Hello!
Jotenkin tosi ristiriitainen, tai suurien tunteiden viikko takana. Päälimmäisenä kuitenkin positiivisia tuntemuksia.
Kiitollisuus
25.2.2016
Toimeliaisuus.
26.2.2016
Äiti.
Äidillä synttärit. Ajatus siitä, että äiti sairastuisi, tai että sille tapahtuisi jotain…uh huh. Ei tahdo edes ajatella. Olen onnekas.
27.2.2016
Rescue-koirat.
Olen niin kiitollinen omastani, sekä kaikista niistä hienoista ihmisistä jotka tarjoavat tarhakoirille hyvän kodin. We rock!
28.2.2016
Tämä kiitollisuuspäiväkirjahaaste.
Mulla on nyt sivukaupalla asioita, joista olla kiitollinen. Mahtavuutta.
29.2.2016 Karkauspäivä
*täthän kirjekaverin nimi* ja sen zinet.
Sain yllätyspostia ja ilahduin suuresti!
1.3.2016
Kaatopaikkakuorma.
Tää oli viikon paras. Meille tuli kaiken sekamelskan keskelle uusi (vanha) sohva, ja samalla vietiin pihalta vanha (vanha) sohva sekä jättikasa kaikkea meille kertynyttä remontti- ja huonekaluroinaa kaatikselle. Olen ehkä noin 15 kiloa kevyempi.
2.3.2016
Mahdollisuus muuttua ja uudistua.
Kevättä ilmassa ja keväthän on tunnetusti uuden aika! Olen aika riemukkaissa tunnelmissa. Harmi, että lähes kaikki liittyy shoppailuun. Olen kyllä taas ottanut tehtäväkseni käydä olemassa olevaa tavaraa läpi, ja pistää osa siitä kiertoon. Välillä vituttaa ihan suunnattomasti, että on omatunto. Miksi minun pitää välittää, kun suurinta osaa ei kiinnosta pätkän vertaa ekologisuus tai eettisyys? Mitä väliä sillä on mitä minä teen, jos massat tekevät toisin?
Vaatteiden suurin ympäristökuormitus tulee vaatehuollosta, ei suinkaan niiden valmistuksesta, joten käytän mahdollisimman ekologisia pesuaineita, pesen vaatteita harvemmin, mahdollisimman kylmällä vedellä, täysiä koneellisia – lopputuloksena vaatteeni ovat jatkuvasti tahraisia, nuhjaantuneita ja ei-niin-hyväntuoksuisia. Silläkö se maailma pelastuu? Kauppakeskuksessa tai kaupungilla roskaavia ja kännyköihinsä kiinnikasvaneita teinejä katsellessa tulee väistämättä mieleen, että mitä hittoa minä mitään noille säästän. Ehkä on parempi vaan, että luonto tuhoutuu ihmiselle asuinkelvottomaksi, niin päästään meistä ja elpyminen voi alkaa, ilman meitä. Meitä fiksummilla ja vähemmän ahneilla lajeilla.
Tykkään itsestäni, kun tuolla lailla intoudun. 🙂
365
56/365 Leivonta.
Koko päivän.
57/365 Leivonnaiset äitillä.
Äitin synttärit. Ei keritty juhliin, kun mulla oli töitä. Mut ainakin vietiin herkut paikan päälle.
58/365 aamupala.
Normaalisti söisin ainakin viisi pannukakkua, Keijulla ja vaahterasiirapilla. Nyt, koska olen turhan tuhti, söin ainoastaan kolme, vähällä (kotitekoisella) voilla, lorauksella vaahterasiirappia sekä runsaalla pläjäyksellä marjoja. Nerokasta, ja ah! niin maukasta!
59/365 työpöytä (työpaikalla)
Just tässä mä oon töissä. Piirun verran viihtyisämpi “toimisto”.
60/365 Kenai patjalla.
Voi pojat! Se on hieno!
61/365 siisti WC tai minä vessassa.
Otin kaksi kuvaa, ja koska se wc ei sittenkään ollut niin siistin näköinen (hemmetin maalittomat kohdat) niin laitoin tämän jakoon. Katsokaa kuinka pitkä tukka mulla jo on!
62/365 huurteinen pyörä.
En millään osannut päättää kummasta kuvasta tykkään enemmän, joten laitoin ne molemmat. Pyörällä oli kylmä, mutta äkkiä se siitä lämpeni kunhan päästiin vauhtiin.
Se olis sitten meikäläisellä tän viikon ainoa vapaapäivä -eiköhän aleta hommiin! Huomenna niistä sitten lisää!
Toimeliasta torstaita!
xoxo,
Raisa