Kirjasto! (ja paljon muuta kivaa.)

Näin ihana olin eilen!

Hipsula! Eilen oli äitienpäivä ja mä lupasin omille ryökäleilleni, etten kerro mitään omasta päivästäni täällä. Mutta omasta, hyvin hoidetusta osuudestani voin kyllä kertoa. Siis niistä lahjoista mitä itse vein äidilleni. Olin ommellut sille lasinalustoja ja kaksi isompaa alustaa. Ne ei olleet ihan sitä parasta Pinkkis -laatua, joten niitä paketoidessa mietin, että pitää sanoa äitille, että ajattelee saavansa ne ihan “tavalliselta” tyttäreltä, ei siis sellaiselta ompeluun hurahtaneelta. Silloin ne vaikuttaa paljon hienommilta. Aloin sitten miettimään sitä asiaa pidemmällekin, kuinka itse jotenkin vähättelee omia taitojaan ja sitä vaivannäköä, jota jokaiseen tekemäänsä asiaan on laittanut. Just sitä, miten käsintehdyt asiat on ihan oikeasti sen ihmisen itsensä tekemiä, eikä vaan jossain tehtaassa liukuhihnalla tuhatta ja sataa kiitävä esine. Niin, että kun seuraavan kerran saatte multa jotain käsintehtyä, niin osaatte arvostaa sitä sitten :). Toi ei kyllä oikeesti ollut mun pointtini, vaan just ennen kaikkea se käsintehtyjen tuotteiden hienous. Mutta sit taas se, että kyllä sen käsintehdynkin täytyy olla hyvin tehty. Ei riitä, että joku on ihan itse tehnyt vaikka hameen, kyllä sen hameen täytyy myös pysyä päällä ja vähän mallistaja tyylistä riippuen peittää tiettyjä kohtia vartalosta ja muutenkin olla omistajalleen mieluisa.

Näin onnellisisa oltiin eilen!

Niin, lisäksi vein Tuju snäkki -naposteltavia (Puputytön juhlakirjasta). Uunitin niitä vahingossa vartin liian pitkään ja se sopikin niille vallan mainiosti! Tuli entistä parempia. Ja niiden lisäksi kukan ja uusimman kirjani. C oli leiponut kahvikakun. Siis se on niinku kuivakakku mutta tehty vuokaan ja oikeasti hyvän makuinen. Kuivakakut on kieltämättä vähemmän hyvän makuisia. Vaikka siitä onkin yli 10 vuotta kun olen sellaisia maistellut. Silti. Lapset oli tehneet jotain tarinoita. Minä puolestani sain äidiltäni koruja 🙂 Hienot korvikset! Aikuisten kimaltelevat korvikset. Ja mikä hassuinta, mä tykkään niistä. Vaikken sitä toista meinaa millään saada korvaani. Sain myös mummini vanhan Lotta -sormuksen. Siinä on ilmavoimien hakaristi. Must aon ihan superhassua, että mulla on sormessa sormus, jossa on hakaristi.

Bling bling!

Äitillä grillattiin tofua, seitania ja vino pino kasviksia. Oli todella hyvää. Vaikkakin mun seitan oli vähän liian raakaa. Jouduttiin sitten pilkkomaan se pienemmiksi paloiksi ja kypsentämään siten. Tuli ihan hyvää, varsinkin kun laittoi paljon itsetekemääni grillauskastiketta. Nykyään on niin helppoa, kun voi netistä katsoa ohjeet vaikka mihin, jos jotain sattuu puuttumaan. Meillä ei siis ollut grillauskastiketta, joten keitin neljässäkymmenessä minuutissa itse sellaisen 😀 Seitan pihvit olin muotoillut sydämiksi ja palloiksi. Tietty! 

Kun lopulta päästiin mahat hyvästä ruoasta pullollaan kotiin ihastelin sitä kuinka hyvälle meillä tuoksuu. Se oli varmaan se C:n leipoma kakku kun vieläkin vienosti tuoksui. Ja sitten säikähdin sitä, kuinka Kenai oli laittanut lieden päälle. Mutta mitä hittoa, miten se oli saanut sekä uuniin virran, että vielä lämmötkin siitä päälle. Ja sitten muistin, että olinkin tehnyt mysliä ennen kuin lähettiin…ja unohtanut koko jutun. Siellä ne oli, melkoisen hyvin paahtuneet myslini. No onneks ei ollut sentään mitään kunnon paahtomeininkiä meneillään, vaan melko matalassa lämmössä tapahtuvaa toimintaa niin ei sitten käynyt sen kummemmin. Mutta täytyy varmaan liittää toi uuninkin tarkastus tarkistettavien asioiden listaan ennen kuin uskaltaa kotoota poistua.

Voi ei! Niin siis sinne kirjastoon! Kun mä halusin aloittaa vähemmän hörhöttömän blogini jollain positiivisella. Ja mikä olis sen positiivisempaa kuin kirjasto! Kirjasto on varmasti taas yksi niistä asioista, jotka me otetaan aika lailla itsestäänselvyyksinä. Siis totta kai meillä on julkiset kirjastot, joiden palveluja kaikki saa käyttää.
Mutta kun asiaa lähtee vähänkään syvemmältä tutkimaan, niin äkkiä tajuaa kuinka älyttömän hieno juttu se on. Jopa niin, että tulee sellainen olo, että tää on jotain liian hyvää, kohta ne varmasti poistaa sen meiltä, tai ainakin rajoittaa sitä jotenkin. Mutta ei, tuntuu kuin kirjastot vaan paranis ja paranis! Koko ajan järjestetään jotain ohjelmaa, näyttelyitä ja pienten lasten läksyjenlukuiltapäiviä ja siellä on mukana vielä joku koirakin! Siis voi että! Meinasin sanoa, että kyllä mäkin tekisin läksyjä ihan mielelläni, jos sais samalla rutistella jotain koiraa. Mutta meillähän on kaksi koiraa, joit arutistella, enkä mä siltikään saa läksyjä tehtyä. Mulla on esitelmän etko enkun tunnille ja joku psykologinen essee kirjoitettavana täksi iltapäiväksi! Wääää! Ei tahdo!! (olenkin keksinyt etsiä Etsystä avoimella haulla kaikkia Japanissa tehtyjä tuotteita. Niitä on 250 sivua. Olen sivulla 38 ja jo onnistunut tilaamaan leimasimia. Hmph. Josta tuli mieleeni, että miksi ihmeessä tavarat, joita haluat mutta et siis vielä omista, on ihan käsittämättömän haluttavia ja susta tuntuu, että koko maailma on just sen yhden tuotteen perässä ja sun on pidettävä kovaa kiirettä saadaksesi sen, ennen kuin muut ennättää ja sit kun olet sen saanut ja vähän aikaa kulunut niin susta tuntuu, ettei kukaan enää haluakaan sitä. Vaikka siis just noi leimasimet, mulla on niitä hm..paljon. Mutta ei ne leimasimet mitä mulla kotona jo on, niin ole niin kovin hienoja. Enää. Ja eikai kukaan nyt sellaisia leimasimia enää ostais, kun nyt pitää olla sellaisia toisenlaisia. Joten turha niitä on yrittää mihinkään tunkea. kun ei niistä kukaan kuitenkaan tykkäis. Mutta ne mitä just tilasin, niin niistä tykkää koko maailma. Kunnes ne tulee postissa kotiin.
Niin, ja takas kirjastoon. Anteeksi, vielä yksi sivuhyppäys. Mutta se liittyy aiheeseen. Siis sivuhyppäyksiin. Mä itse joskus ääneen nauran itselleni sitä, kuinka pompin asiasta toiseen. Siis itsekin sen jo tiedosta, kuinka hupaisaa se on. Elävä esimerkki: Ompelin jotain nauhakujaa ja sit olis pitänyt ottaa nauhaa sitä kujaa varten, mutta laatikon, jossa ne nauhat oli, päällä olikin keskeneräisiä hedelmäpusseja. Omepelin sitten ne pussit sitten osittain valmiiksi, kunnes tulikin nälkä ja piti mennä syömään. En siis saanut nauhaa nauhakujaan… Tokihan tollainen voi olla jossain työelämässä tosi rasittavaa ja muita harmittavaa, mutta täällä kotona se on aika emmä nyt tiedä sanoisko hauskaa mutta ainkain harmitonta. Tehdään sitä mikä hyvältä tuntuu.  Niin, kirjasto. Kirjat on kamalan kalliita, ainakin kotimaiset, kun meillä otetaan niin paljon pienempiä painoksia ja tosi usein ne vielä painetaan suomessa, niin kaikki kulutkin on paljon isommat. Ja sit taas kun jostain Playltä tai Amazonista tilaa, niin tiedät varmasti, että siinä kohtaa kirjailijalle itselleen ei siitä kovin montaa roposta irtoa. Eli vähän sellaista hyväksikäytön makua. Paitsi jotkut isot, nimekkäät kirjailijat. Niillä taitaa olla rahaa vaikka muille jakaa. Mutta just jotkut käsityökirjat, joista tietää ettei ne mitään miljonäärien kirjoittamia ole. Niidne ostamisesta Amazonista tulee vähän paha maku suuhun. Ja just niitä mä kaikista mieluiten ostan. Mutta siis kirjastosta, jossa nyt ei tietenkään ole kaikkia samoja kirjoja kuin Amazonilla, mutta ihan hillittömät valikoimat kuitenkin, saat kaiken lähikirjastoosi tilattuna — ilmaiseksi! Enää ei peritä edes varausmaksua! Luksusta! Ja kirjastossa käymällä löytää aina pilvin pimein sellaisia kirjoja, joidne olemassa olosta sä et tiennytkään! Ja kaikki elokuvat! Ja musiikki! Lehdet! Hitto, menkään nyt jo kirjastoon siitä!! Siellä varmasti sata kertaa tasokkaammat tekstit kuin täällä!! (tulkaa sit kuitenkin takas jossain vaiheessa!)

Olen muuten vastannut kaikkiin kommentteihin, eli jos jäi sellainen olo, että olis kiva jos jättämääni kommenttiin olis jotain sanottu takas, niin nyt olis oikea aika käydä omat jätöksensä tarkastamassa!

Hitto että ahdistaa noi koulujutut! Ja vielä enkuksi! Plääh!

xoxo,
Raisa
 

10 thoughts on “Kirjasto! (ja paljon muuta kivaa.)

  1. Tsemppiä koulutöihin 🙂

    Kirjastoissa on kyllä varausmaksut edelleen käytössä, mutta vain tietyssä aineistossa:

    “Varausmaksu peritään aikuistenosaston aineistosta, jos varaaja on vähintään 18-vuotias. Alle 18-vuotiailta ei mene lainkaan varausmaksuja, eikä aikuisenkaan tarvitse maksaa niitä lasten- tai nuortenelokuvista. Jos samaa kirjaa on sekä aikuisten- että lasten- tai nuortenosastolla, myöskään aikuistenosaston kirjasta ei peritä varausmaksua, koska varaaja ei voi itse valita, miltä osastolta hänen varauksensa tulee.

    Varausmaksu on HelMet-kirjastoissa 50 senttiä jokaisesta varauksesta. Se maksetaan, kun varaus noudetaan kirjastosta.”

  2. Haha, alkoi naurattaa kun luin tuota sun kuvausta kirjastosta, että kun se on niin hieno ja kiva juttu että kohta se otetaan meiltä kuitenkin pois. Räsänen kieltää kirjastot! Kun sehän tykkää kieltää juttuja. Hehe. Itsekin tosin kävin kirjastossa tänään hakemassa tiiliskivenpainoisen ja -paksuisen MARKETING MANAGEMENT -kirjan (yhy) ja vastapainoksi vähän suomalaista fiktiota. Naiskirjailijoita vielä molemmat!

    Hirveän paljon paremmalta kuulosti sun Äitienpäivä, ja nam, mitä herkkuja! Tuo sun mekkokin kyllä on ihan älyttömän upea, tais olla synttärilahja? Mahtava väri ja malli!

  3. Sinäänsä jännää nyt, kun eletään aikaa, jolloin ollaan ainaisella säästökuurilla ja kaikesta pitää repiä kaikki mahdollinen hyöty irti, niin kirjastot senkun kukoistaa. Eipä sillä, että haittaisi, kun itse varmaan nukkuisinkin kirjastossa jos olisi mahdollista.:) (Kuinka siistiä olisikin jos voisi mennä kirjastoon yökylään. Tosin käytännössä voisi olla aika kolkkoa, jos ei olisi ketään muita, mutta ajatustasolla!) Ehdottomasti parhain (ja humaanein) instituutio mitä yhteiskunnastamme löytyy, oodi sille!

  4. Ah! Se on sitten varmaan vaan meidän kirjastossa, kun ei enää peritä varausmaksua. Sanoivat, että se on joku kokeilu, joka kestää ainakin vuooden loppuun. Sillä pyritään rohkaisemaan ihmisiä varaamaan enemmän. Mutta meidän kirjasto (Tikkurilassa) onkin ihan paras 🙂

    xoxo,
    Raisa

  5. Kiitos mekkokehuista! Kyllä, se on se synttärilahja mistä täälläkin taisin mainita. Nyt pidin sitä ekaa kertaa päällä, saadessani sen olin koko ajan niin jäässä, etten kokeillut muuten kuin housujen ja t-paidan päälle ja silloin se tuntui ehkä hivenen tukalalta. Mutta nyt se on just eikä melkein. Mikä on aika hyvin kun tilaa netistä, eikä vaivaudu edes katsomaan niitä mittoja.
    Kyllä mulla on ainakin sellainen käsitys tästä meidän yhteiskunnasta, että jos ja kun joku on liian hauskaa, ja vielä ilmaista! niin kyllä sellaiset asiat on jollain tavoin saatava aisoihin. Kyllä se Räsänen vielä kirjastoihinkin iskee. Ehkä niissä ei ole tarpeeksi uskonnollista kirjallisuutta esillä tai jotain 🙂

    xoxo,
    Raisa

  6. Amen!

    Ja on ihanaa, miten nykyisin kirjastot on jopa tosi cool! Kirjastotädit ei ole enää niitä vanhojapiikoja, joita kulahtaneet rokkistarat jahtaa kyllästyttyään seksikkäisiin bimboihin, vaan kirjaston työntekijätkin on nuoria ja nuorekkaita asiakaskunnasta puhumattakaan.
    En tiedä onko sama käytäntö kaikkialla, mutta täällä päin voi vuokrata kirjastosta kirjojen ja muun painetun materiaalin lisäksi mm. luistimia ja kävelysauvoja!!

    Ai niin, siinähän sä tosiaan olet, Pandatyttö. Yhdessä lukemassani blogissa oli pari kuvaa, joista ajattelin että saattaisit ilahtua, mut sit en millään löytänyt sua. Tässä linkki blogipostaukseen, jossa kaksi ensimmäistä kuvaa ehkä sinulle mieleen :)http://hellosandwich.blogspot.fi/2013/05/april-may-in-tokyo-2013.html

    xoxo,
    Raisa

  7. Kirjastovirkailijat on parhaita, kun niistä löytyy niin semmosia hahmoja. Useassa eri kirjastossa olen nähnyt liikuttavan, mutta jotenkin poloisen miesvirkailijan, jolla on suora polkkatukka, silmälasit ja tuo mieleen jonkun linnun. Omassa lähikirjastossani kyseinen hahmovirkailija käyttää vielä ruudullisia flanelipaitoja tai collegepuseroa, jossa on iso kissaprintti. Sellaisia mitä oli kai 80- tai 90- luvulla. Tulee vaan aina tosi hyvä mieli, kun sen näkee töissä. Lisäksi musiikkiosastolla on yksi, joka näyttää ihan Tintiltä.

    Oijoi!:') Kuinka ihania ja kuinka ihanaa, kun muistit ja huomioit!:* Tämä päivä ei kyllä enää voi mennä pieleen!

  8. Voi ei! kuulostaa tosi hellyttävältä! Kissaprinttinen collegepusero miehellä! Ihan parasta!

    Toivottavasti oli oikein hyvä päivä ja tänään ja huomennakin. Ja aina!

    xoxo,
    Raisa

  9. Sä oot just niitä uuden allon edustavia kirjastotätejä! Sit mä tunsin yhden sellasen lolitan, joka kaikissa rimpsuissaan meni myös töihin, siis kirjastoon. Tosi hienoa!

    Kirjastot on ihania! Ja iso kiitos siitä kuuluu myös ihanalle henkilökunnalle!

    xoxo,
    Raisa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s