Heips! Älkää peljätkö, kyllä mä joskus vielä postaan muutakin kun näitä torstain kuvapäiväkirjoja. Nyt vaan ei nappaa muut.
Jälleen vapaapäivä. Tai no, siis jälleen? Viimeisen kahden viikon aikana minulla on ollut tasan yksi vapaapäivä, ja nyt siis seuraava. No, joka tapauksessa paljon odotettu päivä edessä. Eikä vain pelkästään päivän vapaudesta johtuen, vaan mieheni syntymäpäivästä myös!!! Paljon onnea Mr. C!!!
Heräsin törkeen aikasin, enkä malttanut enää nukkua, ja vaikka synttärisankari yritti vaientaa minut murinalla, ei onnistunut. Paljon onnea vaan!
Nainailta oli kortti ja lahja, niiden väsäämiset olivat tietty kaikista hauskimmat. Lahjaa Napsu ei olis halunnut loppujen lopuksi antaa ollenkaan, vaan pitää itse. Olin paketoinut yhden sen loppuun kalutun luun sanomalehden sisään, ja hillitön läjä teippiä päälle. Ja korttikin teipillä pakettiin kiinni.
Kortissa oli enkelikiiltokuvia (terveisiä Ristolta).
Lahjukset: Itetekemäni kuukello, yenejä matkaa varten, kahvia, suklaapatukoita, karkkia ja lupaus tulevasta t-paidasta (joka siis tilattu netistä, mut ei vielä ennättänyt perille asti. Tuli muuten tänään perjantaina.)
Aamupalaksi sankari itse teki Ranskattaren paahtoleipää, ohje allekirjoittaneen toisesta keittokirjasta: Puputytön Juhlakirja, minun ulkoiluttaessa Kenaita. Leivän päälle sulatin Keijua, lorautin vaahterasiirappia ja keräsin säälittävän vähän marjoja. Mutta oli hyvää!!
Kaikkien nettiasoiden hoidon jälkeen tein kaikkea tarpeellista, mm. laitoin retikkaraasteen maustumaan, valmistelin synttärikakkua sekä kuvasin Mollya Monsteri pussukassa.
“Fuck you, motherfucker!”
Sankarin tekemä lounas: uunituoretta leipää, itsekasvatettua salaattia ja pinaattipesto pitkälti oman pihan antimista.
Sain kakun valmiiksi.
Josta sankari nappasikin melkoisen siivun. Oikeasti osa meni mun äitille, jonka luokse mentiin käymään.
Tässä välissä käytiin Tuusulassa sijaitsevan Lassilan Tilan kautta (pupuille kaksi paalia heinää ja yksi olkea) Järvenpäässä hakemassa noin miljoona litraa pakastettuja mustikoita ja 20 litraa vadelmia äidiltä, jonne ne olivatkin juuri tuotu. 300 eurolla marjoja pakkaseen. Auto oli todella täynnä. Kenai joutui (sai) maata mun sylissä, kun muualle ei mahtunut.
Sitten tultiin kotiin ja pähkäiltiin mihin saataisiin kaikki marjat mahtumaan, kun mun arkkupakastinkaan ei ole järin suuri, ja se oli puoliksi täynnä, kun olen yrittänyt täyttää sitä a) helpoilla ruoilla mummolle ja lapsille sillä aikaa kun me ollaan Japanissa b) helpoilla ja nopeilla ruoilla meille, silloin kun ei jaksa kokata ja kallis ravintolaruoka houkuttaa liiaksi c) kauden satokasveilla, enimmäkseen lehtikaalilla ja vähän pinaatilla ja marjoilla. Älkää kysykö miten sen tein, mutta sain kaiken mahtumaan, ja niitä mitä en olis tarkoitus sitten tänään jalostaa ruoaksi tavalla taikka toisella.
Niin, ja sitten siis tein kaiken tämän juhlistaakseni C:n syntymäpäivää, ja samalla kokeillakseni suunnittelemaani menua Japani -teemaisen kokkausiltaa varten. Hyvin toimii! Loistoruokaa!
Paitsi jälkkäri. Tätä täytyy vielä vähän hioa…
Päivällisen jälkeen alkoikin olemaan hoppu elokuvateatteriin! Karkit mukaan ja menoksi.
Sorry, huono kuva. Ei ollut aikaa jäädä tätä venkslaamaan. Southpaw kuitenkin kyseessä, ja minulla on turkoosi tukka!
Maailman paras elokuvateatteri: Bio Grand. Finnkino on ihan syvältä tähän verrattuna. Todella sympaattinen paikka, ja täällä jotenkin konkreettisesti tulee nähtyä se, mihin sun rahat menee. Se menee just näille ihmisille, jotka täällä työskentelee. Eikä uppoa jonnekin ketjun syövereihin. Suosikaa pieniä!
Mahtava elokuva. Katsoin siitä etukäteen trailerin ja olin sitä mieltä, että hukkaan menee, mutta kun sankari tänne haluaa, niin mentävä on. Itkin aika paljon, enkä suinkaan hukkaan heitettyjä rahojani taikka sitä aikaa, jonka teatterin pimeydessä istuin. Ollaan aika paljon katsottu kaikeka kuraa viime aikoina, mut tää oli todella hyvä.
Ja sain kunnianhoimoisesta tehtävälistastanikin ruksittua kaiken muun, paitsi ompelun. JA sitä aion tehdä just nyt! Moikka!
xoxo,
Raisa
PINKKIS of Finland 