(edit: kirjotin tän sunnuntaina, mut C sanoi, et en voi kirjoittaa blogiini, kun se on muuttamassa paikkaa [kohta http://www.pinkkis.fi] ja C:n pitää siirtää kaikki vanha sälä sinne päläpälä. Mut nyt kun mä aloin painostamaan sitä, niin se sanokin et voin ihan hyvin kirjoittaa tänne vanhaan. Joten pahoitteluni tästä pienestä sekaannuksesta. Eilen lisäksi olin koko päivän töissä. Tai no illalla mitään töitä ollut, mutta sanotaanko näin, että puoli kymmenen jälkeen illalla laitoin Sinellin ovea lukkoon. Aamulla puoli yhdeksältä olin Sinellin oven avannut lukosta. Eri ovista kyllä kyse. Palkkatyötä tein aamupäivän ja illalla olin skräppäämässä. Kerron siitäkin joskus lisää. Koitan huomenna päästä taas normaaliin rytmiin, tälle päivälle ei ole muuta luvassa kuin tämä kahteen otteeseen kirjoitettu askartelupostaus.)
Eilen illalla tein, ja ajastin sen julkaistumaan tänään klo 10, postauksen viirinauhasta.
Mutta kaikki pois menneet! Kadonnut! Iäksi poistunut keskuudestamme! Ihan mälsää!
En jaksa laittaa uudestaan kaikkea. Oikeesti, suuri vääryys että se on kadonnut. Kaikki se vaiva, ihan turhaan!
Myyjäiset oli muuten jälleen todella kivat. Ihan kaikesta en päässyt eroon, mutta hyvin menivät kaupaksi! Tyytyväinen!
Mä laitan nyt kuitenkin kuvat siihen viirinauhaa, aika hyvin pelkästään niidenkin avulla näkee miten (helposti) se tehdään.
Big Shotin ja viiri-stanssien avulla todella nopeaa ja helppoa!
Mutta onnistuu ilmankin! Leikkaat vaan pahvista mallin, jota apuna käyttäen teet viirit.
Leikkaa viirejä tarpeeksi. Itse käytin vanhaa Ihminen -tietokirjaa. Mutta käytä sinä jotain fiksumpaa ja nätimpää!
Jos leikkaat viirit käsin jätä niihin tälläinen lippa, jotta saat viirin helposti kiinnitettyä naruun. Naru siis tonne väliin, liimaa lippaan ja lippa kiinni!
Todella surkea kuva viirinauhasta käytössä. Lupaan ottaa paremman kunhan saan pienemmän nauhan tehtyä ja ripustettua pieneen vessaani.
Pahoitteluni, että tästä postauksesta tuli näin kökkö. Ei se eilinenkään versio mikään huippu ollut, mutta parempi kuitenkin kuin tämä.
Askartelun iloa!
xoxo,
Raisa
