Keuhkot

Hip hei!

Taas olis kova vimma päästä kotiin askartelemaan ja tekemään kaikkea. Olen onnistunut purkamaan pyykkisumaa kuin huomaamatta, pesemällä yhden koneellisen illalla. Eilen kokeilin ekaa kertaa pesupähkinöitä. En osaa vielä sanoa miten tyytyväinen olen lopputulokseen, mutta mitä olen niistä netistä lukenut, voisin väittää olevani kovasti ihastunut. Osaan tai miten se sanotaan kun olen lukenut ohjeet, mutten kokeillut? Osaisin? Kuitenkin, tiedän kuinka tehdä niistä shampoota, tiskiainetta (myös sellaista mitä vois laittaa koneeseen! Mutta meillä on kyllä aika huonoja kokemuksia muista paitsi Ecoverin konetiskiaineesta. Katsotaan) ja käsisaippuaa. Myös suihketta kasveille, joita ötökät riivaa. On se niin hienoa! Mä olen joskus tehnyt saippuaa lipeästä ja öljyistä ja silloin innostuin kokeilemaan myös nestemäisen saippuan tekoa, ostin kaiken tarvittavan, mutta just kun olin pääsemässä kunnolla vauhtiin, mun sisäinen saippuakauppiaani kuoli, eikä mua enää huvittanutkaan. Pöh. Mutta aina on kiehtonut oman shampoon tekeminen. Nyt pääsen sitä kokeilemaan ja paljon helpommalla tavalla J

Eilen illalla kemian tunnin jälkeen (nukahdin siellä kahdesti! Mutta onneksi loppua kohden virkistyin kun alettiin tekemään tehtäviä ja mä ihan pikkasen tajusinkin siitä jotain. Kauhukseni kuitenkin tajusin, ettei niistä laiska oppija, olkoonkin kuinka viksu – niin kuin vaikka minä 😉 – mitään opi, ellei tosissaan opettele, eli siis lue ajatuksella. Eli täytyy mennä epämukavuusalueelle. Hmph.) meinas unohtua päälauseeni J Niin, kemian jälkeen kotona tein ensimmäisen suihkemaalini, senkin netistä tulostettujen ohjeiden avulla. Suihkin sitten kokeeksi yhden paperin liilaksi ja aamulla kävin kuivuneen työn katsomassa – ihan kelpo suihke oli J Mulla ei sellasta hohdepulveria ole, ainoastaan pigmenttijauheita saippua-ajoilta, mutta ehkä mä pärjään ilman hohdettakin. Eilen kokeilin siis liilalla maalilla ja liilalla jauheella, ehkä se olis ollut vähän sähäkämpi vaikka keltaisella jauheella tai maalilla, niin että olis ollut vähän kontrastia. Täytyy ens kerralla askartelukaupasta ostaa sellaisia pienen pieniä suihkepulloja, mistä neste tulee enemmänkin um…mistinä kuin suihkeena. Perinteisellä suihkepullolla tullee aika paljon pisaroita paperille. Ja ei mulla ole niitä niin paljoa, että voisin niihin tehdä suihkemaalini. Mulla on kyllä joskus ollut kaksi pientä täytettävää (haa! nyt muistan yhden minisuihkepullon! Ostin sen ekalta japaninreissulta ja mun on pitänyt se yhdelle tutulle viimeset 8 vuotta toimittaa! Empäs toimitakaan!) kosmetiikan matkasäilytykseen tarkoitettua suihkepulloa, jotka olis sopinut tähän tarkoitukseen loistavasti, mutta olen onnistunut kadottamaan ne L

Mä listaan aina välillä asioita, joita mun ei tarvitse tänä vuonna ostaa. Siis sellaisia normiasioita, joita voisin yleensä ostella. Tässä niistä osa:

Mitä EI tarvitse ostaa vuonna 2012

vaatteita

astioita (ainakaan käyttöastioita, turhuusastiat on asia erikseen)

säilytysrasioita

skräppipapereita (yksivärisiä tarpeen mukaan)

nauhoja

nappeja

kenkiä

laukkuja

kasseja

lahjapapereita

lahjanaruja

nukkeja

kangasta ?

liimaa

teippiä, ei koske maalarinteippiä tai jeesusteippiä

koiran harjaa

kynsisaksia

pyyhekumeja

lyijykyniä

kuulakärkikyniä

askartelukirjoja

yrttiteetä

grilli- ja soijasuikalemaustetta

saippuaa

pyyhkeitä

petivaatteita

puuvärejä

tarroja

huonekasveja

kosteusvoiteita (vartalo)

koirien ruokakuppeja

talouspaperia

multaa

lannoitetta

koruja

hammasharjoja

askartelumaaleja tai -siveltimiä

Onhan se vähän pöljää tollasia listailla, mutta hauskaa. Teippejä kyllä ostin oikein urakalla sieltä tapahtumasta. Hitto, mun oikeesti pitäis saada niitä kuvia otettua ja sit vielä koneellekin laitettua.

Mä oon ehkä tulossa kipeeksi. Keuhkoissa selkeesti jotain häikkää, ehkä yskä tulossa? Toissapäivänä just mietin sitä, ettei mulla ole ollut kertaakaan yskä sen jälkeen kun olen tupakoinnin lopettanut n. 5 (??) vuotta sitten. Tupakoitsijana mulla ei muuta ollutkaan, aina vaan yskä. Nyt kun tuun kipeeks mulla on kurkku aina kipee. Mutta nyt ei ole kurkku kipee, keuhkoissa epämiellyttävä tunne ja välillä vähän yskittää. Toivottavasti viikonlopun jaksan sinnitellä! Oikeesti kyllä pahoin pelkään, että olen viikonlopun kipee. PetExpoon menen kyllä vaikka keuhkot laastaroituna.

Ei sit varmaan muuta. Edelleen kauhee aikapula ja hirveitä kasoja tekemättömiä asioita, mutta olen väsyneenäkin yrittänyt aina jotain hoitaa kuntoon, tai pistää tavaroita paikoilleen. Ettei sitten kun aikaa on (viikonloppuna) kaikki aika mene vaan velvollisuuksiin ja ajan tasalle pääsemiseen.

Mutta joo, hei nyt. Hauskaa viikonloppua! Mein koirille ja pupuille kuuluu hyvää J

Raisa

Herkullista ruokaa, nopeasti ja vähällä vaivalla

Mulla ei sinäänsä ole eineksiä vastaan kovinkaan suuria vasta-argumentteja (tuliko hieno sana väärin käytettyä?), mutta ihan kuin vaikka jossain huoltamoruoassakin, vegaanilla on aika köyhät eväät, jos ne niihin perustuu. Yleensä siis einekset ohitan, ja on siinä kyllä ehkä vähän muitakin syitä, mutta siis eilen kun C:kin oli kipeenä ja kokkausvastuu täten minulla ja minä myöhässä tulossa Animalian toimistolta, niin kävin sitten kaupan kautta, ostamassa eineksiä. Ostin pakastealtaasta pussin jotain wok-vihanneksia (olisko ollut Malesialainen sekoitus, jossa sieniä ja ananasta – joka tapauksessa Findus merkkinen), lisäksi ostin täysjyvänuudeleita. Kotona vedenkeittimellä vesi kiehumaan, samaan aikaan kattila ja wokpannu liedelle. Wokkiin iso kourallinen soijasuikaleita, soijasuikalemaustetta ja päälle sitten iso loraus kiehuvaa vettä. Loput vedet nuudeleiden keittoon. Soijasuikaleiden turvottua lisäsin pannulle pussin kasviksia, purkin kookosmaitoa ja lopuksi vielä nuudelit. Hyvää oli! Ja tosi nopeasti valmista 🙂 Tästälähin meillä syödään eineksiä joka päivä! Ja ei siinä, kyllä Chrisin tekemä pizzakin on hyvin pitkälti tehty valmiista osasista: pakastepohjista ja valmiista tomaattikastikkeesta. Ite kyllä tykkään tehdä pizzan “juustosta” lähtien itse 🙂
Eilinen kokous oli oikein mukava, tutnu että saatiin asioita aikaiseksi. Ehdotettiinpa vielä suunnittelemamme esitteen tyyliksi Puputyttömäistä ulkoasua, mutta se kyllä toiminnanjohtajan (?) suunnalta tyrmättiin – ei saa olla tyttömäinen, pitää sopia Animalian linjaan.

Eilen ilmottauduin Avoimen Kesäyliopiston järjestämälle japaninkurssille. Siellä käsitellään kulttuuria ja kielen alkeita. Koska olen tälläinen puupää ajattelin kertauksesta olevan hyötyä. Eikä se tietenkään pelkkää kertausta ole, opetellaan siellä kanjejakin. Hui.

Muuten kaikki edelleen päin persuksia. Kaikki taistelutahto kaikonnut. Olkoonkin tuleva irtisanomiseni laiton, tokkopa jaksan lähteä sitä riitauttamaan. Täältä on kevään aikana lähtenyt/irtisanoutunut niin paljon porukkaa (10% henkilökunnasta parin kuukauden sisällä), että sekin kertoo jo jotain paikasta, jolle aikaani myyn. Viimeksi kuluneen vuoden aikana kuulemani mukaan 33% lähtenyt.

Että sellasta.

r

Hitto, mua itteänikin ärsyttää, kun en saa kirjoitettua saati kuvia ladattua. Asiaa (ainakin omasta mielestä) kyllä olis, mutta jotenkin sen ulos tuominen on vaan niin työlästä. Höh ja pöh.

Viikonlopusta vielä. Oli todella inspiroivaa käydä kurssilla ja erityisesti sen jälkeen imeä vaikutteita myös muilta. Aina aiemmin mä olen ollut vähän semmonen simpukka, aika supussa. Nauttinut kyllä hyvästä seurasta ja välillä ihastellut lähipiirin töitä, mutten itseeni imenyt mitään, mutta nyt jotenkin aukesin ja tajusin miten paljon on uusia asioita, jos niille vaan avaa silmänsä. Mä laitan joskus kuvia sivuista mitä tein: yhden minialbumin nukeista (tämä tehtiin siellä kurssilla), viimeistelin hääalbumin (siltä osin mitä pystyin, mulla ei ole vieläkään kuvia mun polttareista!), viimeistelin Pinjan ja mun Japani albumin sekä yhden irtosivun (Pinjan 4. luokkakuva). Olen oikein tyytyväinen 🙂

Kurssin jälkeen tuli vimma ostaa jotain leimaamiseen liittyvää, välillä se yltyi jopa sellaseks levottomaks muiden häiritsemiseksi. Ostin kuitenkin todella maltilla. Suihkemaaleja kuolasin, mutta nekin oli niin naurettavan hintasia ja sit vaan mietin sitä, miten nekin hetken päästä menettäis uutuudenviehätyksensä ja jäis lopulta käyttämättöminä lojumaan kaappeihin, ja muuttuisivat siten roinaksi, josta nytkin yritän päästä eroon. Eilen kyllä etsin netistä ohjeita, miten tehdä niitä suihkeita ihan itse…

Eilen illalla tilasin vihdoin ja viimein ne vaniljat! n. 250 g luomulaatuista vaniljaa, joka erityisesti sopii aromien tekoon 🙂 Jee! Seuraavaksi sitten alkoon vodkaa ostamaan. Saakohan sitä luomuna? Tilasin eilen myös hiusvärit, se oli kyllä preorder, kun valmistajalla ollut vaikeuksia toimittaa sitä väriä viime aikoina. Tarkoitus oli myös tilata jotain skräppikamaa, mutta hetken aikaa niitä kattelin eikä siellä valkoista kohopulverijauhetta lukuunottamatta ollut mitään mitä olis “pakko saada”. Säästyipähän nekin rahat. Vaikken ole skräppiuutuuksia aikoihin seurannutkaan tuntuu, että ehkä saattais olla nyt meneillään enemmän semmonen itsetekemisenmeininki. Eli itse tehdään koristeita ja koristellaan papereita jne. Tietenkin itsetekemiseen tarvitaan kalliit raaka-aineet ja työvälineet…mutta köyhä/ovela kiertää näitä sääntöjä ja käyttää jo omistamiaan aineksia.

Mä vähän haaveilen meidän vintin siivoamisesta. Se on semmonen paikka, johon kamat vaan tungetaan ja toivotaan,e ttä ne löytyis sitten jos/kun niitä tarvitaan. Siellä on todella paljon kaikkee, yllättävääkin, roinaa.

Mä ajattelin taas vähän järkeistää mun Tehtaan järjestystä. Tai jotain. Haluaisin kuitenkin skräppikamat johonkin järkevään järjestykseen, niin että voisin skräpätä helpommin tai jotain. Siis niin, ettei ne kamat olis enää kasseissa muulloin, kuin silloin kun olen menossa muualle skräppäämään. Pari vuottahan meni kyllä niin, etten skräpännyt kotona yhtään, ainoastaan sinellissä ja sit tapahtumissa, joihin osallistuin. Mutta nyt tekee mieli taas askarrella enemmän ja kokeilla uusia juttuja ja sehän onnistuu parhaiten kotona, ainakin harjoitteluvaihe 🙂 Ehkä paistaakin läpi, että olen aika innostunut tästä jälleen 🙂

Mulla on taas sellanen vaihe, etten kerkiä tekemään oikeen yhtään mitään. Viikonlopuillekin haalinut ihan liikaa kaikkea. Toissaviikonloppu meni synttäreiden ja vauvajuhlien merkeissä, maanantaisin olen töiden jälkeen japanintunnilla, tiistaina töiden jälkeen kemian tunnilla, keskiviikot vapaat, siis illat (paitsi tänään kasvisesitepalaveri animalian toimistolla) torstaisin töiden jälkeen kemiaa, viime pe töistä kiireellä pakkaamaan ja viikonlopun viettoon sinne skräppitapahtumaan, josta kotiuduin sunnuntaina n. klo 22 (kait?), tällä viikolla taas sama rumba, paitsi ettei perjantaille eikä sunnuntaille ole mitään. Lauantaina olen animalian pöydän takana PetExpossa 3 tuntia(?) Kaikki asiat vaan kasaantuu kotona, pyykit, paperit, roinat ja muut, kun en kerkiä niitä purkamaan ja lajittelemaan. Tätä jatkuu n. 6 viikkoa, sitte voi olla että tilalle tulee avoimen yliopiston kursseja, ja tietenkin työpaikkakin voi olla siinä vaiheessa  xx-muisto vain 🙂

Eilen tuli Vegetukun paketti. Meillä on taas niin paljon ruokaa, että selvittäis ainakin kuukausi noilla varastoilla 🙂 Tulee turvallinen olo kun on kaapit täynnä. Ja just jotain papuja ja jauhoja, siis raaka-aineita vaikka minkä loihtimiseen. Kuulostaa varmaan tosi herkulliselta…

Aamulla oli ihana ilma taas pyöräillä, aurinko paisto ja linnut laulo vimmalla. Kastematoja ollut nyt parin viime päivän ajan ihan kauheesti tiellä, välillä kirjaimellisesti päällekäin, ristiin rastiin. Sellasia väistöliikkeitä joutunut tekmään, mutten ole kyllä pysähtynyt yhtä kertaa lukuunottamatta niitä sivuun viskomaan. Vähän huono omatunto, mutta niitä on oikeesti ollut NIIIN paljon. Ei pysty.

Olikohan vielä jotain muuta?  En ole jaksanut/ennättänyt mun rahakäyttöäkään kirjaamaan viime aikoina. Ei siinä, että viikonloppua lukuunottamatta sitä olis juuri mennytkään, mutta just ne hotellimaksut ja muut on merkkaamatta, eikä mulla taida olla edes kaikkia kuitteja tallella. Paljon meni rahaa, mutta oli se sen arvoistakin. Tukholman risteily (animalian pks-ryhmän reissu) taitaa kyllä jäädä väliin, kun ens kuussa olis taas Viipurin matkakin. Lasten kanssa täytyy kyllä kehittää jotain kivaa, yhteistä menoa/tekemistä, ettei ne jää ihan hunningolle. Isänsäkin on ainakin kaksi viikkoa reissussa.

Ei kai sit muuta. Moikka!

♥ R

skräppäämistä

Ravitsemuksellisesti painajaismainen, mutta seuran ja tekemisten suhteen oikeinkin mukava viikonloppu takanapäin. Olin Laukaalla/Laukaassa Intohimona Skräppäys 2012 tapahtumassa. Oli se vaan hienoa skräpätä hyvässä seurassa yömyöhään. Ruokien suhteen meni ihan plörinäksi, pe sipsejä ja illalla vihersalaatti ja kuohuviiniä. La sipsejä, suolatikkuja, karkkia ja omenoita, aamupalaksi leipää ja marmeladia, marjoja ja riisimuroja, su suolatikkuja ja tikkuperunoita + samanlainen aamupala kuin la. Haaveilin tofukuutiosta J No, tänään alkanut korvaamaan tyhjentyneitä ravintovarastojani.

-piip- taas sellanen suhina että ihan naurattaa. Ei siitä sen enempää, paljon kuiskauksia ja huhuja kuitenkin. Siitäs saitte! Ja siitä! Mwahahahhahahah!

Siellä tapahtumassa oli skräppikauppoja myös paikalla. Mä yritin olla tosi tiukkana, mutta ”washi”-teipit (askarteluun tarkoitettua maalarinteippimäistä painettua teippiä) oli niin hienosti edustettuna ja kun kaikki muutkin niitä osti, niin kyllähän minäkin niihin pari kymppiä pistin, oikeesti kolme, mutta ihan sama). Papereita en kuitenkaan edes katsonut. Yhden hauskan paperin näin, mutta en ostanut. Lauanatai-iltapäivällä osallistuin elämäni ensimmäiseen skräppikurssiin – oli oikein mukavaa ja inspiroivaa! Pahus soikoon, mun täytyy nyt mennä. Jatkoa myöhemmin. Heip!

Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä ja muuta kivaa

Eilen alotin lukion! Mitäs siihen sanotte! Kaksi päivää sen jälkeen kun olin täyttänyt 37 v minusta tuli lukiolainen 🙂 Tämä ei nyt ole vielä ihan 100 % asia, että kävisin koko roskan, riippuu ihan siitä, että paljonko tulen saamaan hyvityksiä aiemmista opinnoistani. Tänään ajattelin viedä kaikki todistukseni opolle ja se saa sitten katsoa mikä kelpaa ja mikä ei. Yhtään ruotsia en halua/jaksa/pysty opiskelemaan.

Ilmoitin kuitenkin kansliaan, että haluaisin käydä koko lukion, yhden kurssin sijaan. Kemian laajan kurssimäärän suorittaminen ei tule onnistumaan tossa koulussa, pitää suorittaa niitä sitten muualla 😦 No, katsotaan.

Tunti meni ihan älyttömän nopeasti, pysyin yllättävän hyvin kärryillä, vaikka mentiinkin aikamoista haipakkaa. Välillä jouduin  jotain kysymään, mutta näinkin pahvipäinen ymmärsi mistä puhuttiin. Ja uskokaa pois, se oli aika mielenkiintoista. Tai ainakaan se ei ollut kamalaa. Niin kauan kun pysyn kärryillä uskon, että opiskelu tulee olemaan mukavaa. Mutta olen huomannut, että multa alkaa huomio herpaantumaan ihan käsittämättömän helposti. Koko ajan, kaikessa.

Tässä kuussa ei tule hyvispostausta, totuus on se, ettei mulla ole varaa, tai uskallusta laittaa säästöistä just nyt, kun en yhtään tiedä mitä mun työpaikalle käy. Mutta olen taas tehnyt reippaanlaista karsintaa kotona, joten lahjoitus Hesylle tuloillaan. Ja osallistun myös PetExpoon Animalian nimissä, pöydänpitäjänä. Eilen tein myös tilauksen Vegetukkuun. Tilasin enimmäkseen ruokaa, pari hammastahnatuubia ja pesupähkinöitä. Noloa myöntää, mutten ole KOSKAAN käyttänyt pesupähkinöitä!

Japania opiskelen edelleen. Hitaasti etenee, vieläkään en osaa katakanoja kuin n. puolet. Kyllä mä niitä aina silloin tällöin veivaan eikä enää paljon tarvittais, niin auttavasti osaisin ne, mutta kun on taas niiiiiin paljon kaikkee. Nyt on entisestään alkanut vaivaamaan se, että pitäis säästää amerikanmatkaa varten, kun oikeasti haluaisin japaniin. Nyt varsinkin, kun näyttää siltä, että rahantulo lakkaa…PÖH!

Kerroinko jo, että visalasku on enää n.210 €!! Mutta aion kyllä vielä ne hiusvärit maksaa visalla, samoin ehkä vaniljatangot. Luin netistä innostavan ohjeen vanilja-aromin tekemiseen (meillä menee sitä ihan kauheesti, ja kaupan pikkupullot on laadultaan mitä sattuu, kalliita ja epäekologisia). Löysin nettikaupan, josta sais luomuvaniljaa bulkkina edulliseen hintaan 🙂 Yay! Ongelma on tietenkin se, etten pysty niitä suomalaisella kortillani tai Paypal tililläni tilaamaan, täytyy jotenkin saada Chris tekemään se puolestani. Ja sitten täytyy hankkia kirkasta viinaa. Niin, tässä! linkki ohjeeseen, jos joku muukin haluaa tehdä. Aikaa se ottaa puoli vuotta, mutta ompahan sitten ainakin huikeen hienot joululahjat valmiina 🙂 Vaan kuka osais arvostaa itsetehtyä vanilja-aromia? (Minä!)

Hitsi, eilen jo ajattelin laittavani valokuvia koneelle, mutta sitten tuli jotain muuta ja se jäi. Ehkä tänään, kun ei ole kirjastoa ja lukiossa opon luona käyntiä kummempaa.

Täytyy mennä.

Säästövinkki: Vietä älä osta mitään viikko! Pienellä kekseliäisyydellä ruokakaapin sisällöstä saa loihdittuja vaikka mitä herkkuja ja iduista ja versoista saa tarvittavat vihreät 🙂 (kaikkihan tietenkin ovat niin fiksuja, että kasvattavat itse ituja ja versoja, vai mitä? 😉

Kuvia ehkä huomenna, nukketalosta ja synttäreistä. Ja anpaneista. Aiheuttivat muuten synttäreillä hienoista ihmetystä. 🙂

Heipp-o.

♥ Raisa

Uh…oli taas niin turhanpäivänen neuvottelu työpaikkani kohtalosta, josta ei YHTÄÄN mitään taaskaan selvinnyt. En —- jaksa tätä epätietoisuutta. En sitten yhtään tiedä milloin tulen tietämään enemmän. Onkohan tälläinen edes sallittua? Todella rasittavaa. Mä kun vaan toivoin, että ne olis siellä saman tien siellä ilmoittanut päätöksensä, että osais vähän suunnitella tulevaisuuttaan. Ja ärsyttää ihan superisti, kun tietää, että se yks epäpätevä mielinkielin oleva sätkynukke pääsee tästä kuin koira veräjästä. Miks mun täytyy aina kapinoida ylöspäin, olis niin paljon helpompi vaan olla aina vahvemman puolella ja vähät välittää altavastaajista. Tuntuu, että kaikessa olen aina kaikkia “ylempiä” vastaan.

Tänään alkaa lukio-opinot. Meinaan mennä hyvissä ajoin, että kerkiäisin keskustelemaan koko lukion suorittamisesta. (hullu). Pääsisköhän aikuislukiosta vaihtariksi japaniin?

Hiukan väsyttää, kun jouduin turvautumaan lääketieteen hienoihin keksintöihin, että selviytyisin tosta turhasta neuvottelusta räjähtämättä seinille. Mutta muuten mukavan leppoisa ja letkee olo.

Olen kamalasti ommellut ja tekee vaan mieli ommella lisää. Luen kolmatta kertaa “Living the good life” kirjaa 😀
Sairauslomallani (palkattomalla – pöh) istutin paljon siemeniä esikasvatettavaksi. Ainakin yrttien ja toivottavasti pitkälti myös salaattien osalta meidän pitäis olla omavaraisia, ja yrttiteen.

Tein just tilauksen Vegetukusta isohkon tilauksen, oli niin paljon kaikkea lopussa. Huomenna tarkoitus mennä vielä Viivoanista hakemaan lisätäytettä.

Sain synttärilahjaksi mm. kaksi ananasta. Saan tuoreesta ananaksesta jonkon allergisen reaktion, joten sain neronleimauksen ja kuivasin ne! Niin hyvää kuivattuna!

Meen nyt.

Mijau.

R

I’m back!

Sain torstaina tietää, että 1-2 henkilöä meidän kolmen hengen toimipisteestä tullaan joko irtisanomaan, lomauttamaan tai määrä-aikaistamaan…ja eikun saikkua hakemaan. Menen töihin sitten kuulemaan tuomioni tiistaina. Harmittaa, että tää tuli jo näin pian, en taloudellisesti ole lähimainkaan vielä valmis, mutta on oikeesti ihan uskomattoman hyvä olo, kun tietää, että tää kahden vuoden piina tulee pian päättymään. Siitä lähtien, kun meidän entinen pomo lähti ja nää uudet tuli tilalle, kaikki on mennyt päin mäntyä. Eikä vaan minuun vaikuttavat asiat, vaan koko firma. Onneks ne sentään vaihto vanhan firman nimen, ettei ne sitä enää tahri. Mutta joo, tälläinen ikävä asia, ja kaikki lähti siitä, että meidän toimipisteeseen tuli yks suttura. Meillä oli alunperin niin hyvä tiimi, mut sit yks lähti pois ja tilalle laitettiin sellanen itärajan takaa tullut *henkilö*. Ja alamäki alkoi.

Olen tänään leiponut huomisia triplasynttäreitä varten ja myös tämän päiväisä kaverin vauvakekkereitäkin ja sit vielä huvin vuoksi myös tein anapeja. Otin kuviakin! Ehkä joskus innostun laittamaan niitä koneellekin. Anpan on adukipaputahnalla täytetty pulla, erikoisen, mutta hyvän makuinen. Ja paljon terveellisempi kuin peruspulla. Vegaanistaminen onnistui helposti.

Täytyy pian mennä, kaupassakin käydä, kun kakkua varten ei riittänytkään kaakaojauhetta, eikä sokeriakaan. Ja limuakin pitää ostaa, vaikka pääsääntöisesti meinaan juottaa vieraille limonaadia. Vauvakutsuille tein “Hävyttömiä”, fariinisokeria ja margariinia lukuunottamatta kaikki ainekset joko luomua tai reilun kaupan 😀 Synttäreille tulossa vaikka mitä, siitä lisää sitten myöhemmin.

Säästövinkki: Tee paljon ruokaa kerralla, erityisesti jos joudut käyttämään uunia. Niin, ja sitten pakasta ylimääräiset. Sulata pakasteet yön yli jääkaapissa, niin jääkaappikin pysyy kylmänä vähemmällä vaivalla 🙂

Mulla on huomenna synttärit 😀

❤ R

Täällä taas, ”verhon suojissa”. Edelleenkään en tiedä missä olen vaikkapa kahden viikon kuluttua – se vähän vääntää vatsaa ja saa öisin heräilemään. Suoraan sanoen ¤#½&ttaa. Mutta en anna sen kokonaan latistaa uusien suunnitelmien tuomaa riemua. Mulla on ollut sellainen kumma haave, jonka toteutumista käytännön tasolla en ole halunnut koskaan tapahtuvaksi, mutta nyt tulevaisuudessa näkyy ovi, josta minunkin olisi mahdollisuus kulkea ja sen oven takana olis se haave, ilman ikäviä sivuseuraumuksia. Ja sen samaisen oven taakse on ängennyt oikeasti todella monta muutakin haavetta/unelmaa, jotka siis voisi toteutua yhdellä kertaa! Hip hei! Mutta ei niistä sen enempää – sorry, että otin asian puheeksi. J

Ostin huutonetistä yhden biologian kirjan ja toista olen huutamassa. Ajattelin, että voisin hittolainen käydä sen lukion kokonaan, kun kerta aloitan biologian ja kemiankin. Innostuin vähän, kun luin kurssien sisällöstä. Ehkä eniten mua innostais englanti, kun kerta osaan sitä kuitenkin ihan hyvin. Täytyy nyt katsoa, voi olla että kaatuu ruotsin opiskelun mahdottomuuteen. Jos en saa yhtään hyväksilukuja (??) edellisistä opinnoistani, niin sitten en kyllä taida jaksaa. Mutta mulla on niin kiusallisen noloja aukkoja mun yleissivistyksessä, että todenteolla hävettää.

Pääsiäisenä taas raivasin kotia. Sain ainakin reilun jätesäkillisen tavaraa pois. Nyt pystyy jonkin verran jo laittamaan niitäkin pois, mitä edellisellä kerralla säästeli, kun ei raaskinut laittaa niitä pois. Emmä tiedä pysyykö meidän koti yhtään sen siistimpänä. Pitäis laittaa koirat pois niin vois ehkä pysyäkin.

Haluaisitte varmaan kuulla Kenaista. En osaa vielä sanoa miten menee. Ekat päivät kun se joutu olemaan yksin kuuden viikon ”joku aina yläkerrassa” jakson jälkeen vaikutti todella lupaaville, mutta nyt se on alkanut taas vähän huononemaan. L

Olen taas alkanut ompelemaan. Ja tekemään kauheesti kaikkee – vanha kunnon Raisa (hassua, näin nimeni katakanoilla kirjoitettuna mielessäni) nostaa päätään JOlosuhteisiin nähden voin siis oikeinkin hyvin.  Katsoin kalenteriani – huh huh! taas lähtenyt lapasesta, on kemian opiskelua kahdesti viikossa, japania kerran, on animalian tapahtumia ja skräppiviikonloppua. Mutta oikeesti kun on pitkän aikaa mennyt niin hiljasesti, niin nyt taas jaksaa vähän vauhdikkaammin.

Ylihuomenna (pe) visalaskun pohja jo häämöttää. Mutta edelleen mun täytyy ne hiusvärit sinne lisätä. Ja sitten haluaisin ostaa taiyaki –pannun. Sillä tehdään niitä kalanmuotoisia ”täytettyjä pannukakkuja”, tiiättekö? Niitä japanilaisia herkkuja, Yotsubassa, 2. osassa oli niitä ja mun nukeilla on niitä myös. Toki minunkin tulee niitä maistaa. Löysin reseptin, eikä se ole kovin vaikeasti vegaanistettavissa, joten sellanen pannu olis ihana! (mutta järki-minä sanoo, että varmaan aivan turha. Tokkopa mä niitä kovin montaa kertaa edes tekisin.) Olen nyt innostunut japanilaisista herkuista myös. Nehän ei yleisesti ottaen ole mitään jälkkärikansaa, mutta kyllä niillä kummallisia leipomuksia on. Ja haluaisin niitä kokeilla. Eikä se onnistu ruokarajoitteiselta muuten, kuin itse tekemällä.

Mjau.

Raisa

kuulumisia

Sen verran kanavoimatonta energiaa, että päätin kirjoittaa, vaikkette lukemaan vielä pääsekään J Pitkästä aikaa tuntuu, että minussa on virtaa muuhunkin, kuin vaan siihen ihan pakolliseen. Kaiken työsäätämisen takia koko alkuvuosi mennyt sellaisessa horroksessa. Tai oli siinä kyllä alkuun intoa siitä säästämisestä ja karsimisesta, ettei se täysin innotonta ollut. Mutta mielenkiinto lopahtanut ompeluun, Pinkkikseen, nukkeihin, leipomiseen – vähän kaikkeen, mitkä normaalisti toimineet minulla polttoaineena.

Mun työkuviot on isolta osalta kaikkeen tähän syynä, tai siis tietenkin minun kyvyttömyyteni suhtautua työasioihini niin, ettei se rasittaisi minua näin. Anyways, niiden aiheuttama rasitus on nyt ainakin hetkellisesti laantunut ja jaksan jopa innostua ompelemisesta! Eilen ja toissapäivänä ommellut neljä ensimmäistä saumaa n. 60:een kolikkokukkaroon. Toukokuussa tulossa Vegfest, jonne aion Pinkkiksen viedä. Ensin olin sitä mieltä, etten menis lainkaan, kun ei yhtään huvittanut kartuttaa varastoja, mutta ehkä se oli sitten talviloman tuoma virkeys, joka sai pyyhkäisemään pölyt ompelukoneesta ja ”tarttumaan härkää sarvista” tai mikä lie (ahneus?), mutta menossa ollaan!

 Nii, tosiaan, vietin viime viikolla talvilomani. Yhtään mitään mainitsemisen arvoista en tehnyt. Toivuin vaan. Oli ihanaa. Skräppäämässä olin yhden kokonaisen päivän. Se oli hauskaa, vaikka aika onnettomia sivuja teinkin JKotona tehdyt onnistuivat paljon paremmin ja olivat huomattavasti *jotain*.

Supertiukka budjettini ei toiminut laisinkaan, olen joutunut käyttämään säästöjäni, mutta oikeastaan juuri sitä vartenhan säästänkin, että tarpeen tullen on jotain, mistä ottaa. Mutta siis, edelleen elänyt säästäväisesti ja jotenkin maltilla. Ei erityisemmin edes tee mieli ”shoppailla”. Välillä saatan joitain ruokajuttuja kattoa sillä silmällä, et mieli tekis, mutten raaski. Tosi paljon on myös jotain sellasta kummallisen askeettista terveysjuttua. eijei, älkää ymmärtäkö väärin, edelleen maistuu herkut ja muut, mutta en todellakaan viitsi ostaa esim. mehuja ja jogurtteja, ainakaan kovin usein, kun ne on vaan sellasta sokerihötöä, ja kallistakin vielä. Lapsiraasutkin jotuvat oikein toden teolla miettimään mitä syödä välipalaksi, kun ilkeä terveysterroristi-äiti ei osta muuta kuin porkkanoita tai kaalia kaupasta. Odottakaa vaan kun pääsen tästä vielä opiskelemaan…Joo, eli olen laittanut hakupaperit yliopistoon. Ei siinä, en missään tapauksessa usko sinne näillä tiedoilla pääseväni (perustuu lukion kemiaan ja biologiaan – en ole käynyt lukiota ja kemiakin kaikista huonoin numeroni peruskoulun päättötodistuksessa). Mutta olen lainannut kirjastosta vinon pinon yli 20 vuotta vanhoja lukion kirjoja ja iltalukioonkin menossa kuun puolivälissä opiskelemaan kemiaa. Yhden kurssin ennätän ainoastaan ennen sitä pääsykoetta käymään, mutta ens syksynä sitten jatketaan J

Japanin opiskelut vähän niin ja näin, en vieläkään osaa kaikkia katakanoja. On vaan laiskottanut, vaikkakin lomalla opettelin japania päivittäin. Kyllä se vielä siitä.

Blogini tauko johtuu työasioista. Ei siitä sen enempää. Töissä on kivaa. Ja kaikki työkaveritkin on kivoja. Ja kaikenmaailman päiväkoti-piirileikitkin on kivoja.

Hei! Sain maanantaina 2.4.2012 opintolainani maksettua! En ole sitä edes mihinkään tavoitteisiini laittanut, sillä siinä kohtaa kun aloin yhtään mitään taloudellisia suunnitelmia tehdä, oli laina jo niin pieni, että jätin sen kaiken ulkopuolelle. Ehkä olis kuitenkin kannattanut, olis sitten ollut ensimmäinen etappi saavutettu J No, lähellä sekin häämöttää, sillä ens viikon perjantaina (13.4) visalasku kutistuu lähes olemattomiin. Aika huikeeta! Täytyy kyllä pian tilata paljon hiusvärejä, sillä Chrisin äiti ja isäpuoli ovat tulossa käymään ja näin ollen saisin värit edullisemmin, pienemmillä postikuluilla JKerroinko jo, että tein päätöksen siitä kampaajastakin? Mietin ihan kauheesti sitä, että mun tukka maksaa mulle yli euron päivässä, jos käyn kolmen kuukauden välein kampaajallani. Joten päätin palata takaisin vanhaan käytäntööni, jossa kavereiden avustuksella ensin vaalennan ja sitten värjään hiukseni. Ja käyn ehkä kerran vuodessa tekemässä sen omalla kampaajallani. Tää on ihan hölmöä, mutta mua harmittaa sen mun kampaajan puolesta L

Kaiken kaikkiaan säästöprojektini edistyy yli odotusten. Ehkä olen vähän liian tiukille vetänyt säästötavoitteeni, kun ei meinaa rahat enää riittää loppukuuksi ruokaan, mutten malta sitä pienentääkään. Varsinkaan nykyisessä tilanteessani, kun ei näistä työkuvioista millään voi tietää. siis miten ne jatkuu jne. Mutta olen siis saanut iloisesti tyhmiä lainoja pienennettyä ja rahaa on säästössä eri tarkoituksia varten.

Supernerokas säästövinkki: Jos sinulla on lomamatkoilla tapana villiintyä rahankäytön kanssa (niin kuin minulla!), niin kannattaa ostosenergia suunnata ruokaan ja muihin käytettäviin asioihin, joita joutuisit ostamaan kotimaasta joka tapauksessa. Ja esim. tuliaisiksi (omalle porukalle) tuoda vaatteita (joita joutuisit ostamaan muutoinkin). Olen tästä neronleimauksesta todella tyytyväinen, sillä edelleen vaan janoan, että pääsisin japaniin/jenkkeihin törsäämään. Pelkään, että kaikki uudet hienot ajatukset ja suunnitelmat unohtuvat kunhan vaan pääsen jompaankumpaan ostosparatiisiin. Mutta jos sen vimman kääntääkin johonkin oikeasti käytännölliseen, niin ehkä sillä sais edes vähän pidettyä sitä aisoissa.

Mjau.

Raisa