Raakaruokakuuri

Huomenta!

Meillä alkoi tänään kolmen viikon kestoinen raakaruokakuuri. Olen jo jonkin aikaa, siis useampia vuosia aika-ajoin, erityisesti kesäisin, haikaillut tuoreemman, tervellisemmän ja raikkaamman ruoan perään. Siis juurikin raakaruoan. C ehdotti reissun jälkeen jotain xx kestoista kuuria, joillain minulle mystisillä säännöillä, esim. tomaattia ei sopinut syödä, mutta se loppui ennen kuin ennätti edes alkaa. Nyt ohjat ovat enemmänkin minulla, ja kyllähän minä yhden kolmen viikon jakson vedän vaikka saappaat jalassa! Joten, ensimmäinen päivä alkakoon!

Ja heti meni metsään, ei niinkään siinä, että aamupalani olisi kypsennetty, vaan ei ohjelman mukainen aamupala. Kaupassa ei ollut varsiselleriä! No, syötiin meidän perusaamiainen, eli tattaripuuro, josta olen edellisessä blogissani puhunut useampaan otteeseen. Siis yönyli liotettua tattaria pähkinöiden ja hedelmien kera soseutettuna. Tosi perussettiä. 

raw-food_1403_9c6

Niin, siis tämä kolmen viikon jakso on Erica Palmcrantz Azizin kirjasta Raw Food, Kevyempään elämään kolmessa viikossa. Mä en tiedä mitä tolla keveydellä haetaan, mä haluan vaan fiksumpaa ruokaa. Tää tuli meillä niiiiin oikeaan aikaan, ettette usko! Olen kyllä siis tosi näpsäkästi syönyt viime aikoina, en oikein itsekään ymmärrä miten olen niin hyvin syönyt, mutta eilinen…huh huh! Ensin oli poikani Prometheus -leirin jälkeinen juhla, siis vähän niinko rippijuhla, mut ilman kaikkea sitä Jesse -läppää. Sen sijaan sit kaikkea oikeasti fiksua, mitä nyt nuorten tulee elämästä tietää kun ovat sinne kohta sukeltamassa. Niin, voitte uskoa, ettei siellä mitään ilmavia salaatteja ja raakapalleroita tarjottu. Ei. Tarjolla oli “Hävyttömiä” (brownies), maapähkinävoi-suklaa pikkukakkusia, pizzaa kahdella eri täytteellä (hitto, että oli muuten hyvää!) ja sipsejä. Onneksi olin niin käsittämättömällä aikataululla liikkeellä (edellisenä iltana olin aikonut aloittaa, mutta tehdessäni pyykkiä äkkäsin kameran ja Risto piti viedä lenkille, sain Poikasen ulkoiluttamaan Riston, kun C vei Kenain, joten kamerasta innostuin ajautuksesta kuvata uusia tuotteita Etsyyn, mutta ensin piti houkutella Neitonen pihalle kitkemään rikkaruohoja laatoituksen väleistä, innostuinkin sitten itse niin siitä kitkemisestä, että tein sitä tunteja, muut tulivat lenkeiltä kävivät suihkussa, söivät iltapalaa, menivät nukkumaan ja minä nyhdin rikkaruohoja, kasvimaalta ja kaikkialta. Niin jäin pyykit laittamatta, tuotteet kuvaamatta ja herkkuvalmistelut aloittamatta. Ja osa rikkaruohoistakin hujan hajan pihalle, kun en vaan enää jaksanut. Aamulla sitten aloitin kaiken, ja siitä se kaaos sitten lähtikin kunnolla käyntiin. Puoli kymmenen aikoihin tulivat ensimmäiset vieraat! Kääk! Juhlat alkoivat kahdelta! Nämä olivat matkalla lentikentälle, olivat lähdössä Amerikan Valloitukselle, ja tämä oli ainoa mahdollisuus heidän tulla juhlistamaan Hapsia. No, ainakin sai pizzataikina kunnolla kohota! Ja oli ihanaa nähdä vanhaa ystävää pitkästä aikaa. ❤

Heidän lähdettyään ppäsin jatkamaan. Kello lähestyi jo puolta päivää. Kääk! Ja sitten alkoi kaatosade! Hillitön, ihana kaivattu kaatosade! Minun oli tietenkin rynnättävä puutarhaan, tyhjennettävä saaveista vettä ämpäreihin ja kaikkialle, että niihin mahtuisi mahdollisimman paljon lisää vettä. Niin, että nyt on tynnyrit ja ämpärit täynnä! Onnellinen! Ja sitten ovelle tupsahti isäni! Ääk! Hän muisti juhlien alkavan kahdeltatoista! No ei alkanut! Jatkoin kyllä valmisteluita hänen läsnäollessaankin. Isän lähdettyä, n. 15 vaille 1 saapui lasten toinen pappa kumppaninsa kanssa! Voi ei! Miten tämä nyt näin meni! No, he kävivät lasten kanssa kaupassa, ja menivän sen jälkeen käymään jossain, olivat sen verran huomaavaisia! Kiitos! ❤ No, hetki tämän jälkeen tulee viesti ystävättäreltäni, että voiko auton ajaa pihaan, ollaan just tulossa. Mitä ihmettä! Hän muisti minun sanoneen, että juhlat alkavat joskus yhden jälkeen! Voi apua! Mitään ei ollut vielä kokonaan valmiina ja vieraita oli tulossa ikkunoista ja ovista! Ja pian saapuivatkin äitini ja veljeni, heidän etuaikaisuudestaan olin tietoinen, sillä veljen piti mennä töihin. Mutta ainakin he vahvistivat, että olin kutsuihin laittanut klo 14. No, tasan kahdelta saapuivat sitten viimeiset vieraat, veljen vaimo tyttärensä kera. 

Kolmelta olin saanut kaiken valmiiksi, juhlat olivat kyllä jo alkaneet, vieraat söivät sitä mukaan kun tarjottavat valmistuivat. Ainakin oli tuoretta! Yleensä olen kyllä yllättävän hyvä etukäteisjärjestelyissä, kamalan kaoottinen, mutta hyvä aikataulutuksissa. Nyt meni pipariksi. Ehkä jos olisi ollut kaksi uunia. 

Niin, tästä johtuen en ennättänyt itse ahtaa itseäni aivan tajuttomaan kuntoon, vaan söin palan sieltä ja toisen täältä. JA sipsejä tietenkin niin, että suupieliin sattui. Nomnomnom. 

No, kun oltiin saatu viiemeisetkin vieraat ulos talosta korjattiin herkut pois näkyvistä ja lähdettiin toisiin juhliin. Ja kuulkaa! Siellä oli sellainen herkkupöytä, ettei edes yhdelle pöydälle mahtunut! Emäntä oli kokannut naljä ja puoli päivää näitä juhlia varten! Kaikki vegaanista! Kyseessä siis tupaantuliaiset. Tarjolla oli ainakin lasagnea, seitanpihvejä, marinoitua seitania, kasvismakkaraa, perunasalaattia, riisi-mozzarellasalaattia, minttusuklaakeksejä, suklaatäytekakkua, jotain vaaleita paloja, jäätelökakkua (kahta makua, jotka kyllä molemmat missattiin, kun tultiin niin myöhään), habanerosipsejä. Ehkä mahdollisesti vielä muutakin, mutten enää muista. Oli myös kahta erilaista jääteetä ja erilaisia cocktaileja. Kaikkea en vaan pystynyt testaamaan, mutta kaiken mitä suuhuni pisti ilolla nielin! Hyvää! Kukaan ei kyllä niistä sipseistä tykännyt 😉 C sanoi, että oli ehkä tulisinta mitä se on koskaan syönyt. Ihanat juhlat!

Kotona olin sitten tosi väsynyt, vaikka olen monena iltana ollut virkeänä pystyssä vielä puolen yön jälkeen ja herännyt aamulla pirteänä jo ennen kuutta. Nyt olin, johtuen siis kaikesta sokerista ja muusta mössöstä niin väsähtänyt, että hyvä että hampaat jaksoin pestä. Aamullakin vielä ihan unipörhöinen. Eilen muuten aamulla nousin nopeasti sängystä ja kävelin iloisesti seiniä päin kun yritin päästä mahdollisimman pitkälle siinä unihuippaus -tilassa. Se on kyllä niin hauskaa. Hassua, miten melkoisena kontrollifriikkinä kuitenkin nautin tollaisista tilanteista, kun en hallitse kroppaani. Ehkä juuri sen takia.

Niin, mutta siis tuo eilisen kuvaus tässä sen takia, että sokerihumalan ja nyt -krapulan jälkeen on oiken hyvä ottaa pientä breikkiä ja antaa elimistölle vähän ravinteikkaampaa ruokaa. Tänään ruokalistalla (ennen kuin unohdan ihan asiaton välihuomautus: tarjolla eilen oli myös papulevitettä, ja emäntä kertoi miten heillä syödään paljon erilaisia levitteitä leivänpäällä. Meillä muksut syö paljon leipää, muttei mitään fiksua leivän päällä, joten ajattelin meillekin tehdä (härkä)papulevitettä. on aamupalan lisäksi lounaaksi mantelipatukat (en kyllä ihan jaksa uskoa, että tämä riittäisi pitämään nälän loitolla, mutta katsotaan nyt.) ja päivälliseksi kesäkurpitaa ja kurpitsapestoa. Peston kyllä korvaan eilistä pizzaa varten tekemälläni pestolla. Eilisessä pestossa on oluthiivahiutaleita, jotka eivät kyllä taida olla raakaravintoa, mutta mulle ihan sama. En aio sitä poiskaan heittää. Niin, lapsoset menevät tänään isälleen, mutta tarkoituksenani ei ole tarota heille pelkästään raakaravintoa. Jotenkin olen niin ennakkoluuloinen, että koen heidän tarvitsevan myös jotain “tukevampaa”. Olin ajatellut kesäkurpitsan korvaavani spagetilla, mutta nyt sille ei siis ole tarvetta, kun syövät isällään. Tai no, toinen on menossa “protubileisiin” ja toivon vaan kovasti, että syö edes jotain. Ja käyttäytyy. Niin, siis ajan takaa sitä, että aika helposti noihin meidän raaka-aterioihin pystyy lisäämään jotain, josta saavat muksut enemmän energiaa ja hiilareita. Ja kyllä mä oon ajatellut, että jos C haluaa, niin vallan mainiosti voi syödä välillä leipää tms. Ei tää meille mikään ehdoton uskonto ole.  

Ihan innolla odotan tulevaa, tai siis nyt jo alkanutta kolmen viikon jaksoa. Itseni, mutta myös lasten kannalta. Ne syö jotenkin niin epäterveellisesti, paljon karkkia ja kaikkea tyhjää. Tokkopa tämä siihen vaikuttaa kauheesti, mutta tulee ainakin niiden rinnalle sitten myös jotain paljon ravinteikkaampaa. Hyvä hyvä! 

Hyvää ruokahalua!

xoxo,

Raisa

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s