Rakkautta myynnissä!

Kuulkaa! Mulla oli eilen sen verran vmäinen päivä klo viidestä lähtien, että ajattelin tehdä jotain tosi radikaalia. Mä aion laittaa osan mun tytöistä maailmalle. Mutta ennen kuin alan niitä täällä kaupittelemaan ajattelin kysyä, et kiinnostaako ketään? Siis kannattaako mun nähdä vaivaa, kuvata ja kuvailla niitä teille? Se, että kiinnostaa ei tarkoita sitä, että sitoutuis ostamaan yhtään mitään, mutta jos ei ole Blytheistä kiinnostuineita yhtään liikkeellä, niin turha mun on mitään myyntitarjouksia tehdä tähän suuntaan. Kotia vaihtamassa olis Simply Vanilla (75), Cousin Olivia (100), Precocious Candy’s Mushroom (175) ja Night Flower (100), tytöt tulee “nudena”, ei alkuperäisiä vaatteista siis mukana, mutta kyllä mä ne joihinkin vaatteisiin puen kuitenkin, ettei nakkena tarvii matkustaa. Cousin Olivian ja Precocious Candy’s Mushroom mahdollista saada stockeineen, silloin Olivia 120 euroa ja PCM 200. Mutta mä laitan näistä lisää tietoa, kuvia ja muuta jos jotakuta kiinnostaa. Kaikista mieluiten laittaisin ne uuteen kotiin täällä Suomessa, niin ei tarttis niin suureellisia postitusjuttuja tehdä.
Kaikki mun nuket (Kenneriä lukuunottamatta) on hyvässä kunnossa, Night Flowerilla ei yks silmien väri/asento vaihdu narusta vetämällä, ne täytyy pyörittää, muuten kaikki niin kuin pitääkin.

Mutta ei nukeista nyt sit sen enempää. Ottakaa yhteyttä jos heräsi kiinnostus, kerron mielelläni lisää 🙂

Pitikö mun kertoa lisää siitä kirjasta? Kasvisseikkailusta? Emmä tiedä mitä siitä kertoisin, teidän täytyy itse käydä jostain se katsomassa 🙂 Mulla on tietenkin oma auto ojassa tässä jutussa, niin jos mä sitä kauheasti täällä kehun niin ei se ole ehkä ihan niin uskottavaa, kuin että joku puolueeton sen tekis. Ehdottomasti kuitenkin älyttömän hieno kirja kyseessä. Miljan piirokset on niin kauniita, reseptit helppoja ja herkullisia ja ne hahmotkin tosi hauskoja. Eikä se ole vaan pikkulapsiperheen kirja, kun ne ruoat sopii vallan mainiosti kaiken ikäisille.

Sain eilen vihdoin ja viimein tehtyä ne 24 kuukuppi-pussukkaa! Mikä helpotus! Niissä olikin yllättävän paljon työtä! Vaikka olen saanut hiottua sen käsinompelunkin jo pois. No, ehkä se on vaan se määrä mikä uuvuttaa 🙂 Mutta nyt saa taas ommella mitä sattuu. Mä ajattelin, et jos vihdoin ja viimein saisin aloitettua myyjäisten kartoittamisen, niin että vois osallistua useammille kuin vain muutamiin vuodessa. Ihan tyhmää noita aarteita täällä kotona makuuttaa, kun ne vois siedä jonnekinulkoilemaankin. Niin ja tää nyt sit liittyy siihen myyjäisten kartuttamiseen, kun ajattelin, et jos alkais myös kartuttamaan puhtaasti kierrätysmatskuista tehtyjä Pinkkiksiä, että vois joskus osallistua noihin kierrätysmyyjäisiinkin. Mutta nää nyt on näitä mun juttuja, joita mun on vaikee saada koskaan valmiiksi.

Tässä aarteet. Kuka muistaa ton nuken?

Eilen samalla kun käytiin viemässä ne pussukat uuteen kotiinsa poikettiin Kierrätyskeskuksessa. Vietiin meidän pihalta kaikki pyöränromut ja jotain metallinpätkiä sinne ja mä sit tietenkin haalin kaikkea itselleni. Pieni pusseja, jotka oli tungettu täyteen hylättyä muovia, joiden seassa oli pieniä aarteita, jotka mun oli pakko saada. Ärysttävää. Ja myös pienoismalli-maailma-aineksia. Siis niitä nöyhdillä täytettyjä pusseja. Joita saattaa joskus tarvita…(oikeestikin).

Sit postiin, jossa mun päivä menikin pilalle. Oli kiire, siellä pitkä jono ja yksi kassa auki, ja just kun oli mun vuoro, kassat vaihtu niin, että mä jäin

Tässä muut, mitkä jää. Roskista ei kuvaa.

yksinään seisomaan sille miehittämättömälle kassalle. Ja mä vittu vihaan tota! Yhden asiakkaan annoin mennä hämmennyksen piikkiin, mut sit kun se alkoi seuraavaa palvelemaan mä huomatin olleeni jonossa ekana. Ja sit mun lähettämäni paketti maksoikin ihan kauheesti. Ei suomeen menevä, vaan jenkkilään. Koska olin itse paketoinut sen liian tuhdisti ja se postikissa ei suostunut tunkemaan sitä, vaikka mä sanoin et saa rutistaa. Mulla oli siinä jo kaksi postimerkkiä ja niiden lisäksi se velotti 9 euroa!! Suurin piirtein sen, mitä mä niiden korvisten myynnistä sain…ihan kiva. Veikkaan ettei se tyyppi edes huomannut, että siinä oli jo ne kaksi merkkiä, kun ne oli niin tarramaiset. Joo, katoin just postin sivuilta, niin maksi kirje jenkkeihin maksaa 9 euroo. Ja minä sain kunnian maksaa siitä 10,60. Kiitos posti, arvostan tätä todella. Ja Vapun takia en pystynyt jättää postittamista seuraavaan päivään, niin että olisin ottanut sen kotiin ja paketoinut uudestaan ja postittanut sit seuraavana päivänä. Kun en siis kehdannut, kun se oli meidän juhlapyhän takia jo yhden päivän myöhässä luvatusta lähettämisestä. Ja jostain syystä mä olin tosta sitten ihan käsittämättömän kiukkunen. Siis oikeesti ihan järkyttävän. C parka sai kuunnella mun raivoomista heittäessään mut kouluun. siinä kohtaa olin jo sen verran myöhässä, etten voinut enää mennä kotiin ja otta apyörää, vaan oli tosiaan mentävä kyydillä. Kävelin kotiin.

Koulussa sitten keksin, että selviytyäkseni tästä kamalasta vastoinkäymisestä mun tulee myydä niitä huomiotta jääneitä nukkeja. Ei ole vielä ihan lääkitys kohdillaan 🙂 Oikeesti ei ole vielä mitään lääkitystä. Olkapäähän kyllä tarttisin jotain, kun se on ollut jo viikon ihan tosi huonona. Ärsyttävää.

No mutta, nyt tää tahtois mennä yläkertaan Tehtailemaan. Nyt on taas ihan eri ääni kellossa kun ei tarvii ommella. Mä rakastan tilauksia, ja mitä isompia niin sitä parempi tietenkin, mut sit se totautusvaihe on aina niin uh…raskasta. Kun täytyy tehdä jotain.

Voi pojat! Melkein unohdin! Alpo! Sen krääsän seassa, jonka olin pakotettu ostamaan saadakseni niitä aarteita oli myös Tamagotchi! mun eka! C sai sen auki, vaikka joku olis aika lailla vääntänyt ruuvin sen kolon pyöreäksi. Ja uusi patterikin meillä siihen oli ja nyt mulla on sitten lemmikki. Alpo, niminen tyttötipu. En tiennyt että se oli tyttö. Muuten se olis saanut tyttömäisemmän nimen, vaikka Raisuli tms. Olen nyt opetellut hoitamaan sitä, se kakkaa vähän väliä lattialle, sitä pitää syöttää ja sille pitää ostaa krääsää. Mokoma, Se on aikas kivaa kuitenkin hoitaa sitä. Se nukku koko yön, vaikkakin mä hermoilin sitä, et entä jos se herää ja alkaa huutaa. C sano, et sen pitäis nukkua yläkerrassa. Alpon siis. Mun yöpöydällä se nukku, Tietty.

Ei mulla sit muuta! Paitsi lukekaa alta vielä kuvatekstit! Ja kattokaa kuvat!

Ihan hassua kun on taas perjantai. Luksusta. Ja huomenna Blythe miitti!!! Ihanaa nähdä E:iä ja S:aa ja ehkä M:aakin!

xoxo,

Raisa

Tuliaisia Mamilta, Mint Julep-blogittarelta. Japanista! Maailman ihaninta!

Vappupiirakka. Mies teki!

Tosi armelias kuvakulma: saa keskikehoni näyttämään kompaktilta, mutta hassu heijastus saa näyttämään siltä, että yöpaidassani olisi n. 23 reikää

Lisää “mukamas” reikiä

En ole aikoihin nauranut niin makeasti kun näitä kuvia facebookkiin ladatessani. Että voi joku tälläsellä asialla leijua! No, hullut on hulluja. Ja onhan se vähän hassua, eikö totta. Kunhan tulee vähän lämpimämpi niin mä luovun tosta paidasta.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s