Päivitys

Hello.

Hengissä ollaan, kaikki ihan ok. Mut ei vaan nyt niinko yhtään huvita täällä jakaa yhtään mitään. Minä vaan luen, syön ja katson elokuvia ja japanilaista draamaa. Tämän hetkisen nimeä en tiedä, mutta ensimmäinen jossa (ainakin vielä) tekstitykset ovat ihan kelvolliset.

 Arvonta! Kannattaa osallistua!

Unohdin kertoa, että Maailma Kylässä festareilla näin ohimennen yhden nuoren naisen, jonka blogia olen joskus seurannut. Se oli todella kummaa. Teille, jotka luette blogiani mutta ette tunne minua oikeassa elämässä, toivon että tekin tulisitte joskus näkemään minut ja aiheuttaisin teille samanlaisen tuntemuksen. Siis se oli kummaa hyvällä tavalla. Ensin ajattelin, että se on joku mun kaveri, joku jonka tunnen, mutten millään saanut päähäni et mistä. Ja sit muistin, et se oli epäonninen vaihtari japanissa, joka joutu tuleen joidenkin selkäjuttujen takia takas suomeen. Tms. (suomi ja japani pitäis olla isolla. tuhma.)

Kouluarvosanat meni ihan reisille. Tai ei ihan, mutta se että sain kemiasta kasin, kun oikeesti ajattelin, et olisin voinut saada jopa kympin, kun meni koe niin hyvin. Mut ei se sit mennytkään. Vitun kasi. Tosi noloa. Tää oli siis kemian eka kurssi, jonka olen jo kertaalleen suorittanut. Silloinkin sain kasin. En voi ymmärtää, kun ymmärrän kuitenkin kurssin asioita aivan eritavalla kuin vuosi sitten. No, ei voi mitään. Äikkä ja enkku ysejä, psykologia myös kasi. Mikä aika hyvin, suhteutettuna siihen luku/opiskelumäärään…(0) mutta et kemia kasi. Mikäköhän sen kokeen keskiarvo ollut?

Luen viimeisiä sivuja Caitlin Moranin kirjasta Naisena plääh jotain. Kerroinkin tästä jo. Mutta nyt olen siis melkein lukenut sen ja osaan sanoa siitä paljon enemmän. Todella hyvä ja hauska. Ennen kaikkea hauska. Ääneen nauramisen hauska. Alkuun oli liian “hauska” kunnes vähän tasaantu. Selkeästi kirjan parhaat palat on laitettu alkuun, ja se vähän laimenee loppua kohden, mutta silti oikein hyvää luettavaa. Mulla on ainakin kahdessa kohtaa kankaanpalat merkkinä ehdottomasti postaamisen arvoisista asioista. Ne tais olla rintsikat ja häät. Ei siis, olishan ne kaikki postaamisen arvoisia, mutta näistä olis siis jotain hauskaa yllättävää sanottu. Johon takertua. Mutta ei nyt.

Toivottavasti tää menee ohi ennen matkaa. Jostain nyt pitäis saada vähän innostusta. Eilen siivosin paketointikaapin kangashyllykön, jossa siis säilytän kaikkia nauhoja, pusseja ja silkkipaperinpalasia. Mähän säästän aivan kaiken. En teippejä, ainakaan kovin usein, mutta muuten melkeinpä kaiken. Ja silti ostelen lisää silkkipapereita ja lahjapussukoita. Eikä mua edes kutsuta niin usein juhliin, että pääsisin oikein urakalla niitä käyttämään. Mutta paketointikamat vaan on niin ihania. Mä en nyt viitsi enempää hukata sun ja mun aikaa. Moikka.

Eilen oli muuten sekä lounaaksi että pävälliseksi todella hyvät ruoat. Lounaaksi raikas kurkkusalaatti(?) japanilaisittain sekä kylmiä sobanuudeleita dipillä, päivälliseksi grillattuja juustovoileipiä tofulla (paahtoleipää molemmin puolin voideltuna, siivu Cheezlyä, siivu savutofua (sitä reilun kaupan, luomu), siivu Cheezlyä taas ja toinen molemminpuolin voideltu paahtoleipä päälle ja voileipägrilliin. Nom nom nom. Lisäksi salaattia ja jälkkäriks mansikka- ja suklaajätskiä. Ja syötiin takapihalla viltin päällä. Kun ei ole terassia, kurjilla. Ja oli ihanaa. Just kun ei ollut sitä terassia.

Voi pilde, tuli mieleen joku juttu. Mut unohdin sen. Mikäköhän se oli? Mietin vielä, et voiko oikean asian laittaa loppuun?  No, näköjään ei voi. Sorry.

Hitto,  viimeisin tamagotchi sai poikasen ja noiden pikkusten hoitaminen on tosi rasittavaa.

Voisko joku piristää jollain, kiitos. Taidan mennä ompelemaan. (kumpa se juna pysähtyis, tai edes hiljentäis ja ottais mut mukaan kyytiin.)

xoxo,


 Raisa

4 thoughts on “Päivitys

  1. Moi
    Sain eilen postissa Kasvisseikkailun, mainio teos, piristi huomatavasti ankeata mielialaa. Suloinen kuvitus ja hauskat pikku tarinat erityisesti lievittävät kyynisen maailman aiheuttamaa mielipahaa. Mutta voi! Mieltäni jäi kaihertamaan epätietous, kuka kuvituksen hahmoista onkaan Massu Kattinen ja kuka Herra Hankala?
    Massu Kattisen selitys pähkinämaidon käytölle on muuten niin lempeän napakka, että tulen sitä varmaan usein siteeraamaan.
    Olosuhteiden pakosta en pääse reseptejä hetimmiten testailemaan, mutta Kasvisseikkailu melkein sytyttää vauvakuumeen, jotta olisi naperoita koekaniineiksi. Hodariruokavaliota noudattava puoliso kelvannee kuitenkin toistaiseksi siihen osaan. Selkeytensä ansiosta kirja sopii koekaniinien lisäksi keskittymiskyvyttömille duracellpupukokeille.
    Olisin kaivannut enempi makiasta kirjaan, ihan lukeakseni, mitä ihania tarinoita niihin liittyisi, mutta ovathan nuo aiemmat teokset täynnä makeaa. Erityistä kiitosta ansaitsee lopun hakemisto, jonka avulla on helppo löytää reseptejä, jos vaikka mielii jotain tiettyä ruoka-ainetta. Ja ne varoitukset, aivan riemastuttavia!
    Suuret kiitokset, auringonpaistetta ja lämpimiä kesäsateita Puputytölle!

  2. Aaaaaaa! Aivan ihanaa, kiitos!! Herra Hankala on se pingviini ja Massu Kattinen on vihreeän pukeutunut hahmo. Kani Kamala ei kuvituksessa ole ollenkaan niin kiukkuinen, kuin mitä teksteissä, eikä Massukaan ihan niin pörheä ja kylläinen, kuin miksi sen itse ajattelin, mutta nämä taiteilijan näkemykset hahmoista 🙂 Ja aivan ihanat näkemykset ovatkin 🙂

    Iso kiitos aivan ihanasta kommentista! Laitoin sen henk.koht fb sivullenikin ja s eon saanut paljon “tykkäyksiä”.

    Toivottavasti hyvän ruoan myötä tullut jo parempi mieli!

    xoxo, Raisa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s