Moikkaloikka jälleen! Pahoittelen eilisen kiireitä. En ollut työ- ja muista kiireistä ja kaikesta epäjärjestyksestä johtuen ennättänyt tekemään mitään postauksia etukäteen, ja koska oli mentävä jo aamusta töihin ei vaan pystynyt. Muutenkin kaikki sähköpostit ja muut laahaa pahasti perässä. Kyllä tämä tästä!
Tänään ajattelin vähän esitellä Smash Bookiani. Ei niin, että kokisin sen niin hienoksi, että sitä tulisi kaikelle kansalle esitellä, itse asiassa vähän päin vastoin. Hiukkasen hermostuttaa sitä täällä esitellä, kun se on niin vauhdilla ja ronskilla otteilla tehty. Mutta tähdennettäköön vielä, että minulle tämän projektin on tarkoitus olla nopea, vaivaton ja stressitön. Kun teen Smash Bookia en skräppää. Olen omasta mielestäni tavattoman hidas skräppäämään (vaikken oikeasti edes ole, mutta soisin olevani nopeampi, jotta saisin enemmän aikaiseksi!), mutta tätä kirjaa saan tehtyä vauhdilla.
Olen ottanut tavaksi kirjata muistikirjaani kaikenlaista mitä on tapahtunut, asioita joista pidän, joista en pidä. Sattumuksia jne. Ei päiväkirjatyyliin, vaan enemmän vaan kirjannut niitä ylös. Ei mitään sitoumusta tehdä sitä, teen kun se on hauskaa. Esim. töissä ruokatauolla, jos olen unohtanut kirjan kotiin, saatan kirjoittaa ylös kaikkea mitä on tapahtunut. Ja näitä sitten kirjaan Smash Bookiini. Vaikka merkinnät muistikirjassa ovat sikin sokin ja hujan hajan, kirjaan ne SB:iin järjestyksessä. Esim. kaikki tietyn aiheen tapahtumat yhteen. Ei niinkään siis aikajärjestyksessä, vaikkakin tietty asiat etenevät kuukausittain. Teen tätä siis ikään kuin kuukausi kerrallaan. Tulostan kuvat myös kuukausi kerrallaan, ja tietty jos olen kuvien tilauksen kanssa myöhässä tilaan kerralla enemmän. Mutta pyrin pitämään tämän projektin suht ajantasalla, ettei yht’äkkiä olekkin viiden kuukauden “rästit”. Näin tapahtumat ja muut pysyvät tuoreena mielessä ja ne saa mukavasti ikuistettua.
Itse koen, juurikin tuon helppouden ja stressittömyyden kannalta, että vähemmän on tässä kohtaa enemmän. Ei se tietenkään sitä oikeasti ole, enemmän on aina enemmän, ellei sitten ajattele vaikka niin että vähemmän lainaa on enemmän rahaa käytössä, tai vähemmän koristeita on enemmän tilaa, mutta ei viitsi saivarrella, ok? En siis käytä järin hirveästi erilaisia koristeita tätä tehdessä, toisin kuin skräpätessä, jolloin yhden sivun paino lähentelee kiloa… (ei oikeasti, liioittelen.)
Smash Bookissa minua viehättää sen arkipäiväisyys. Ja säännöttömyys. Mitä väliä, vaikkei sun taustapaperisi korostaisikaan valokuvaa? Ei yhtään mitään! Ehkä tää on enemmän sellaista henkilökohtaista, jota ei niin tarviikkaan muille näytellä. Ei siinä, että kukaan mun skräppialbumeitakaan katselisi, mut vois katsella.
Smash Bookin väliin voi liimata tai muuten vaan sujauttaa melkeinpä mitä vaan, kunhan se ei ole turhan paksua. Skräppialbumissa ne usein tekee epäsiistin ilmeen, jos siellä on liiaksi kuitteja sun muuta, mutta tänne ne sopii! Minä tykkään!
Hauskoja hetkiä liiman, saksien ja valokuvien parissa!
xoxo,
Raisa