Oivallus!

Hiphei! Olen jo jonkin aikaa ommellut hyvin “liukuhihnatyyliin”, niin, että työn alla on ainakin 10 tuotetta. Pussukoissa tämä toimii, kun ne on kuitenkin suht kevyitä ja iisibiisejä tehdä. Mutta Blythe pussukat on todella työläitä ja niissä on keskimäärin miljoona työvaihessa kussakin. Ei hyvä.

Olen siis tehnyt “to do” listoja ja yrittänyt pysyä niiden tahdissa, ommella aina työn alla olevista pussukoista vaikkapa kaikki läpät kerralla. Ja sit kaikki kannet ja niin edelleen. Kamalan uuvuttavaa. Eikä oikein yhtään palkitsevaa. Tietty on kiva, kun sitten joskus puolen vuoden päästä saan suht lyhyessä ajassa 10 valmista pussukkaa, mut ei se oikein riitä. Eilen sitten päätin, että olkoonkin kuinka tehotonta tahansa jatkossa ompelen päivittäin kolmesta neljään sleepsackiä, valmiiksi. Minut tuntien tämä on huomattavasti tehokkaampaa, kuin mikään tehdasmainen työskentely, joka jo ajatustasolla uuvuttaa minut niin, etten viitse edes aloittaa ompelemista, vaan ennemmin teen jotain muuta, vaikka siivoan. Enkä sitä siivoamistakaan saa koskaan valmiiksi. Kun vaan tuherran, ja innostun jostain löytämästäni niin, että unohtuu kaikki muu.

Niin, eilen siis tämän päätin, tein ensin valmiiksi kolme ostoskassia, joista olen niistäkin nyt taas innostunut. Ja sen jälkeen aloin työstämään kolmea samaa kangasta olevaa Blythe pussukkaa. Välillä piti käydä elokuvissa ja ommella lohikäärmeen siipiä. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni käyttämässä sellaista tukiluun omaista tukikuitua. Saadakseni niihin siipiin vähän tukea ja muotoon pysyvyyttä. Kuulkaa, ei ole helppoa tehdä uusia kaavoja ja saada lörppäkangasta toimimaan haluamallaan tavalla. Eikä lohikäärmeen siivetkään ole välttämättä mikään maailman helpoin juttu, varsinkin kun niihin yrittää ommella tuet. Mutta se, mikä on ihmeellistä, on se että minä kaikesta huolimatta teen tätä. En ole ihan niin tumpelo kuin mitä välillä itsestäni itselleni uskottelen. Minähän olen ihan hyvä! JA kekseliäs!

Ja toimelias! Juhannuksena tein (pahaa) raparperijäätelöä, raparperipaistosta, mysliä ja skonsseja, johon laitettiin kermavaahtoa ja kesän ensimmäiset mansikat täytteeksi. Hiukanko oli hyvää!! Syötiin myös uusia perunoita, sipulikastiketta ja oluthiivahiutale-kuorrutettua tofua. Kyllä kesä on poikaa! Tulispa vaan vähän paremmat kelit, niin pääsis kasvimaan kasvitkin kasvamaan!

Image

Image

Image

Image

Image

Eilen kävin kaverin kanssa leffassa, Pahattaren katsomassa. Onnetar oli kaveria potkaissut, ja oli mokoma voittanut elokuvaliput! Todella hyvä, ja niin kaunis elokuva! Aurora ei vakuuttanut, mutta Pahatar oli niiiiiin hieno. Suosittelen, myös niille ei-Disney-leffa -faneille, joihin itseni myös lasken. Leffan jälkeen jatkoin siis vielä ompelua, että saisin ne kolme pussukkaa valmiiksi, ja näin ollen päivän kiintiön täytettyä.

Nyt ompelemaan! Aiemmin aamulla listasin useamman tuotteen Etsyyn, sekin on välillä turhauttavaa. Toivoisin, että pelkkä tuotteen tekeminen riittäisi, kaikki kuvaamiset, kuvien säätämiset ja tuotteen listaukset tekisi joku toinen. Aiemmin tämä toimi meillä ihan ok, niin että mies hoiti tuon jälkimmäisen puolen, mutta on vielä turhauttavampaa pyydellä ja anella sitä tekemään niitä enää nykyisin. Joten minä teen kaiken.

Ei muuta. Heippa!

xoxo,

Raisa, jolla on kova ikävä Japania.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s