunnelma. Osta osta osta! Ja kyllähän me hetkeksi unohdettiin, että maailman pelastus on meidän käsissä ja ostettiin huolemme hiljaisiksi! En ole aikoihin ollut Stockalla. Se on muuttunut niin paljon! Ja siellä oli niin hyvän tuoksuisia, kauniita huolettomia ihmisiä, että mua ihan hävetti oma nukkavieru olemukseni (laitoinkin toppatakkini pesuun). Oi joi. Välillä niin toivon, ettei maailman pelastus ja kaikkien vääryyksien oikominen olis mun heiniäni. Vaan että voisin huoleti ostella ihan mitä vaan, käyttää kaiken maailman hajusteita ja heittää asioita pois hei kun niissä on vähän kulumisen merkkiä. Vaikka just se mun toppatakki. En tiedä kuinka vanha se on, ei kuitenkaan mikään älyttömän vanha, mut ainakin viis vuotta. Ihan hyvässä kunnossa, mitä nyt hihaa olen joutunut parsimaan kasaan, kun Kenai on sitä repinyt. Ja ihan sama juttu melkeinpä kaikissa mun vaatteissa ja laukuissa. Rakastamani käsilaukutkin ovat melkeinpä kaikki nuhjaantuneita ja Kenain rei’ittämiä. Mutta en mä voi niitä poiskaan heittää, kun niissä tavarat kuitenkin vielä pysyy. Emmä sit kyl tiedä, et miks pitäis olla tiptop. Miks ne Stockan ihmiset kokee, et pitää olla tiptop? En tiedä. Parempi mun vaan pysyä kotona ja pistää rahani kaupungilla humputtelun sijaan nukkeihin. Niitä kun voi tilata vaikka pyjama päällä. (näkisittepä yhden mun yöpuvun paidan! Siinä on kyynärpäissä niin isot reiät, että mulla välillä kädet hulahtaa niistä ulos, pienempiä reikiä sitten yltympäriinsä. Enkä raaski heittää pois, kun eihän se nukkuessa haittaa mitä sulla on päällä.)

Mutta käytiin siis törsäämässä Ekolossa, Tokyokanissa, Akateemisessa ja sit vielä syömässä Dong Be Hu:ssa, jossa kävin hiljattain ekaa kertaa kavereitten kanssa. Syötiin C:n kanssa sama annos, Hot Tofu Plate tms. Ihan älyttömän hyvää. Vaikka ehkä ihan hivenen liian tulista. Mutta niin maukasta. En ole älyttömän suuri kiinalaisen ystävä, mutta tämä kyllä loistavaa! Niia’s Cupcakesta ostettiin parit pikkarit ja Arnoldsilla manailtiin kookosdonitsien katoamista! Mur! Rahaa meni paljon, ihan liikaa, mutta oli se kyllä ihan hauskaa. Vaikka se Stocka ehkä vähän kuumottava. Olin niin ulkopuolinen.

Aamuisin innolla/kauhulla avaan sähköpostini, odottaen, että mut ollaan uloshuudettu yhdestä nukesta, josta on tullut uusi Unelmieni Tyttö. Olen sen hintoja tarkkaillut jo jonkin aikaa, ja se on ehdottomasti aivan liian tyyris. Kunnes sitten löysin sen halvemmalla, laitoin pitkän (ainakin 25 sekuntia) empimisen jälkeen huudon sisään (vaikkakin siinä oli Heti ostamisen mahdollisuus vähän kalliimmalla, silti paljon halvemmalla kuin yksikään muu myynnissä oleva samanmoinen nukke). Ja sit jouku samperi meni uloshuutamaan mut. Sen piti olla merkki nukesta luopumisesta, mutta ymmärsin sen jotenkin väärin ja menin sitten korottamaan huutoani. Ja nyt odotan (kauhulla ja innolla) että joku korottais sitä summaa, niin ettei se Täydellinen Nukke päätyis meille. Ja samalla myös harmittelen, etten hittolainen ostanut sitä nukkea heti, vaikkakin laitoin sitten maksimi huutoni himpun verran Buy It Now hinnan ali. Huonoja kauppoja en ala tekemään. Menkööt sitten sivu suun. En tiedä kumpaa toivon enemmän, en tiedä kumpi aiheuttaa kihelmöivän tunteen vatsanpohjassa – se, että saan nuken vai se, etten saisi sitä. Oi voi, elämä oli niin paljon helpompaa kaksi vuotta sitten, kun en tiennyt näistä huumaavista nukeista mitään.

Muiden asioiden lomassa olen saanut super hienot vanilja-aromini pullotettua ja etiketötyä. Tuli hienot. Pikkupulloja on vaan muutamia, ne menee lahjaksi. Kotiin jäi puolen litran pullo, joka on ruma kuin mikä, mutta sisällöltään sitäkin suloisempi. Siinä kohtaa, kun olisi pitänyt ratkoa reaktioyhtälöitä järjestelin pulloja riviin ja räpsin kuvia.

Raisan Kotitekoinen Reilun Kaupan Luomu Vanilja – kur!

 Nukketalon joulukoristelointi edistyy hitaasti, ehkä tänään saan kuvaus kuntoon. Ehkä en. Pitäis leipoa ja kirjottaa reseptejä koneelle. Se on ollut aika hauskaa, kun voi heittäytyä ihan hulvattomaksi – lapsekas kirja kun on kyseessä. Vai mitä mieltä olette tästä:

Kani Kamalan Aivan Kamalan Hyvä Kookoskaali
Kani Kamalalta ei kannata kysyä mitään, se on aina niin äreä. Mutta jos kuitenkin uskaltaudut, varoituksestani huolimatta, Kania kysymyksen kera lähestyä, siltä kannattaa kysyä mitä se tykkää kookoskaalista. Sillä silloin sen voi nähdä jopa vähän virnistävän, koska niin hyvää Kani Kamalan mielestä kookoskaali on!
Reseptin perään tulee vielä 
Varoitus! Kaali lisää kestävyyttä sekä jalkapalloilussa että nukkeleikeissä! Vanhemmat ottakoon tämä huomioon, kun ruokkivat jälkikasvuaan Kani Kamalan Aivan Kamalan Hyvällä Kookoskaalilla!
Mutta nyt, arvon lukijat, meikäläisen on poistuttava. Melkoinen postaus siitä sitten taas tulikin. Ehkä ihan lähiaikoina sitten niitä kuvia. Nukketalo on kyllä melkoisen hienona. 
xoxo,
 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s