2016

Voi apua! En voi uskoa, että tänään on vuoden 2016 viimeinen päivä! 364 päivää tätä vuotta takana – mihin ne meni? Mitä mä tein? Käytinkö ne oikein?

Totta puhuakseni mulle vuosi 2016 oli todella hieno. Hienous alkoi siitä, kun maaliskuussa tulin kipeäksi ja sain viikon sairaslomaa. Sairaslomalla oli aikaa katsoa kaikki perussairasteluleffat (Totoro, Henkien Kätkemä, Nobody Knows jne.) ja kun ne oli katsottu uudestaan keksin Youtuben ja sieltä sattuman oikusta minimalismi videot. Ja siitä se sitten lähti. Sain kimmokkeen ja kimmokkeesta kasvoi oikeasti ISO juttu. Uusi minä. Ja se uusi minä sen kun jatkaa kasvuaan. Tavaran karsimisella oli tässä kasvussa iso osa.

Kesällä 2016 olin Japanissa myymässä nukkepussukoitani, ja se oli myös ISO juttu, ja tosi hauska sellainen. Japanissa on aina ihanaa.

Hyrrä kuoli, joka oli ihan musertava isku. Hyrrä oli mahtipupu. 

Michael joutui täyttämään Hyrrän jättämän tyhjiön, ja onnistui siinä kiitettävästi. Vaikkei ollutkaan Hyrrä. Michael olikin Michael, ja aika mainio ja rento tapaus. Michael välillä nuolee jalkaani, ja usein hakeutuu jalkapohjani alle kun ompelen.

Meille tuli Maisa, joka ei ole Hyrrä, mutta Maisa. Maisa on pupujen parhaimmistoa. Uskomaton tapaus. Pieni tiikerityttö, jota rakastan suuresti. Kuka näitä täydellisiä pupuja oikein hylkää?

Söin todella paljon hyvää ruokaa! Tein sitä itse, söin miehen tekemää ja muiden tekemää: ravintoloissa ja kotona valmisruokia. Uskomattoman hyvä vuosi vegaanille!

Hiukseni vaihtoivat väriä sinisestä vihreään ja vihreästä vihertävän ruskeaan.

Maksoin luottokorttivelkani pois, ja poissa olen sen pitänytkin. Lyhensin reippaasti velkaa äidilleni (ilman häntä minulle ei olisi ollut mahdollisuuksia ostaa tätä taloa yksin) ja talolainaa myös. Keräsin 1000 €:n vararahaston ja sen lisäksi olen toistaiseksi saanut kasaan  yli kolmen kuukauden palkkaa vastaavan summan katastrofitililleni. Olen maksanut ensi kevään Japanin matkani etukäteen ja käyttörahakin alkaa olemaan pikkuhiljaa kasassa.

Otin tatuoinnin, jonka tekeminen kesti puuduttavat 9 tuntia.

Kolme ottamaani valokuvaa olivat Porissa taidenäyttelyssä. (Helsinki huomio! Näyttely tulossa tänne heti vuoden alussa! kts. kuv alla)

Sain Pinkkiksen suhteen loppuvuodesta oikein tarmonpuuskan ja tein monta uutta tuotetta. Esim. tuplanukkepussukka, lahjapussit, Kettutyttö -supersankariasu, hammaskorut ja pehmokettu. Hyvä minä!

Tämä ensimmäinen Kettutyttö matkasi yhdelle alkuperäisistä kettutytöistä. 🙂

Kaiken kukkuraksi meille tuli hamsteri! Napoleon Dynamiitti. Tässä Napoleonin koti, itse herrasta ei ole vielä(kään!) kuvia. Napoleon tuli meille Hesystä. Yksi hoitaja kutsui sitä ilkeäksi ja toinen tappajahamsteriksi…niin, että sellaisen minä tietenkin meni valitsemaan, kun olisi ollut kaksi muutakin. (joille ei moisia liikanimä oltu annettu.)

Innolla vuotta 2017 kohti! Aloitan vuoteni Minimalismi pelin merkeissä, No Spend haasteella maustettuna. Mitä suunnitelmia Sinulla on vuodelle 2017

Kaikkea hyvää lukijoilleni vuoteen 2017! Kiitos tästä vuodesta.

xoxo,

Raisa

Pinkkiksen Joululahjapostaus

Ho! Ho! Ho! (Huom! Jos ei nyt spronsoroitu postaus niin ainakin melkein!)

Ajattelin olla tosi ystävällinen ja tehdä jouluun valmistautumisestanne piirun verran helpompaa luomalla käyttöönne Pinkkiksen Parhaat Joululahjat -listan.

Joten, tässä Pinkkiksen Parhaat Joululahjat:

1. Twin Peaks fanille minun suosikkikohtaukseni maailman parhaasta TV sarjasta ommeltuna penaaliksi, meikkipussiksi, tms.

Täältä! 

2. Ehkä Pinkkiksen paras tuotos, ikinä – Kettutyttö -supersankariasu. Kaikille isoille ja pienille kettutytöille ja -pojille oma aplikoitu viitta, korvat ja pieni pussukka, josta jättää “käyntikortti” (pieni tassunjälki) hyväntekopaikalle. Parhautta.

Täältä!

3. Pimeässä hohtavat viisaudenhampaat korviin ja rinnuksille? No totta kai!

Pinkkikseltä, tietenkin!

4. Oman Elämänsä Sankari -pussukka kaikille oman elämänsä sankareille.

ja sekin Pinkkikseltä!

5. Saksifaneille ja feministeille oma kukkaro

Täältä!

Lisäksi Pinkkikseltä myös ratkaisu lahjojen paketointiin!

Täältä!

Hauskaa joulun odotusta!

xoxo,

Raisa

j.k. Saa jakaa! 😀

Rahan säästämisestä

Olen rahasta ja sen säästämisestä puhunut aika paljon aiemminkin (esim. täällä, täällä  tai täällä) nyt taas uutena minänä kirjoitan siitä. Olen viimeisen vuoden aikana muuttunut ihan ihmeellisen paljon, kaiken kaikkiaan järkevöitynyt ihan pirusti. En minä vielä mitenkään valmis ole, ehkä sitten kuolinvuoteella, mutta kovan harppauksen ottanut eteenpäin. Ja siinä samassa ovat raha-asiani tehneet jättiharppauksen myöskin. Siitä ihmisestä, joka vielä viisi vuotta vuotta sitten tienasi tuplasti enemmän kuin tämä nykyinen ja joka oli korviaan myöten veloissa olen muuntunut täksi nykyiseksi, jonka palkka on lähestulkoon vitsi (sellainen huono, joka ei kauheasti naurata) ja jolla siltikin jää rahaa säästöön, joka kuukausi eikä luottokortista ole aikoihin täytynyt maksaa korkoja, kun ei ole luottolimiittiäkään käytetty.

Miten tässä näin on käynyt?  Minusta vaan tuntuu, että olen järkevöitynyt. Olen oppinut, etteivät tavarat tee minusta minua. Vaan minä itse. Minun ei tarvitse ostaa ollakseni minä. Joten lakkasin ostamasta. Ja rahaa säästyi. 🙂

Kyllä meissä siltikin joku sisäänkirjoitettu koodi on oltava, sellainen joka reagoi uusiin asioihin, sillä ihan vaikka vaan uusi kasvismaito ilahduttaa, noista kaikista uusista vegaanisista valmisruoista puhumattakaan. En väitä, etten kaipaa elämääni mitään uutta. Kyllä kaipaan. Mutten mitenkään hillittömästi. Enkä kyllä edes mitenkään keskiverrosti, vaan silleen vienosti. Vähän, pienesti. Vaikka nyt ne uudet petivaatteet. Puhuinko muuten petivaatteista mitään kesällä? Kuinka lakkasin kaipaamasta uusia petivaatteita. Laitoin vanhat risat pois ja päätin, että kaksi settiä kyllä riittää ja kaikki Hello Kitty ja muut lapselliset parittomat tyynyliinat saivat kenkää. Enkä ole sen jälkeen kaihoten vilkuillut uusia settejä. Kun kerta kahdet riittää. Mutta nyt kyllä olisin halunnut jouluksi/talveksi kauniin setin Mujilta ja olin sitä jo tilaamassakin, kunnes tuli maksun aika ja postikulut maksoivat n. 80 € (olin kyllä laittanut koriini muitakin asioita, esim. pyyhkeitä. Meillä on maailman naurettavimmat pyyhkeet…ihan hävettää. Ei yhtäkään yhteensopivaa pyyhettä, kaikki saatu jostain.) Päätin sitten, että ennemmin ostan sen setin sitten paikan päältä keväällä, kun olen sinne kuitenkin menossa. En saa settiäni jouluksi, ah! miten traagista, mutta minä selviän. Voi olla, etten keväällä sitä enää haluakaan.

(pihalla on punarinta. Olkaa hiljaa, ettei se säiky pois.)

No jottei tämä veny liian pitkäksi ja minäkin pääsisin ompelemaan mennäänpä niihin viitseen asiaan, joiden avulla sinäkin onnistut, tuloistasi riippumatta, säästämään. Ai niin, olen niin syvällä paatoksella puhunut säästämisestä ja sen tuomista iloista äidilleni, että olen saanut hänetkin säästämään. Sydämeni on pakahtua riemusta!

Kuva lainattu Flickristä: https://www.flickr.com/photos/robsmits/

1. Tee päätös säästämisestä. Sama juttu kuin laihdutuksen, kielen oppimisen tai minkä tahansa “ison, vaativan asian” kanssa: ensiksi tarvitaan päätös. Ja päätä aloittaa tänään. Ei ensi viikolla, kun on vähemmän menoja, enemmän tuloja jne. Tänään. Jätä ylihinnoiteltu kahvi ostamatta. Tee eväät töihin. Jne. Ennen kaikkea: tee päätös säästämisestä ja siihen sitoutumisesta.
2. Motivoi itseäsi. Miksi säästät? Mihin säästät? Jotta voit säästämisessä onnistua, erityisesti jos sinulla on pienet tulot kuten minulla eikä säästäminen ole niin helppoa kuin naapurin toimitusjohtajalla tee itsellesi selväksi, mitkä ovat syysi tämän hienon päätöksen taustalla. Minä säästän useastakin syystä: 1. En kestänyt tunnetta siitä, etteivät rahani riitä mihinkään. Mitä enemmän ostin, sitä enemmän oli koko ajan ostettavaa, asioita joihin minulla ei ollut varaa. 2. Raha tuo turvallisuutta. Jonkinlainen puskurirahasto on niin rauhoittava näky pankkitilillä. 3. Haluan matkustaa, joten säästän Japania varten, taukoamatta. 4. Vapaus. Raha mahdollistaa tietynlaista vapautta. En ehkä koskaan saa säästettyä niin, että voisin oikeasti heittäytyä säästöjeni varaan, ainakaan tästä nykyisestä tilistäni mutta ainahan sitä voi yrittää. 5. Tietyt, tylsät kohteet, kuten kiinteistövero tai kotivakuutus. Minulla on mm. tili ihan pelkästään kiinteistöveroa varten, johon laitan joka kuukausi 35 €, niin ettei laskun maksaminen kerralla tunnu niin ylivoimaiselta. Samalla tavoin säästän mm. joulua, lasten syntymäpäiviä ja vaatteita varten, käteisellä kylläkin.  Numeroiden asettaminen auttaa motivoimaan. Tilien avaaminen onnistuu verkkopankissa vaivattomasti, joten avaa itsellesi uusi tili, jonka nimeät esim. Japani 2017/200. Näin tiedät, että joka kuukausi tuolle tilille on laitettava 200 € ja se vie sinut Japaniin vuonna 2017. Nerokasta
3. Elä säästeliäämmin. Nykymenoa paraatipaikalta kaupan kassalta seuratessa voin sanoa, että tässä olisi kyllä niin monella parantamisen varaa. Ihmiset, jotka kiiruhtavat kaupasta toiseen, käsivarret muovikassien painosta notkuen voisivat säästää niin paljon rahaa, ihan vaan tyytymällä siihen, mitä heillä jo on. Vähempään tyytyminen kuulostaa ankealta, nololtakin. Mutta entäpä sitten se, että nauttisitkin enemmän siitä, mitä sinulla jo on? Siinä onkin jo enemmän glamouria, jotain sellaista mihin olisi hienoa pyrkiä. Nauti siitä mitä sinulla jo on, sen sijaan että etsisit koko ajan uutta ja parempaa. Säästeliäästi elämiseen kuuluu niin paljon kaikkea muutakin, niistä enemmän toisella kertaa.
4. Lisää tulojasi. Helpommin sanottu kuin tehty? Ei välttämättä. Moni meistä jo nyt tienaa vähän rahaa myymällä vanhoja tavaroita facebook kirppiksillä tms. Ota vastaan ylimääräisiä työtunteja, mikäli niitä sinulle tarjotaan. Onko sinulla erityisiä taitoja, kuten vaikka ompelu? Avaa nettikauppa ja myy tuotoksiasi siellä. Hyvä kielipää? Anna opetusta sitä kaipaavalle tai tee käännöksiä. Valokuvaus? Ota tuotekuvia maksua vastaan. Leivo, siivoa, vuokraa sohvaasi, lainaa autoasi, toimi kuskina, ihmiset ovat valmiita maksamaan lähes mistä vaan.
5. Sijoita. Itse en tätä harrasta perinteisessä mielessä laisinkaan. Kun ajattelen sijoittamista näen mielessäni Leonardo DiCaprion Wolf of Wall Street elokuvassa irstailemassa. Mutta tämä ehkä olisi aika fiksua? Itse kuitenkin ostan vaikka marjapensaan mieluummin, ja koen sen sijoituksena, josta saan “rahani” ennen pitkää takaisin. Tai ostan kalliimman esineen X, joka tulee kestämään minulla loppuikäni, kuin halvan esineen Y, joka kestää vuoden.  Käytä tänään euro, jos se auttaa sinua huomenna säästämään kaksi.

Ei sitten muuta tällä kertaa. Säästämisiin!

xoxo,

Raisa