+ ja –

Eilen oli ensimmäinen bilsan koe, mielestäni se meni loistavasti, minkä olen kyllä oppinut tarkoittavan sitä, että meni huonosti. Plääh! En halua ainakaan bilsasta huonoja numeroita! No, ehkä se meni kuitenkin ihan hyvin? Harmittaa, kun unohdin hiilen kierrosta tulivuoret 😦

Eilen oli myös meidän kolmas hääpäivä!! Meinattiin unohtaa se! Mä olin laittanut sen ikään kuin taka-alalle, koska ei voitu tehdä mitään kovin erikoista ton bilsan kokeen takia (asiat tärkeysjärjestykseen!), joten sit se meinas kokonaan unohtua. Ei ollut edes varaa ostaa kovin hääppöstä lahjaakaan sille toiselle, joten ei ollut sitäkään jännitettä muistuttamassa tärkeästä päivästä. Annoin C_lle kuitenkin Reilun Kaupan suklaasta tehtyjä sydämiä, epäreiluja Pandan vadelmasuklaita sekä edellisenä iltana tekemäni pienen skräppi -jutun. Ja C teki mulle aivan ihanan kortin, lahja (karkkia Vegan Essentialsista) on vielä postissa.

Postissa on myös mun just hetki sitten tullimaksuista maksamani Phoebe Maybe -nukke. Siis se toistaiseksi viimeinen nukkeni. Ovat tullissa sitten laskeneet reippaasti sitä rajaa, minkä alle EU:n ulkopuolelta tilattujen tuotteiden tulee jäädä, jos ne mielii saada tullitta/verotta. Se oli aiemmin 50 euroa, nyt se on 22 euroo, postikulujen kanssa!! Naurettavaa. Tällä siis yritetään a) saada ihmiset ostamaan enemmän EU:n alueella tehtyjä juttuja, valtion kassaan lisää rahaa niiltä tuhmilta, joille ei EU krääsä kelpaa. No, maksoin siitä nukesta ihan kivasti vielä ylimääräistä, eikä nyt todellakaan huvita tilata yhtään mitään uutta. -piip-n tulli.

Joop. Eilen olin myös siellä tapaamisessa, jonka nimeä en millään meinaa muistaa. Siis sellanen, joka auttaa oppimisvaikeuksissa olevia tms. Kun ei siitä mun lukemisesta meinaa tulla yhtään mitään, kun en pysty keskittymään. Hitsi, sillä oli kyllä paljon asiaa, ja ihan hyvää sellaista, mutta multa meni siitä niin paljon ohi. Muistan vaan, kun siellä huoneessa hais joku ylikypsä hedelmä. Ja sen, että voisin kokeilla lukea esim. makuulla, viileässä, musiikkia kuunnellen. Ja kun saan raivareita (ja hittolainen, niitä saan aivan liian usein, ei ole normaalia raivota päivittäin liikenteessä, olla sodassa naapureiden, työkavereiden jne. kanssa jne. sekin kuulemma liittyy ADD:hen) pitäis piirrellä molemmilla käsillä eri suuntaan ympyröitä, tavallaa harhauttaa aivoja. Liikenteessä se ei tietnkään onnistu, silloin pitäis yrittää rentoutua jotenkin…

Toi otsikko tuli siitä, kun eilen luin niihin kokeisiin (joo, jätin ihan viime tinkaan…) ja kosk akyseessä oli ympäristoekologian kurssi, niin toki siinä oli paljon asiaa siitä, kuinka kamala ihminen on tätä planeettaa kohtaan (ostamani nukke oli jälleen käytetty!). Eikä se vielä pelkästään, että me tehdään x määrä tuhoa, mutta kun se x määrä lähtee kiertämään ja lisääntymään, aiheuttaen xyz määrän tuhoa, siis niinko noidankehä, tai vyöryvä lumipallo. Ehkä siis just enemmän toi lumipallo. Me tehdään niin paljon pahaa, ja sit se paha lisääntyy, tai tekee sellasta aaltoa, ettei pelkästään meidän tekemä paha paikallisesti, vaan se vaan jatkuu ja jatkuu. Niin. Ajattelin sitten, että olisikohan mahdollista tehdä hyvää, joka sit lähti kasvamaan eteenpäin. Entä jos käännettäis suuntaa ja tehtäiskin hyviä tekoja maapallolle? Siis ei vaan niin, että “palautettais ennalleen” vaan jopa niin, että ne meidän hyvät teot sais aikaan sen, että aavikot alkais vihertämään, saatais kosteutta pois sieltä, missä sitä on liikaa ja siirettyä se (ei siis konkreettisesti se tietty vesi, mutta jotain, älkää keskeyttäkö!) sinne, missä siitä on suuri pula. Voiskohan ihminen oikeasti tehdä näin? Siis niin, että hyvä lähtis kiertämään. Todennäköisesti ei, ei ainakaan niin kauaa kuin raha ratkaisee, koska jokuhan siitä tietenkin alkais repimään rahaa ja ahnehtimaan liikaa (kakskytyhdeksän nukkea ei vielä riitä, täytyy saada kolmaskymmenes). Mutta ajatuksena se on mun mielestä niin kiehtova.

Ja siitä tuli sitten eteenpäin mieleen, että ihmiset vois olla toisilleenkin vähän mukavampia. Tehdä pyytettä hyviä tekoja. Sellainen on kamalan harvinaista. Ei yhtään jakseta ilahduttaa muita. Tai siis kyllähän jotkut jaksaa, mut sit tuntuu et sellainenkin aina törmää jonhonkin muuriin. Ihmiseen, joka vaan imee itseensä, eikä anna mitään eteenpäin. Musta olis niin kiva täällä bolgissakin keksiä joku sellainen “pay it forward” juttu, mutta yksin se on ihan tylsää, eikä yhtään niin innostavaa. Mutta tietenkin jos joku lähtis mukaan niin se olis ihan eria asia.

Sain muuten Animalian paikallisjaostoja innostumaan tämän tyyppisestä toiminnasta. Olin nähnyt You tubessa tms. videon naisesta, joka teki pieniä tekoja muiden ilahduttamiseksi. Ainakin se vei ilmapalloja ihmisten portteihin, bussipysäkille jne. En enää muista tekikö jotain muutakin. Saatto olla. Ehdotin sitten Animalialle, alkuun kyllä vaan omalle ryhmälleni, mutta ideasta tykättiin niin, että kehoitettiin laittamaan se kaikille 😀 johtuen just siitä, kun meillä “kettutyöillä” on niin nuiva maine, että jotain pitäis tehdä. Paras, mitä joku alueosasto on tehnyt on pienten amigurumi (?) eläinten virkkaus ja jako/jättö eri paikkoihin, jonkin pienen eläinmyönteisen viestin kera. Musta siinä on jotain todella suloista *sydän*

Flickerissä oli vähän aikaa sitten sellainen käsityöhommeli, jossa luvattiin jotain käsintehtyä viidelle ensimmäiselle kommentoijalle, jotka sitten taas vuorostaan lupautuivat tekemään viidelle ensimmäiselle kommentoijalle omat itsetehdyt juttunsa jne. Se hetken aikaa pyöri tosi “vimmalla” siellä, mutta siinä tais istten käydä niin, että samat ihmiset kahmi kaikki itse tehdyt jutut, eikä kaikki sitten edes laittaneet sitä eteenpäin. Joten se tyssäs aika pian. Mutta ajatuksena tosi ihana. Hitto, mä luin vähän tota ylläolevaa. (siis tosta Animalian jutusta). Olipa taas huonosti selitetty. Siis tarkoituksena jättää pieniä viestejä/lahjoja ympäri kaupunkia, ja jotenkin pienesti siinä mainittais, että kuka tämän takana on. Eli ei ihan puhtaasti pyyteetön, mutta ei niin, että me nyt tässä mainostetaan jotain, ota logokampa.

Eipä tässä sit mulla muuta. Olkaa kilttejä toisillenne!

xoxo,

4 thoughts on “+ ja –

  1. Jee! Vois kyllä oikeesti miettiä jotain, vaikka kerran viikossa tehtävää. Eikä sen tarttis olla mitään isoa ja rasittavaa, mutta jotain kivaa kuitenkin. Mäkin aloin heti miettimään, että voisko leipoa naapureille, mutta emmä kyllä viittis. Mutta ihan oikeesti paneudun tähän asiaan enemmän. (kunnes keksin jotain mistä innostun vielä enemmän… 😉

    xoxo,

    Raisa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s