Smoi!
Tämä tulee myöhässä, koska temppuileva wordpress. Eilen sain postattua sen kiitollisuuspäiväkirjan ja kuva päivässä setin, tänään sitten tämän vuoro.
Mä keksin, että mun ei ehkä kannattais täällä koko ajan olla toitottamassa sitä, kuinka ällöjä me ollaan, vaan voisin tehdä niinko kaikissa muissakin blogeissa, eli kuvata sitä kaunista ja jättää e sotkuinen nurkka kuvaamatta. Oikeastihan mua sellainen naurattaa, just se sievistely ja peittely, enkä mä usko, että tälläkään uudella ideallani on kovinkaan pitkä elinkaari edessään, mut jos nyt sit edes tänään? Jos en olis niin rehellinen koko ajan. Toi nyt vasta tyhmältä kuulosti!
Värjäsin tukan. Siniseksi. Viime vuonna päätin, että kesällä 2016 lakkaan värjäämästä tukkaani. Päivä päivältä tämä päätös kauhistuttaa minua enemmän ja enemmän. Kammoksun niitä kaikkia kemikaaleja, joita valkaisuaineessa on, ja kun on vielä luonnoton hiusvärini on niin tumma joudun sitä ainetta pitämään melkoisen tovin päässä, että saa vaaleaksi ja sitä kautta sitten oikean väriseksi. Syöpähän siitä kehkeytyy! Mutta toisaalta olisi se kyllä kurja myös lakata olemasta. No, katsotaan nyt lähempänä kesää sitten uudestaan tätä päätöstä.
Aamupalaksi sitä samaa, teetä ja raakapuuroa. Koitan vähentää leivän syöntiä. Ei niin, että koen leivässä olevan jotain pahaa, mutta ei siinä niin paljoa hyvääkään ole. Ja juuri hyvää minun ikääntyvä ihana kroppani kaipaa. Raakapuurossa sitä on paljon. Tappelin ihan turkasen kauan blogipostauksen kanssa. Lopulta se jäi kesken. C teki jotain, ja multa katos kaikki sisäänkirjautumiset. Mähän en tietenkään kirjoita salasanoja ja muita mihinkään ylös, koska kuitenkin hukkaisin ne ja se(kin) työ olisi ihan turhaa, joten olin aika pulassa kun en päässytkään minnekään. Yritin käyttää lahjakorttiani Etsyssä, mutten raaskinut, kun kaikkialla on niin sairaat postimaksut. Ihan oikeasti- Etsy myyjät, laittakaa vaikka osa postikulujen hinnasta siihen tuotteeseen, ettei se postituskulu käänny teitä vastaan. Olen nyt jo aika paljon etsinyt tuotteita niin, että haen niitä ainoastaan Euroopasta. Mutta varsinkin Englantilaisilla on tapana kiskoa ylihintaa postituksista. Joten tyhjin käsin jouduin poistumaan. Köyhä.
Huuhtelin lopulta hiusvärin pois. En siis värjännyt tyveä tällä kertaa, osittain siksi tuon sinisen värinkin valitsin, että on tarpeeksi tumma niin, ettei se lähes musta tyvikasvu sieltä niin pistä silmään. Tuli kiva tukka. 🙂
Yläkerrassa ruokin Michaelin ja naureskelin sen lättänälle päälle. Michael on tosi söpö, vaikkei olekaan Hyrrä.
Ompelin nämä kolme valmiiksi. Näitä samoja olen ommellut varmaan viikon…mutta ainakin nyt sain ne valmiiksi.
Raekuuro! Onnistuin vähän kuvaamaan sitä rakeiden liikettä! Näettekö?
Tein vetoketjunarut pussukoihin. Turkasen hidasta puuhaa.
Spraymaalasin kuusikuutiolaatikon, niistä viimeisen. Sen, jonka kulman Kenai oli syönyt. Paikkasin sen jollain ihme tekstuuripastalla. Nyt odotan, että siippa saa olohuoneen remontin päätökseen ja minä laatikot seinälle. Tulee hieno!
Koska olin jättänyt pari kirppispaitaa näkyville sain idean kokeilla uutta tapaa koristella paitaa. Tästä ei vielä käy ilmi toimiko vai ei, mutta nyt kun paita on pesty ja kuiva, voin todeta, että kyllä toimii! 🙂 Minä iloinen!
Oi voi. En tiedä mistä sain yhtäkkiä kimmokkeen alkaa fimoilemaan, mutta jostain semmoinen tuli, vaikka olisi pitänyt alkaa valmistautua kaupungille lähtöön! Leikin kultapölyllä, ja sain jonnekin vähän ylimääräistä ja ajattelin puhaltaa sen pois. Hyvähuono idea. Pölyä laskeutui kaikkialle. Mutta ennen laskeutumistaan se oli niin taianomaisen kaunista! Tästä kuvasta ei välity kuin kalpea aavistus siitä hetkestä.
Tein pimeässä hohtavia hampaita. Niistä pinssin ja korvakoruja. En vielä uunittanut.
Minulla oli treffit klo 5 keskustassa jossain baarissa. Lähdin kotoa vähän yli viisi…ja minun piti käydä vielä Tokyokanissa ja HSL:n myyntipisteessä…ei nyt ihan toiminut tämäkään aikataulu.
Välitilassa.
Suosiolla jätin Tokyokanin väliin, kävin kuitenkin vielä lataamassa voittamani lahjakortin arvon matkakorttiini. Viikon nihkein asiakaspalvelija.
Melkoisesti myöhässä paikallistin sokkeloisesta Ravintola Kaislasta neljä Etsy-neitosta. Oli Yinin läksiäistapaaminen. Hän muuttaa takaisin Malesiaan. (ja siitä se meidän remonttikin alkoi. Menin hakemaan myymäänsä hyllyä, ja mies osti sohvan ja kirjahyllyn.)
Tapaaminen jäi aika lyhyeksi, minun osaltani. Sillä olinhan noin tunnin myöhässä. Siinä sitten halailtiin ja erottiin. Minä menin vielä Forumiin.
Kippo on ihana. Tiesitkö, että se on tätä nykyä täysin vegaaninen?!! C:lle Johnny Cashew ja minulla Aloha, molemmat mozzarellalla.
Kävellessäni Forumista kohti Rautatientoria osuivat silmäni Tigerin uuteen (?) myymälään. Minun ei pitänyt mennä Tigeriin. Minä menin Tigeriin kumminkin. Silkkipaperia, helmiä ja eh…suklaapäällysteisiä riisikeksejä. (ihan vähän aikaa sitten uhosin työkaverille, että minähän en riisikeksejä syö. Mutta silloin käytinkin paljon mekkoja, enkä ollut huomannut, etten mahdu enää housuihini…)
Kävin vielä ruokakaupassa ennen kotiutumista, sillä uusi kevyempi elämäni vaatii kevyemmät eväät. Ostin mm. hedelmäsalaattia ja hedelmäsoseita.
Kotona syötiin ja katsottiin kaksi jaksoa Modern Familyä. Nams.
Olen tietenkin ihan tosi siisti ihminen, pidän tavarat järjestyksessä ja korjaan aina heti jälkeni. Tästä huolimatta iltaisin keittiön pöydälle ja tasoille on kertynyt sotkua, joka katoaa vasta seuraavana päivänä, miehen toimesta. Eli aamulla on aina pikkiriikkisen sekaista. Ja siitä minä en pidä. Kismittää, kun joutuu siirtelemään tavaroita tiskialtaasta pois, jotta mahtuisi huuhtelemaan ituja tms. Joten olen yrittänyt ehdottaa miehelle, että ilataisin, ennen kuin aloitetaan katsomaan elokuvaa tms. siivottaisiin yhdessä vaikka vartti. Alkuun siippa jopa suutahti tästä, että hän kuulemma siivoaa niin paljon päivän mittaan, ettei enää illalla halua sitä tehdä. Sain hänet kuitenkin ymmärtämään, kuinka hieno ajatus tämä olisi. Ja nyt me ollaan, ei aina, mutta usein illalla vielä pistetty paikat kuntoon, ja niin me tehtiin nytkin. Eli siivottiin tovi. Katsokaa te sillä aikaa vaikka näitä kauniita kukkia.
Samperi soikoon! En ollut tehnyt tälle päivälle tehtävälistaa, ja sen takia se pääsikin näin levähtämään. Tuntui, etten ollut saanut oikein mitään fiksua aikaiseksi, joten vielä ennen kuin silmät väkisin painuivat kiinni paritin sukkia.
Ja nyt Tehtaalle! Son moro!
xoxo,
Raisa