Mitä tänään leivottaisiin? MPvoi + hilloneliöitä

Heipä hei!

Pahoitteluni, etten eilen postannut mitään. Piti kyllä, ja olin aika lailla valmiskin jo, mutta ennen kuin ehdin viimeistelemään ja lisäämään muutaman kirjoitusvirheen tajusin, että töissä pitäisi olla ihan just kohta! Ja kesken jäi, mutta nythän on sitten ensi sunnuntaille melkein jo valmiina postaus!

Tänään jaan yhden tykätyimmistä resepteistäni. Maapähkinävoi-hilloneliöt. Piti antamani se Keitaan Lotalle, mutta unohdin…joten tässä näin julkisesti – kaikille!

Maapähkinävoi-hilloneliöt, n. 30-40 kpl

220 g sinistä Keijua huoneenlämpöisenä

3.5 dl sokeria

2 rkl pellavansiemenrouhetta liotettuna 4 rkl kuumaa vettä/2 tl Orgran No Eggiä + 4 rkl vettä

5 dl mpvoita

1 tl vanilja-aromia

7 dl vehnäjauhoja

1,5 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

3,5 dl mansikkahilloa (muutkin marjat käy)

1,5 dl suolapähkinöitä, kerkeasti rouhaistuna

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vuoraa 20x 30 cm:n vuoka leivinpaperilla, laita sivuun.

Vatkaa sähkövatkaimella margis ja sokeri kuohkeaksi. Vatkaa sekaan hyvin keskenään sekoitettu pellavarouhe ja vesi, sekä mpvoi. Sekoita, kunnes massa tasaista. Lisää lopuksi vanilja, sekoita.

Sekoita keskenään jauhot, suola ja leivinjauhe. Sekoita kevyesti muun taikinan joukkoon. Painele 2/3 taikinasta vuoan pohjalle tasaiseksi. Levitä hillo pohjan päälle ja ripottele hillon päälle loput taikinasta sekä suolapähkinät.

Paista noin 45 min. uunin keskiosassa. Jos pinta alkaa tummua ennen aikojaan voit peittää pinnan foliolla.

Jäähdytä ritilällä ja leikkaa jäähdyttyä n. 4×5 cm kokoisiksi paloiksi.

Todella herkullista!

xoxo,

Raisa

Pari kuvaa Ristosta.

Mitä tänään kokattaisiin: Mustapapu-bataatti-lehtikaalipihvejä, tietty!

No hei taas.

Melko haikea juhannus takana, vaikka siihen kuinka yrittää valmistautua hokien itselle ja välillä ääneenkin, että tämä on Riston viimeinen joulu, kesä, se ja se (tätä on tehty jo ainakin kaksi vuotta) niin kyllä se tulee silti aina niin tosikipeänä. Kaikenlaisia tunteita, kamala syyllisyys, ikävä, suru ja haikeus noin päällimmäisenä. Voi kunpa sen saisi takaisin ja voisi vielä vähän rutistaa ja silittää ihania silkkisiä korvia. Ristolla oli oikeasti maailman silkkisimmät korvat. Ja niin arpiset. Pieni palakin niistä puuttui. Ja se naama. Se kolho iso naama. Voi Risto! Iso kiitos kaikille osaaottaneille! ❤ Tuntuu hyvälle, että Ristosta ja meistä välitetään. Kiitos.

No, ei auta. Tästä on jatkettava eteenpäin. Sillä taaksekaan ei voi mennä. Pian pitäisi varata aika eläinlääkärille, sillä ei Sokerikaan tuosta näytä parantuvan. Mikä sitä silmää ulos painaakaan on vain ja ainoastaan kasvanut. Saaliseläimenä ei tietenkään näytä jos jotain on vialla. Kipulääkettä ja silmätippoja se saa, varmuuden vuoksi.

No niin, ei pitänyt viedä kallisarvoista aikaanne näillä meidän surullisilla eläintarinoilla. Vaan piti kertoa kuinka hemmetin hyvin syötiin Juhannuksena! Kaikkia herkkuja, joista yhden erityisesti haluan jakaa kanssanne tänään. Mustapapu-bataatti-lehtikaalipihvit!

Paska resepti jaettavaksi, sillä en todellakaan mitannut mitään…kaikkea oli juuri sopiva määrä, sen varmaan sinäkin osaat mitata – juuri sopivasti! 😀

Herkulliset papupihvit, n. 12 kpl (tai sinne päin, kuka näitä laskee?)

Keitettyjä mustia papuja. Keitin 400g pussin, ja käytin siitä ehkä n. 2/3 tähän satsiin

1 bataatti, keitettynä

lehtikaalia n. 1 litra löyhästi pakattuna, oliskohan ollut n. 5 -7 lehteä, silputtuna ehkä jotain 2-3 dl ?

kaurahiutaleita, määrä riippuu siitä kuinka kostea sun pihvitaikinas on, mä laitoin ehkä 1-2 dl

mausteita: cayennepippuria, suolaa, pippuria, pekonisuolaa (en tiedä saako tätä edes suomesta? Joku Vegekauppa vois kyllä hyvin ottaa valikoimiinsa! On ihan mahottoman hyvää, ja samalla kun ottaa tän niin vois ottaa vegaanisia kana- ja lihaliemikuutioita. Välittäkää viestiä eteenpäin! 😉 )

Muussaa pavut kulhossa, osa saa jäädä kokonaisiksi. Lisää keitetty bataatti, muussaa. Lisää sekaan lehtikaalisilppu, sekoita. Lisää kaurahiutaleita samalla sekoittaen. Kaurahiutaleet imee kosteutta ja tekee taikinasta napakampaa. Lisää mausteita, itse tykkäsin kun niissä oli vähän potkua. Eli rohkeasti cayennepippuria!

Paista pihvejä kuumalla pannulla reilussa lorauksessa öljyä, molemmilta puolilta kunnes kunnes saanut kauniin ruskean pinnan.

Tarjoile heti! Nams!

Hyvää ruokahalua!

xoxo,

Raisa

Mitä tänään kokattaisiin? Japanilaista spahgetti/somen nuudeli salaattia

Konnitchiwa!

Pahoitteluni eilisestä blogihiljaisuudesta. Piti lauantaina töiden jälkeen tehdä teille (minulle) jotain hauskaa, mutta olen nyt kyllä niin minimalismipelin lumoissa, että kaikki työltä ja Frank Underwoodilta liikenevä aika tuntuu menevän karsimisen merkeissä. Ja se on kuulkaa ihanaa!!! Jotenkin tuntuu vaan, että on kotona kaikki paikat tukossa, siivoaminenkin on vaikeaa, kun on niin kamalat määrät tavaraa. Olen moneen kertaan sanonut, kuinka en ole millään lailla siivousfriikki, enkä siis sinne päinkään. Mutta pöly vituttaa ihan suunnattomasti. Pöly on ällöä. Ja meillä sitä on kyllä ihan joka puolella. Erityisesti yläkerrassa, kun pupuilla on huone niillä oljilla katettu.

Mutta joo, jatketaan tuosta joskus myöhemmin ja mennäänpä nyt tekemään todella herkullista ja ihastuttavan yksinkertaista japanilaista nuudelisalaattia. Mulla on siitä vaan ja ainoastaan kamalia kuvia, mutta koittakaa päästä niiden yli ja uskokaa minun vakuutteluitani siitä, että kannattaa kokeilla. Tein tätä Animalia Pks:n piknikille ja useampi pyysi reseptiä. Ja tässä se nyt on:

Japanilainen somen nuudeli salaatti, yhdelle. (tarvittaessa tuplaa, triplaa tai vaikka kymmenkertaista. Vaikkakin tuollaisen määrän keittäminen nuudeleita oli kyllä melko haastavaa. Tei siis piknikille kymmenkertaisen satsin. Ja muutenkin, jos tämän meinaa tarjota lisukkeena, riittää yhdestä annoksesta ainakin kahdelle.)

60 g somen nuudeleita. Somenia siksi, kun se on niin ohutta. Spaghetti varmaan toimii, jos et löydä somenia. Mutta ruoanlaiton ja varsinkaan ruoka-aineksien etsimisen ei aina tule olla niin kamalan helppoa. Välillä voisi vähän nähdä ravintonsa eteen vaivaakin. Edit: Unohdin lisätä, että salaatista tulee helpommin syötävää ja muutenkin käsiteltävää, jos nuudleit pilkkoo noin kolmeen osaan ennen keittämistä. Pitkät nuudelit vaan on niin vaikeita.

40 g aurinkokuikvattua tomaattia, pilkottuna ja valutettuna

25 g(puolikas pieni) sipulia

50 g kurkkua

2 rkl X-tra Kevyt majoneesia (tämä siis siksi, kun on “mauton” ja vegaaninen)

suolaa, pippuria ja soijakastiketta

Keitä nuudelit pakkausken ohjeen mukaisesti, ainakin somen kypsyy nopeasti-varo ylikypsentämästä. Huuhtele kylmässä vedessä, kunnes nuudelit irtonaisia. Valuta huolella.

Leikkaa puolikas sipuli puoliksi pituussuunnassa ja leikkaa sitten ohuiksi siivuiksi. Laita sipulit kylmään veteen kymmeneksi minuutiksi, taltuttaaksesi sen kipakan luonteen. Irroita palat toisistaan sipulin ollessa vedessä. Purista ylim. neste sipuleista.

Kuutioi kurkku pieneen astiaan ja ripottele pinnalle suolaa. Sekoita. Anna seistä 10 minuuttia. Puristele ylim. vesi pois.

Sekoita nuudelit, aurinkokuivattu tomaatti (pieninä paloina), sipuli, kurkku ja majoneesi. Mausta suolalla, pippurilla ja soijakastikkeella.

Itadakimasu!

xoxo,

Raisa

Mitä tänään kokattaisiin? Korokkea! Eli peruna-soijarouhe kroketteja!

Uusi viikko, uusi resepti!

Eilen kun pääsin töistä ei mies ollutkaan valmistanut päivällistä! 😦 Mikä pettymys. Kamala nälkä, eikä mitään syötävää. Palloteltiin siinä sitten eri vaihtoehtojen välillä, mentäiskö Chico’siin tuhlaamaan omaisuus vai haettaisko suht tyydyttävät falafelit suht edullisesti? Kumpikaan vaihtoehto ei oikein innostanut. Liian kallista laatuunsa nähden. No, meillä oli puoli säkkiä perunoita ja soijarouhetta – keittäisin perunat ja tekisin soijarouhekastikkeen. Ei mitään ihmeellistä, mutta täyttävää, valmistuu vähällä vaivalla ja tässä kohtaa ilmaista. C lähti kävelyttämään koiria ja minä siirryin keittiöön.

Ei kyllä yhtään napannut tehdä mitään noin tylsää. Ja sitten laitoin palan Vegoa suuhun ja  keksin! Hahaa! Korokke! Ja sen lisäksi yaki”tori”! En ole koskaan tehnyt yaki”toria”, eli japanilaista grillattua kanaa. Tietenkään minä en grillannut kanaa, vaan soijaleikkeleitä. Enkä edes grillannut, vaan paistoin. Yaki”torin” resepti joku toinen kerta, sillä korokke ansaitsee ikioman postauksensa. Niin hyvää se on! 😀 Oishii desu!

Korokke, eli soijarouhe-peruna kroketti, 4:lle

750 g perunaa

2 isohkoa sipulia

1,5 dl soijarouhetta, turvotettuna 1,5 dl kuumaan nesteeseen, miel. kasvisliemeen

suolaa, pippuria, soijarouhemaustetta

reilu rkl sinistä Keijua, tai öljyä

vehnäjauhoja, soijamaitoa ja panko-korppujauhoja (tavallisetkin käy)

öljyä uppopaistoon

tonkatsu kastiketta, myös HP kastike käy jos et löydä tonkatsua

Pese ja keitä perunat.

Silppua sipulit hienoksi. Mausta soijarouhe.

Kuumenna Keiju pannulla, lisää sipulit. Kuullota viitisen minuuttia, kunnes läpikuultavia. Lisää soijarouhe ja sekoita hyvin. Paista muutama minuutti, kunnes kaikki turvotusvesi haihtunut.

Kuori perunat niiden ollessa vielä kuumia (tai keitä kuoritut perunat, sanovat että vitamiinihävikki on suurempi tällä tavoin keietettäessä, mutta eivät nämä ole mitään terveysruokaa muutenkaan). Muussaa kuumat perunat ja sekoita sekaan soijarouhe-sipuli -seos. Sekoita huolella.

Laita reilusti (siis oikeasti todella paljon, pannun koosta riippuen n. puoli litraa) öljyä pannulle. 1-2 cm syvyydeltä. Kuumenna.

Laita kolmelle syvälle lautaselle ensimmäiseen vehnäjauhoja, toiseen soijamaitoa ja kolmanteen pankoa. Kutakin n. 0,5-1 dl, pankoa saattaa kulua reippaammin. Lisää jauhoihin ja pankoon ripaus suolaa ja pippuria. Sekoita.

Varoen polttamasta sormiasi tee “taikinasta” pitkulaisia palleroita. Kasta pallerot ensin vehnäjauhoissa, sitten soijamaidossa ja lopuksi kierittele pankossa.

Laske kroketit yksitellen kuumaan öljyyn. Säädä lämpöä tarvittaessa. Itse uppopaistan alkuun vitosella ja lasken siitä sitten neloseen kun alkaa olemaan liian kuumaa. Jälleen pannun koosta riippuen paista kerrallaan 4-5 krokettia. Paista pari minuuttia ja kurkista sitten pohjapuolta, jos se on kauniin värinen niin käännä toinen puoli kypsymään.

Nosta molemmin puolin paistuneet kroketit talouspaperilla vuoratulle lautaselle. Pidä kroketit kuumina, kunnes kaikki paistuneet ja valmiita syötäväksi.

Tarjoa tonkatsukastikkeen kera.

Koska tämä on melko lailla raskasta ruokaa, kuten kaikki uppopaistettu, suosittelen lisukkeeksi jotain kevyttä ja raikasta. Japanilaisittain se tarjottaisiin kaaliraasteen kera.

Todella herkullista!

Itadakimasu!

xoxo,

Raisa

Mitä tänän kokattaisiin? Karee raisua! (Curry riisiä)

Moikkis!

Tänään vuorossa yksi lemppariruoistani: karee raisu, eli suomeksi curry riisi. Japanilainen, erittäin maukas ja helppo arkiruoka.

Tästä on kaksi versiota (joita voi sitten lähteä versioimaan lähes loputtomasti): alusta loppuun itsetehty tai kaupan kuutioista valmistettu. Olen kolmisen kertaa tehnyt alusta loppuun itse, vaihtelevin tuloksin ja ainakin 20 kertaa kaupan kuutioista, aina onnistuen. Kaupan kuutioissa on vain se ongelma, että ne pitää hankkia joko Tokyokanista tai Viivoanista. Eli muille kuin Helsinkiläisille vinkiksi, että kannattaa katsoa paikalliset Aasialaisia elintarvikkeita myyvät kaupat, josko sieltä löytyisi.

Tältä näyttää pakkaus:

Monissa muissa näkemissäni curry pakkauksissa on hunajaa, toistaiseksi tämä merkki on ainoa, jonka tiedän vegaaniseksi. Vahvuuksia on (tällä merkillä) muistaakseni kolme, olen kokeillut kuvan mietoa ja keskivahvaa. Mieto ehdottomasti parempi, ja sitä me aina ostetaankin. Huomautus muuten Viivoanista currynsa ostaville, pakkauksessa oleva valmistusohje on jättipakkaukselle! Eli siis kaksinkertainen, se pitää puolittaa, muuten tulee kauheeta litkua.

Toinen ikävä seikka näissä kaupan valmiissa kuutioissa (puhun kuutioista, sillä sisältö näyttää tältä:

kuva pöllitty.

) on tietenkin kaiken maailman maunvahventeet ja kovetetut rasvat ja lisäkkeet. Siitä huolimatta rohkenen laittaa niitä vähintään kerran kuukaudessa. Sen verran hyvää on.

Kaupan karee raisu:

Seuraa pakkauksen ohjeita! 😀 Paloiteltujen eläinten sijaan ollaan käytetty kiinteää tofua. Kasviksina voit käyttää porkkanaa, perunaa, parsa- tai kukkakaalia, purjoa, miksei paprikaakin. Keitä riisiä japanilaisittain haluamasi määrä. Itse koen, että ihan perus luomu puuroriisi toimii myös.

Täysin kotitekoinen karee raisu (ja sorgen, se on just toi japanilainen curryjauhe, joka tekee tästä “oikean” makuisen. Kokeiltu on sitä meikäläistä currya, ei toimi. Tai tulee “väärä. En muista saako sitä japanilaista edes Tokyokanista, itse tilasin omani netistä. Sorry!)

1 pkt kiinteää maustamatonta tofua

2 isoa sipulia

2 perunaa

1 porkkana

yht. n. 1 dl Sinistä Keijua

4 rkl vehnäjauhoja

1,5 rkl japanilaista curryjauhoa

1 hienonnettu valkosipulinkynsi

vastaava määrä hienonnettua inkivääriä

n. 0,5-0,8 dl vettä

2 kasvisliemikuutiota

suolaa, pippuria.

Paloittele tofu kuutioiksi, ripottele päälle suolaa, pippuria, 1 tl currya ja 1 rkl vehnäjauhoja. Sekoita varovasti. Silppua sipulit. Kuutioi perunat ja porkkana.

Sulata isolla pannulla (laidallisessa, tai sitten kattilassa) 1 rkl Keijua ja ruskista sipulit. Lisää valkosipuli ja inkivääri. Paista hetki. Lisää 2 rkl Keijua sekä tofukuutiot. Paista hetki.

Lisää 1 rkl Keijua, perunat ja porkkana. Paista hetki.

Lisää pannulle 2 rkl Keijua ja 3 rkl vehnäjauhoja koko ajan sekoittaen, ruskista jauhot. Lisää loput curryt, sekoita.

Kaada sekaan 0,5 litraa vettä ja liemikuutiot. Sekoita huolella. Keitä kastiketta kannen alla miedolla lämmöllä kunnes kasvikset kypsiä ja kastike saostunut, n. 10-15 min. Lisää vettä tarvittaessa. Sekoita välillä, ettei pala pohjaan.

Maista, ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria.

Tarjoa japanilaisittain keitetyn riisin kera.

Itadakimasu! (ja pahoittelut vielä, että jälleen vähän vaikeammin saatavilla olevista raaka-aineista tämä. Siltikin ehdottomasti vaivan arvoinen. Eikä ruoanlaitossa aina pidäkään päästä niin helpolla. Vaikka nämä molemmat helppoja tehdä ovatkin.)

xoxo,

Raisa

Mitä tänään kokattaisiin? Juustotikkuja!

Moikkaloikka!

Olin pitkästä aikaa koirien kanssa lenkillä (tauko välissä, kun kipoeänä ollessa muut ovat hoitaneet niiden liikuttamisen) ja se oli niin ihanaa! Ja eilen kans, kun menin pyörällä auton sijaan töihin! Mä en ole yhtään liikunnallinen ihminen, saatan joskus innostua jostain (esim. juoksemisesta tykkään), mut aika nopeesti ne innostukset on ohi eletty ja sit palaan takaisin sisälle askartelemaan ja puuhastelemaan. Hikoilu vaan ei ole mun juttu. Hiki sitäpaitsi haisee pahalle, vaikka vegaaneilla muita paremmalle.

Niin, mutta kyllä mun kroppa on viiden(?) päivän liikkumattomuudesta aika harmissaan. Ja nyt taas alkaneesta liikkeessä melko lailla ihastuksissaan. Hauskaa! Ja koska jaksan taas liikkua tarvitaan energiaakin enemmän, ja sitä näistä herkkupötkylöistä kyllä saa!

Resepti hieman lisäiltynä Jere Niemisen Vegaanin kotiruokakirjasta.

Juustotikut, 10 juustotikkua

1 kiekko mozzarella Cheezlyä

0,75 dl vehnäjauhoja

0,25 dl korppujauhoja

4 rkl rypsiöljyä

1 rkl yrttejä (esim. basilikaa, persiljaa)

1 tl valkosipulijauhetta

0,5 tl suolaa

leivitykseen

n. 0,5-1 dl soija/kauramaitoa

n. 0,5 dl vehnäjauhoja

n. 0,5 dl panko -tai tavallisia korppujauhoja.

pirusti öljyä paistamiseen

Raasta soijajuusto. Sekoita kaikki ainekset hyvin yhteen (ei tietenkään leivityksen tulevia aineita!). Muotoile taikinasta juustotikkuja.

Kaada pannulle 1,5-2 cm öljyä, laita kuumenemaan.

Kaada kolmeen laakeaan astiaan yhteen soijamaitoa, toiseen vehnäjauhoja ja kolmanteen korppujauhoja. Kasta pötkyläsi ensin soijamaitoon, sitten vehnäjauhoon, takaisin soijamaitoon ja viimeiseksi korppujauhoihin. Käsittele kaikki tikut tällä tavoin.

Tiputa varovasti juustotikut kuumaan öljyyn. Paista välillä niitä pyöräytellen kunnes saaneet kauniin värin. Valuta ja nosta talouspaperin päälle. Tarjoa kuumina sweet chili kastikkeen kera.

Hyvää ruokahalua!

xoxo,

Raisa

Mitä tänään kokattaisiin? Sienilisäkettä ja ihmetellään Japanilaisia.

MoikkaMoi!

Oon askarrellut ihan hirveästi ja kokannut todella vähän. Joten tämän päivän antikin on sitten vähän sen mukainen. Pahoitteluni. Oikeesti mun mielestä ruoka ja syöminen on ihan maailman tärkeimpiä asioita. Niillä pystyy vaikuttamaan niin paljon, ja useampaan asiaan. Ei vaan omaan terveyteen ja hyvinvointiin, mutta myös maailmanlaajuisesti (pihalla kuusiaidassa pieni hiiri!! <3!) siihen miltä tämä meidän pallo näyttää ja mitä kaikkea sillä tapahtuu. Joten en suhtaudu ravintoon kepeästi, vaikka välillä saatan sen yli hypähdellä ja unohtaa koko jutun, tai ainakin pistää muut tekemään töitä sen eteen. Ruoanhankinnan ja  -laiton ei tulisi olla niin pirun helppoa mitä olemme siitä tehneet. Sen oikeasti pitäisi olla elämäntarkoituksemme. Niin, mutta näin ei kuitenkaan ole, ja minäkin ennätän askartelemaan kun välillä meillä syödään tähteitä ja kyytipojaksi Ikean vegaanisia sour cream sipsejä. Ihan kamalaa. Mutta niin ihanaa!

Japanilainen ateria usein koostuu riisistä ja lisukkeista. Riisi on siis se pääjuttu ja kaikki muu, myös se pakollinen tapettu eläin, on sivuosassa. Riisi on muuten ihan hirveä ympäristötuho, jossain se rankataan tapetun sianlihan kanssa samalle viivalle pahimpana ilmastonvaikuttajana, ja ainakin uusimmassa Huilissa se oli ykkösena ruoan ympäristövaikutuspyramidissa. Ykkösellä tarkoitan pyramidin huipulla olevaa, siis kaikista pahinta. Joten älkää te muut syökö riisiä (jotta minä voin erittäin riisirakkaana ihmisenä sitä syödä. plz.), että maailma pelastuisi. Mä oon ottanut muuten tavoitteeksi, siis haastanut itseni (kun kerta haasteista tykkään) tekemään vähintään kerran viikossa ruokaa joko kotimaisista herneistä taikka härkäpavusta. Jotta maailma pelastuisi.

Mutta mennäänpä takaisin jälleen siihen päivän aiheeseen, sienilisäkkeeseen. Nimensä mukaisesti kyseessä on lisäke. Se voi olla lisäke riisille   pastalle, ohralle, bulgurille, quinoalle, hirssille, ja sen lisänä vois kyllä tarjota vielä jotain muutakin, japanilaiseen tyyliin. Siis kun niillä on se riisi siinä keskellä, niin sen ympärillä on (näin kuvainnollisesti) jotain säilykehommelia (tsukemono), joku herkullinen kasvislisuke, sieniä ja vaikka sit tofua. Monta pientä annosta. Niin tämä mun sienijuttu olis yksi monista. Vaikka olen mä joskus yksin ollessa tehnyt tätä ihan pelkästäänkin syötäväksi. Ja hyvin täytti, kun vaan tarpeeksi ison annoksen teki. (täällä sama resepti englanniksi, jos jotakuta kiinnostaa…tässä kohtaa käytin reseptissä rypsiölyä sienten paistamiseen, mutta nyt olen sen jättänyt turhana pois.)

Sienilisäke, 1-4:lle (riippuen, miten paljon on muuta ruokaa, tästä tulee aika vähän, kun sienet kutistuu niin mahdottomasti paistettaessa)

1 rasia kotimaisia herkkusieniä (200g)

paistoneste:

3 rkl miriniä (mirin on makea, ruoanlaittoon tarkoitettu sake, jos ei sitä millään meinaa löytyä mistään [ainakin Viivoanista ja useista aasialaisia elintarvikkeita myyvistä kaupoista täällä H:gissä sitä saa] voit kokeilla korvata sen sakella [Alkossa se pieni vihreä pullo on vegaanista) johon on lisätty vähän sokeria, tai vegaanisella valkoviinillä, johon lisätty sokeria. En tiedä vegaanisista valkkareista, sorry! Olen kuullut myös, että joku on korvannut mirinin vaahterasiirapilla! En ole kokeillut. Usein kuitenkin mirinissä on kyse myös siitä hapokkuudesta, ei pelkästään makeudesta.)

2 rkl soijakastiketta

1 tl riisiviinietikkaa (ja taas tälläinen vähän erikoisempi aine, sorry! voi korvata omenaviinietikalla, jossa pikkuripaus sokeria)

pinnalle:

paahdettua (siis tummaa) sesamöljyä

vastapaahdettuja sesaminsiemeniä

kevätsipulia tai ruohosipulia silputtuna

Viipaloi sienet ja paista niitä kuivassa pannussa viitisen minuuttia. Sekoittele välillä. Sillä välin sekoita paistonesteet erillisessä astiassa.

Kun sienet ovat kutistuneet noin puoleen entisestä koostaan, ellei sitten vielä pienemmiksi kaada paistonesteet sekaan. Paista miedolla lämmöllä, kunnes suurin osa nesteestä höyrystynyt.

Jaa pieniin annoskulhoihin, pirskota pinnalle sesamöljyä, ripottele päälle sesaminsiemenet ja kevätsipulisilppu.

Itadakimasu!

Ja sitten vielä vähän Japanilaisia ihmeellisyyksiä. Tiesitkö, ettei uuni ole siellä päin maailmaa yhtä yleinen keittiöissä kuin mitä se on meillä? Joten Japanilaiset ovatkin hyvin kekseliäitä uunin kiertäjiä, mm. riisinkeitintä voi käyttää moneen muuhunkin, kuin vain riisin keittämiseen, esim. leivän leipomiseen. Googlettamalla löytyy aika paljon kaikkea yllättävää, siis mitä sillä keittimellä voi tehdä. Minulla ei kuitenkaan ole riisinkeitintä, joten se, mihin viittasin otsikon Japanilaisten ihmettelyllä ei ollut tuo riisinkeittimen monikäyttöisyys, vaan leipominen vesihöyryssä!

Olen kokeillut muffineitten tekoa kypsentämällä niitä höyrykattilassa. Varmaan muuten onnistuis hauduttamallakin, ja silloin ehkä lopputuloskin olisi lähempänä meikäläisittäin uunitettua leivonnaista?

matcha ja kinako-hedelmä muffinit

Näistä ylläolevista muffineista tuo etummainen on höyrytetty kypsäksi, muut on uunitettu. Huomattavasti kosteampi on kuin perinteisemmät versionsa. Ja koostumus oli vähän pesusienimäisempi, mutta muutoin oli yllättävän toimiva. Mitä nyt kattilan koko rajoitti kypsennettävien leivonnaisten määrän kolmeen yhdellä kertaa. Kun uuniinhan mahtuu ainakin se 12 kpl:n pelti.

(tulipa sekava reseptipostaus. Välillä näin.)

Syökää hyvin(= vegaanisesti)!

xoxo,

Raisa

Mitä tänään kokattaisiin? Lasagnea!

Moikkaloikka!

Sorge, et tulee näin kamalan myöhään! Menin aamulla kuudeksi töihin, enkä sitten ennättänyt eilen illalla enää töiden jälkeen tekemään mitään etukäteen, joten nyt vasta tulee teille tälle illalle ruokaehdotus. Ehkä voitte tehdä tätä huomenna?

Mä en ole mikään järin suuri lasagnen ystävä, mun mielestä siinä on ehkä vähän liikaa hommaa siihen lopputulokseen nähden, mut välillä se kyllä maistuu! Ja nyt just oli sit sellainen väli! Eli tehtiin hernelasagnea.

Minkä tahansa valmiin lasagnereseptin voi muuten vegaanistaa todella helposti: vaihtaa vaan silputtujen eläinten tilalle kasviksia, vaikka soijarouhetta, soijasuikaleita (molemmat tietenkin turvotettuina ja maustettuina), lehmäntissimaidon vaihtamalla melkeinpä mihinkä tahansa kasvimaitoon (ehkä joku makeuttamaton versio toimis tässä parhaiten) ja lehmäntissimaidosta tehdyn juuston soijajuustoon. Siinä se! Ei ollut vaikeeta!

(pahoittelut, että toi kuva on mitä on, en muistanut kuvata ruokaa suoraan uunista, lämpimänä, vaan vasta ruokailun jälkeen jäljelle jääneestä vuoasta otin kuvia. En tiedä miten lasagnesta sais kauniin. Älkää antako sen häiritä.)

(mä vielä viskoin tuohon pintaan jotain C:n tekemää pähkinä”juusto”rouhetta, siksi se on röpelöinen)

Nyt kuitenkin vuoro Tuplahernelasagnelle, vähän muunneltu ohje Kasvisseikkailu -kirjasta.

Hernekastike:

n. 7 dl (kuka oikeesti mittaa? En minä ainakaan!) keitettyjä herneitä

1 tölkki tomaattimurskaa

1 pieni purkki tomaattipyreetä

1 kasvisliemikuutio

1 pussi pakasteherneitä

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

basilikaa, timjamia, oreganoa

Juustokastike:

3 rkl rypsiöljyä

1 dl grahanjauhoja

1 l kauramaitoa

1 kiekko soijajuustoa

0,5 dl oluthiivahiutaleita

1 tl suolaa

Lisäksi: 350-500 g täysjyvälasagnelevyjä

Nakkaa kattilaan herneet ja tomaattimurska ja -pyree. Murenna sekaan kasvisliemikuutio. Keitä kastiketta miedolla lämmöllä parikymmentä minuuttia, välillä sekoitellen. Lisää pakasteherneet ja mausteet. Ota lämpö pois, mutta jätä kastike levylle tekeytymään.

Valmista juustokastike: Kuumenna öljy kattilassa ja sekoita siihen jauhot, kiehauta. Kaada sekaan maito samalla voimakkaasti sekoittaen, kuumenna kunnes kastike sakenee, varo polttamasta pohjaan. Raasta tai paloittele soijajuusto pieniksi paloiksi ja sekoita kastikkeeseen. Kun juusto on sulanut lisää vielä oluthiivahiutaleet ja suola. Sekoita.

Voitele laakea uunivuoka kauttaaltaan Sinisellä Keijulla, tai öljyllä. Kaada vuoan pohjalle ohuelti juustokastiketta ja lado sen päälle kerros lasagnelevyjä. Kaada levyjen päälle juustokastiketta ja sen päälle hernekastiketta. Lado niiden päälle kerros lasagnelevyjä ja jatka kokoamista kastikkeita ja levyjä vuorottelemalla niin, että viimeiseksi tulee kerros juustokastiketta.

Laita koko komeus uuniin ja pane uuni samalla lämpiämään 200 asteeseen. Kypsennä 45 minuuttia, sammuta uuni ja anna kypsyä jälkilämmössä vielä 15 minuuttia. Ota vuoka uunista ja anna seisahtaa 15 minuuttia. Jos käytät jo valmiiksi lämmintä uunia (tai sinulla mokomalla on kiertoilmauuni!) niin kypsennä 200 asteessa 40 minuuttia, ota vuoka uunista ja anna tekeytyä 15 min. ennen tarjoilua.

Ja tosiaan, herneiden tilalla voit vallan mainiosti käyttää valmiiksi turvotettua soijarouhetta. Tai lähteä kunnolla kikkailemaan, ja kokeilla erilaisia kasviksia ja vaikka auringonkukansiemeniä!

Hyvää ruokahalua!

xoxo,

Raisa

Mitä tänään kokattaisiin? Okonomiyakia!

Vielä joskus mä teen japanilaisen keittokirjan, mut sitä odotellessa voitte kokkailla tätä reseptiä. Olen sitä kymmeniä kertoja hionut ja nyt se alkaa olemaan täydellinen. Eipä siinä, että olisin koskaan perinteistä japanilaista okonomiyakia syönyt, että voisin sanoa tämän maistuvan samalle, mutta ainakin tämä on “oishii”.

Okonomiyaki on perinteisesti kananmunista, kaalista ja jauhoista ja erilaisista täytteistä tehty munakkaan ja pizzan sekoitus. Moderni okonomiyaki tehdään Puputytön tyyliin kaalista, jauhoista, tofusta ja erilaisista täytteistä. Niin, ja tosiaan Japanissa on paljon sodanjälkeisiä “halpoja” ruokia, vähän niin kuin Suomessakin. Sodan vaikutus talouteen näkyy myös Japanilaisessa ruokakulttuurissa, vaikkei se ehkä kovin voimakkaasti meille asti kantaudukaan. Kaali on tästä syystä siellä(kin) paljon käytetty raaka-aine, ihan kuten meilläkin. Tai siis ainkain on ollut, niin siellä kuin täälläkin. Ja kaalia soisi kyllä syötävän enemmän.

Täyteläiseen makunautintoon tarvitset muutaman erikoistuotteen, tonkatsu -kastikkeen ja aonori -merilevähiutaleita, joita molempia saa Helsingissä Viivoanista ja Tokyokanista. Merilevähiutaleet voi tarvittaessa korvata silppuamalla nori-arkkeja ja tonkatsukastikkeen voi tehdä itsekin. Ilmankin pärjää, mutta se on vähän sama kuin jättäisi juuston pois pizzasta tms. Aika oleellisista mausteista siis kyse. Toki lehmäntissimaitojuusto kannattaakin jättää pois pizzasta! 😀

Mikälie epäonnistunut misomarinadi tofulle ja mainiot miniokonomiyakit tonkatsukastikkeella.

Okonomiyaki 4:lle, n. 6 kpl.

4 dl vehnäjauhoja

0,5 dl kikhernejauhoja

1 rkl perunajauhoja

1 tl suolaa

0,5 tl ruokasoodaa

0,5 tl hienoksi jauhettua kombua, voi jättää pois

0,5 tl hienoksi jauhettua kuivattua siitakesientä, tai muuta sientä, tai jätä pois

1 pkt silken tofua (mä laitoin sellasen isomman Tofumoonin paketin, mut pienempikin käy, säädä veden määrää tämän mukaan)

3-4 dl vettä

400 g hienoksi suikaloitua kaalia. Ihanteellisinta olisi varhaiskaali (minä pakastan sitä ihan tätä tarkoitusta varten keväällä), pehmeä savojinkaalikin sopii loistavasti, ja jos ei muuta ole niin peruskaalikin käy kyllä hyvin.

täytteeksi voi laittaa melkeinpä mitä vaan, tässä muutamia ehdotuksia: paistettua tofua, sieniä, kevätsipulia, purjoa, lehtikaalia, soija- tai seitannakkeja, porkkanaa raasteena, paprikaa

paistamiseen öljyä

tarjolle Tonkatsu kastiketta (Bulldog merkkinen on ehkä suosituin, ja juurikin noista aasialaisista kaupoista usein saatavissa), aonori -merilevähiutaleita, vegaanista majoneesia (Xtra merkkinen), kevätsipulia

Sekoita kuivat ainekset keskenään, (teho)sekoita tofu ja vesi hienoksi ja lisää jauhoseokseen. Sekoita. Lisää sekaan kaalisilppu ja täytteet.

Ota taikinasta n. 1/6 ja levitä suht tasaisesti pannulle. Paista öljyssä keskilämmöllä (tai siis “nelosella”) n. viisi minuuttia (älä katso kelloa, sillä minäkään en sitä tee, kunhan jotain tänne arvioin), kunnes uskot, että lätyskä kestäisi kääntämisen. Varovaisesti käännä lettu, paista toiseltakin puolelta. Itse tykkään painella lettua paiston aikana, en tiedä miksi. Että kypsyy tasaisemmin? Nämä helposti jättää sisältä raaoiksi, joten paista huolella. Ylikypsyydestä ei ole huolta.

Tarjoa okonomiyaki lisukkeiden kera. Japanilainen majoneesi myydään sellaisissa puristettavissa pulloissa, ja sellaisesta kuuluisi majoneesi pursottaa ristikoksi tähän päälle, ja sitten toinen ristikko tonkatsukastiketta sen päälle, mutta meikäläisittäin lasipurkissa tarjolla olevan majoneesin voit vallan mainiosti levittää veitsellä pinnalle ja siihen päälle tehdä tonkatsusta vaikka sian pään, jos haluat. Ja levittää päälle merilevää ja kevätsipulia sian karvoiksi. Okei, meni taas vähän yli. Puhutaan mieluummin vaikka sateenkaarista. Oooh! Tulis muuten hieno! Sateenkaari siis! Olen joskus tunkenut majoneesia (japanista ostamaani) pursotinpulloon ja siinä oli kyllä melkoinen työ, koska pullon suu oli niin pieni. Olen kyllä lusikoinut sitä muovipussiinkin, josta sitten leikannut kulmasta pienen palan pois, ja näin saanut kertakäyttöisen pursottimen, jolla turauttanut kauniin kuvion okonomiyakini pintaan.

Jatkossa teen viikossa vain yhden reseptipostauksen, eli ei enää omaa päivää ruoalle ja leivonnaisille erikseen. Jatkossa lauantaina tarjolla on Vapaapäivä! Eli siis vapaapäivä teille minusta, sillä minullahan ei mitään vapaapäiviä ole. Minä olen lauantaisin aina töissä.

Hauskaa alkanutta viikkoa! Minulla on tässä viikossa vain yksi työpäivä! Huominen, mutta se on sitäkin hurjempi. Aamulla viideltä lähden polkemaan kohti Variston myymälää ja sieltä kuudelta autokyydillä kohti Tamperetta. Tampereella Ideaparkissa myymälän Inventaario. (älkää harmistuko, kun sanon Ideaparkin olevan Tampereella. Kukaan ei kuitenkaan tiedä missä on Lempäälä.) Näitä kuudelta alkavia inventaariopäiviä minulla onkin viisi tai kuusi tässä lähitulevaisuudessa. Ne on kuulemma melkoisia ponnistuksia, mutta minä odotan ensimmäistäni innokkaana. Kivaa, kun on jotain tekemistä! Se on tietenkin tylsää, jos ihmiset ovat stressaantuneita ja sitä kautta huonolla huumorilla varustettuja. No, huomenna nähdään!

xoxo,

Raisa

Mitä tänään leivottaisiin? Ei mitään.

Sorry! Mulla on tänään synttärijuhlat ja mä en aio leipoa!

(vielä ei ole kyllä syntymäpäivä, eli ei tarvii onnitella.)