Cowabunga! Tai jotain sinnne päin. Paljon taas kaikkea, ehkä. Voi olla ettei sit loppu peleissä niin paljoa ollutkaan, mutta ainakin nyt tuntuu siltä!
Perjantaina Pinzulalla oli kaverisynttärit. Pääsisäisen takia olivat melkein viikon myöhässä. Jouduin irrottautumaan koneelta ja olemaan oikeasti olemassa. Raskasta. Mutta palkitsevaa. Leivoin ja järkkäilin. Meillä oli ehkä maailman hienoimmat pikkukakkuset, joita lapset eivät arvostaneet juuri lainkaan. Mokomat. No, me syötiin ne sitte ite. Olen kyllä jaellut niitä vähän etiäppäin, kun ei itse pysty ihan kaikkea napaansa ahtamaan. Mulla on itse asiassa aika pieni napa.
No joo. Sateenkaaripikkareiden leipominen oli kait aika helppoa, mutta tosi työlästä. Tein yhden ison taikinan, jonka jaoin sitten neljään osaan. Jokaisen osan värjäsin eriväriseksi ja levitin sitten varovasti kerroksittain vuokiin. Varovaisuus oli ehkä turhaa, sillä ne ei paistettaessa pysyneet siististi kerroksittain, vaan sekoittu. Kuten tosta “avatusta” kuvasta näkyy. Mut voi olla et ne olis olleet vielä sekaisemmin, jos en olis laittanut niitä kerroksittain.
Kuorrutteen kanssa olikin sit vähän vaikeampaa, kun piti tunkea tursottimeen ne värit mahdollisimman tasaisesti. Olen kyllä lopputulokseen todella tyytyväinen. Ihanan näköiset. Makuun en ollut kylä yhtään niin tyytyväinen, ne oli liian makeita. Vanilja-ananas. Ananasta ei ollut tarpeeksi tuomaan jotain “särmää” niihin, joten ne oli vaan makeita. Mut silti ihania.
Lisäksi tein, tai oikeastaan Pinpula ne teki, mokkapaloja. Rakastan noitten nonparellejen ripottelua! Ne on niin kauniita. On tylsää kun suomesta ei saa noita monivärisiä vegaanisena. Mutta onneks niitä voi aina tilata muualta 😀
Tarjolla oli myös karkkia (vegaanisia on kyllä aika nihkeesti tarjolla, mikä on harmi, kun en halua että lapset joutuu omia juhliaan millään tapaa harmittelamaan. Onneks on kuitenkin jotain, ettei tarvii tummaa suklaata ja lakua tarjota 😉 Nii, ja vohveleitakin oli. Niitä onneks löytyy hyvin vegaanisinakin. Ja ne maistuu lapsille aina.
Pinjalla oli hyvät juhlat ja vierailla hauskaa, joten mikäs sen mukavampaa. Läksiäislahjoiksi oli P itse tehnyt lankarullista, helmistä ja kangaspaloista pienet ukkelit, jotka ainakin hiusten väreiltään vähän muistuttivat saajiaan. Lisäksi oli lakupötkö ja mun “tekemät” timantti-kännykkäkorut.(alla kuva näistäkin)
Lauantaina muksut meni isälleen, P ensin kyllä mummon kautta. Oli siellä vielä juhlimassa syntymäänsä, kävivät elokuvissa, syömässä sushia ja mummelilla oli sit vielä lettukestit.Melkoista juhlintaa!
 |
| Ei ehkä herkkujen painosta pöytä ihan notkunut… |
Lauantai meni varmaan koneella. Olen oikeasti ihan kamalasti ollut koneella nyt viime päivinä. Oikeastaan kaikki johtuu tosta Etsystä, jotenkin ihan vimmalla haluaisin saada sen toimimaan. Jos teillä muuten on Etsy tiliä, niin käykää ihmeessä tykkäämässä mun tuotteista, vaikka ette ostoksia tekisikään. Ne tykkäämiset vaikuttaa siihen millasta näkyvyyttä mun tuotteet saa asiakkaiden etsiessä tietynlaisia tuotteita. Tykkääminen siis ei maksa mitään, tai no klikkauksen vaivan, mutta siitä on Pinkkikselle hyötyä. 🙂 Klik klik. Kuulun siis kuitenkin eri ryhmiin, ja kaikilla tarkoitus nostaa ryhmäläistensä näkyvyyttä tuolla massiivisessa Etsymaailmassa. Osa ryhmistä on ihan täysin persoonattomia, ja osa on sitten hyvinkin ihmisläheisiä. Ja ne ihmisläheisimmät on just niitä kaikista pahimpia! Siis ajankäytön suhteen. Voisin siellä riekkua tuntikausia klikkailemassa muiden tuotteita ja kommentoimassa jne. Nyt laitoin itselleni ajastimen. Ettei mene ihan plörinäksi tämäkin aamu. onneks herään aika aikaisin. Puoli tuntia vielä aikaa 🙂
La illalla C vei mut elokuviin. En muista elokuvan nimeä, mutta siinä oli silmänruokana Ryan Gosling. Vaikkei kyllä ihan niin hyvännäköisenä kuin olisi voinut olla. Leffa oli aivan liian pitkä, siihen oli tungettu kolme elokuvaa ja mä olin valmis lähtemään kotiin ekan jälkeen. Olin maustanut mun popcornitkin liian tulisiksi.
Sunnuntaina herättiin myöhäisestä nukkumaanmenosta huolimatta aikaisin, tai minä heräsin ja herätin kaikki muutkin, kun en malttanut jäädä sänkyyn lojumaan, ja yksin on niin tylsää nousta. C:n ollessa juoksentelemassa (mä olin jo ulkoiluttanut Riston, löysin lenkillä yhden aivan täydellisen osittain jäätyneen lätäkön. Sellaisen, joka oli pinnalta jäässä ja ihan kirkas, virheetön. Ja sit kun sen päälle astui vesi pohjalla liikkui ja samalla liikkui viime vuotiset lehtien rippeet ja se natisi silleen kivasti, muttei säröillyt. Ihan mahtavaa. Olin siinä ties kuinka kauan.) mä täytin auton kierrätyskamoilla ja hesyyn menevillä kirppiskamoilla. Syötiin aamupala ja sit lähettiin Jäähallin kirppikselle. Oltiin siellä kerrankin ajoissa. Mikä oli ehkä vähän vikatikki, koska siellä oli paljon enempi ihmisiä kuin normaalisti. Ja kaikkihan tietää, ettei eläinaktivistit tykkää ihmisistä! Mä löysin heti ekasta pöydästä barbien veneen eurolla. Siitä puuttui ratti ja se oli muutenkin aika kökkö, mutta olen etsinyt venettä jo tosi pitkään, niin se oli kuitenkin sit ihan loistava. Sit löysin itselle yhden tosi napakan paidan, musta jossa keskikokoisia valkoisia sydämiä, P:lle PF pipon (tykkääköhän nuoret vielä Paul Frankista?), tytöille tosi hienon (ja kalliin! 15€) vanhanaikaisen pyörän. Hesyn kirppikseltä löysin kans jotain sälää, mm. barbien kaupan kassan. Mä jonkin aikaa sitten löysin niitä kaupan hyllyjä, nyt olis sitte ruokakaupan kassakin. Projekti etenee.
Kotimatkalla käytiin vielä kaupassa ja vaikka meidän piti hakea ainoastaan juustoa ja salsaa, niin meidän ostokset maksoi yli 80 euroa. Mutku…
kotona sit notkuin taas koneella, kunnes oli aika laittautua ja lähteä Bio Rexiin katsomaan Farewell, my queen. Aitiosta.Vähänks fiiniä. Kaveri oli voittanut liput jostain, ja tietäen kuinka tykkään Marie Antoinettesta ja noista tietyn ajan Ranskan kuninkaallisista niin kutsui sitten minut mukaansa. Elokuva oli hieno, “kuvakulma” oli hieno (palvelijattaren näkökulma), mutta jotain siitä puuttui. Oli vähän pitkäveteinen. Mutta se oli hienoa, että se oli puhuttu ranskaksi ja että se kertoi just muidenkin kuin ihan vaan sen ylimmän hovin asioista. Siitä, et miten Versaillesin linnan asukkaat elivät niitä kuninkaallisia ja muuta ylimystöä varten. Oli hieno kokemus. Muistakaa kuitenkin, että Bio Rexiin omat herkut mukaan, siellä ei niitä myydä!
Kotona roikuin sit vielä vähän (suhteellinen käsite) aikaa koneella, C:n karjuessa mua nukkumaan. Luin sitte hetken aikaa ja mentiin sit untenmaille melko aikasin.
 |
| Vedenpitävällä kankaalla vuoritettu isohko eväspussukka |
Tänään heräsinkin sitten työttömyyteen nähden aika aikasin, ja nyt olen jo kävelyttänyt Riston oikein maltillisesti odeotellen, kun se haistelee aivan kaikkea, käynyt suihkussa, syönyt aamupalan ja roikkunut aamun annoksen koneellakin. Tämän vielä tästä lopettelen ja sit painun Tehtaalle. Uusi idea koruihin!! Ja myös uusia pusseja! Tein sellasen kosteutta pitävän eväspussin. Toki se sopii myös muiden kuin eväiden säilytykseen. Sain idean siihen Eettisillä Joulumarkkinoilla naapuripöydän pitäjältä, jolla oli vastaavanlainen. Minä vaan tein omastani tosi Pinkkismäisen söpön. Niin, se oli siis osatnut sen netistä.
Loppuun vielä kuvia.
 |
| Yhdellä lenkillä löysin 3½ kotiloa! Olen aiemmin löytänyt ainoastaan yhden tyhjän, mutta nyt kokoelmani 3,5 kertaistui. Nää on niin hienoja! Mutta vaan ja ainoastaan tyhjät! |
 |
| Oonko jo tän näyttänyt? Kunhan saan vielä sen kuukuppi pussin tehtyä “virheettömänä” niin sit se on kyllä kaikista paras, mutta sitä odotellessa kyllä tää taitaa olla. Ihan tämän takia haluaisin kuukautiset. Myyn näitä hintaan 3 euroa, jos joku haluaa ostaa 🙂 |
 |
| Kirppiskierroksen jälkeen ei jaksettu laittaa oikeaa ruokaa, vaan ainoastaan super herkullista. |
 |
| Raita-Risto |
 |
| Risto vähän haikeana |
 |
| Risto ihan väsyneenä aamulenkin jälkeen. |
Hauskaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa ihan kaikille!!
xoxo,
Raisa
Mutta hienosti H&M on asiasta kertonut! Ja toi kelt. lappu oli vaan niin hauska
PINKKIS of Finland 
