Mitä tänään leivottaisiin? MPvoi + hilloneliöitä

Heipä hei!

Pahoitteluni, etten eilen postannut mitään. Piti kyllä, ja olin aika lailla valmiskin jo, mutta ennen kuin ehdin viimeistelemään ja lisäämään muutaman kirjoitusvirheen tajusin, että töissä pitäisi olla ihan just kohta! Ja kesken jäi, mutta nythän on sitten ensi sunnuntaille melkein jo valmiina postaus!

Tänään jaan yhden tykätyimmistä resepteistäni. Maapähkinävoi-hilloneliöt. Piti antamani se Keitaan Lotalle, mutta unohdin…joten tässä näin julkisesti – kaikille!

Maapähkinävoi-hilloneliöt, n. 30-40 kpl

220 g sinistä Keijua huoneenlämpöisenä

3.5 dl sokeria

2 rkl pellavansiemenrouhetta liotettuna 4 rkl kuumaa vettä/2 tl Orgran No Eggiä + 4 rkl vettä

5 dl mpvoita

1 tl vanilja-aromia

7 dl vehnäjauhoja

1,5 tl suolaa

1 tl leivinjauhetta

3,5 dl mansikkahilloa (muutkin marjat käy)

1,5 dl suolapähkinöitä, kerkeasti rouhaistuna

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vuoraa 20x 30 cm:n vuoka leivinpaperilla, laita sivuun.

Vatkaa sähkövatkaimella margis ja sokeri kuohkeaksi. Vatkaa sekaan hyvin keskenään sekoitettu pellavarouhe ja vesi, sekä mpvoi. Sekoita, kunnes massa tasaista. Lisää lopuksi vanilja, sekoita.

Sekoita keskenään jauhot, suola ja leivinjauhe. Sekoita kevyesti muun taikinan joukkoon. Painele 2/3 taikinasta vuoan pohjalle tasaiseksi. Levitä hillo pohjan päälle ja ripottele hillon päälle loput taikinasta sekä suolapähkinät.

Paista noin 45 min. uunin keskiosassa. Jos pinta alkaa tummua ennen aikojaan voit peittää pinnan foliolla.

Jäähdytä ritilällä ja leikkaa jäähdyttyä n. 4×5 cm kokoisiksi paloiksi.

Todella herkullista!

xoxo,

Raisa

Pari kuvaa Ristosta.

Kuvapäiväkirja Torstailta 25.6.2015

Moi vaan!

Heräsin siihen, kuinka harakat räkättää. Ja selvisihän siihen syykin – olivat saaneet saaliiksi jonkin toisen linnun, ja siitä nahistelivat. Kuitenkin ennen kuin tämä selvisi minulle ihastelin äitipupua joka valmistautuu poikimaan (?) meidän pihalle!! On kaivanut sireenipensaan juureen itselleen melkoisen tunnelin. Ehkä tämä ei ole hyvä asia, mutta aivan ihana kummiskin! Vauvapupuja tulossa!?!

Jaiks! Miten mä näin myöhään nukuin?

Postitettavat paketit kasaan

ja tämän kaverin kanssa niitä postilaatikkoon viemään.

Ehkä ei ihan Aikuisen Naisen outfitti, mutta melkein. Tyylikkäät trikoot ainakin. Eikä mitään henkkamaukkaa, vaan käsityötä.

Mies tekee tän ihan väärin! Ensin laitetaan tuo viltti ja sen päälle tuulettumaan peitto. Eikä se edes puistellut niitä. Mua kiellettiin tuulettamasta petivaatteita salaattipenkin yllä, kun salaatista tuli aina ihan koirankarvaista. Joten tuuletan niitä nykyään takapihalla. Tässä välissä söin aamupalani.

Aamupala jäi kesken ja hienot suunnitelmani mennä kaupunkiin pyörällä kusi pahasti, kun tajusin olevani ihan älyttömän paljon myöhässä. En ennättänyt edes junalla sovittuun tapaamiseen, pakko oli siirtää puolella tunnilla, ja mennä junalla. Hyvä minä.

Ekaa kertaa Rullassa syömässä ja Nudgen kalliita tavaroita ihastelemassa. Ruoka oli todella hyvää, raikasta ja maukasta. Ja kallistakin. Tää satsi oli muistaakseni 10.90 €. Välillä voi vähän repäistä, eikö?

Lounaalta Kaupunkiverstaalle. Ja olin tietenkin unohtanut muistitikkuni, jolla printattavat asiat olivat, kotiin. Siis voi itku. Lähdin niin kiireellä, että kaikki meni vähän niin ja näin. Mutta soitin C:lle ja se laitto ne mulle sitten sähköpostiin. Eikä niitä paljoa ollutkaan, kun en ollut muistanut etukäteen etsiä. Mitä nyt aamulla kiireessä hain jotain.

Kaupunkiverstaalta kävelin Aikatalon Ekoloon. Tämä oli hauska. Pridea tukemassa.

Ostin paljon kaikkea kivaa, ja jatkoin sieltä sitten Hakaniemeen. Merihaka on ankeudessaan aika hieno.

Hakaniemessäkin kävin Ekolossa, kun keskustassa ei ollut Worchester-kastiketta, ja sitä oli ehdottomasti saatava, kun näillä nurkilla kerta oltiin. Ja tämmöisen kamerankin olisin halunnut. Mutta ostetaan sitten Japanista, jos vielä siltä tuntuu.

Kallio on niin ihana. Ja muutenkin kantakaupungin alue, kun on niin eläväinen ja jotenkin täynnä säpinää. Mutten ehkä siellä enää haluaisi asua. Mutta pieninä paloina se on <3. 

Helunasta hain ainakin kaksi pulloa Method-pyykinpesuainetta. Tuoksuu niin hyvälle! Ja Helunan Piia vaan on niin ihana.

Helunasta vielä koukkaus Vegekauppaan. 

Bussilla kotiin. Nukahdin bussissa. Kun heräsin jotenkin säikähdin niin, että onnistuin heittämään aurinkolasikoteloni bussin lattialla, ja tietenkin se lähti kierimään käytävää pitkin ja kieri aina bussin etuosaan asti…onneksi minä en sentään kierinyt perässä.

Kotona liimasin yhden tekemistäni tarroista pyörään. Ai että on hauska! (olin tosi tuhma ja pöllin ton kuvan netistä. Olisin halunnut ostaa puskuritarrana, mutta oli liian kallis, joten tein sen sitten siellä Kaupunkiverstaalla itse. Aika kurja.)

Kaupunkikierroksen saldo. Kuvasta puuttu savuaromi, jonka unohdin Ekoloon, sekä lapsille ostamani asiat. Hyvä reissu.

Vaikka olikin minun ruoanlaittovuoroni auttoi tämä komea nuorimies kuorimalla perunasalaattiin tulevat perunat. Kiitos. Päivälliseksi oli riisiä ja lehtikaalia (omasta pihasta ❤ ), currykastiketta ja paneroituja ja uppopaistettuja soijaleikkeitä. Oikein hyvää!! Uusi kirja lukusessa, en muista nimeä. Hyvältä vaikuttaa!

Päivällisen jälkeen Monopoli -peliä hakemaan ja vaihdossa Partylite -kynttiläkoristetta viemään. Nämä saattoivat.

Onnistuin viemään koristeen huolella kuplamuoviin käärittynä ehjänä perille, ja sitten kaivaessani sitä repusta rikoin sen. Ihan hyvä. No, onneksi hajosi vaan ihan vähän, joku aita katkes. Kyllä sen saa liimattua. Mut silti. Hyvä minä.

Takastulomatkalla poikkesin kosken toisella puolella. Me aina kävellään tästä vaan ohi, ja sit taas toisella puolella pysätään ihailemaan koskea. Mut nyt menin ekaa kertaa tälle puolelle.

On se kun vesikin täytyy häkittää tällä tavoin. 

Vaahtoa. Pitkän aikaa ihailin lenteleviä vaahtopalleroita.

Täysin vastuuttomasti ajoin pyörällä ja kuvasin samalla. Olen ihan kamala.

Kotona vitkastelin ja tein en-mitään, kunnes menin yläkertaan kuvaamaan vielä muutaman asian, mitkä voisin myydä. Myymisestä on tullut melkeinpä pakkomielle. Tekis mieli myydä KAIKKI! Hahah! No, ei sentään. Mutta se, että näistä omista vanhoista tärkeistä asioista joku on valmis maksamaan – Jee! Kun olen aiemmin vaan ollut tyytväinen, kun saa ne pois nurkista. 

Iltapalaksi japanilaista perunasalaattia. Oli hyvää, mut ei mitenkään erityisen japanilaista. Aika perus. 

Koska kaikki sarjat on jo katsottu-on keksittävä uusia katsottavia. Joten katsotaan nyt Arrested Development -sarjaa. Ja onhan se ihan hauska. Ja siinä riittääkin katsottavaa, kun sitä on tullut jo niin pitkään. Mutta kyllä me ainakin kolme jaksoa katsotaan illassa, et aika nopeesti ne tulee katsottua. Kait.

Kello tuli kaksitoista, menin nukkumaan.

Öitä.

xoxo,

Raisa

Torstai Toivoa Täynnä: Chico’s

Heipsistä!

Plajon tekemistä, tiukka aikataulu ja minulla krooninen ongelma niiden pitämisessä, joten mennäänpä heti asiaan! Asian olleessa Chico’s ravintola. Huomasi juuri, että Chico’seja on ainoastaan täällä pk seudulla, mutta älkää te muut murehtiko – ei se oikeasti niin ihmeellinen juttu ole. Ja käytte sitten testaamassa, kun tänne ihmisten ilmoille tulette. 😉 (en oikeesti missän nimessä ole tuota mieltä, esim. Tampere on ihana kaupunki, vaikkei siellä edes ole Chico’sia eikä Kehä kolmosta [vai onko?]. Ja Tampere todellakin on “ihmisten ilmoilla”. Halusin vaan olla tosi nokkela ja jotenkin terävän piikikäs. Huti tais mennä. )

Niin, Chico’s on S-ryhmän ketjuravintola, sellainen tyyriimmän puoleinen burgeripaikka. Itse en ihan ymmärrä mistä se muutaman euron lisä niihin hintoihin tulee, mutta siis juuri sen verran se on ylihintainen, kaikissa annoksissa näyttää olevan muutama euro “ilmaa”. Mutta ruoka on kyllä hyvää, ja nyt sieltä siis saa listalta kolme vegaanista annosta, ihan ilman mitään kikkailuja. Ne ovat siis valmiiksi vegaanisia. En tiedä kannattaako siltikin, varmuuden vuoksi, ja ehkä jopa korostaakseen sitä, että meikäläisiäkin on, varmistaa aina tilatessa, että onhan nyt ihan varmasti vegaaninen. Itse olen siellä kerran käynyt, isossa ryhmässä ja ne tiesi, että ollaan kaikki vegaaneita.

Mennäänpä nyt tuohon omaan kokemukseeni. Kuukausi sitten olimme Animalia Pks ryhmän kanssa testaamassa Chico’sin uudistunutta menua Töölön ravintolassa. Ravintola itsessään on siisti, sopivasti valoisa (inhoan niitä hämäriä paikkoja, missä taskulampun kanssa joutuu etsimään ruokaansa), siisti ja onneksi aika vähälapsinen. Oli siellä jokunen julkkiskin, mutten enää muista keitä. Meitä oli iso ryhmä, ja siltikin ruoka tuli nopeasti, vaikkakin siinä oli jotain säätöä, tuli muutama väärä annos. Mutta ihan ok. Kaikkia kolmea annosta meidän ryhmä testasi, ja kaikki olivat kuulemma oikein hyviä. Nämä annokset siis:

GRILLED VEGETARIAN SALAD L , VE , G 16,00 €

BBQ-marinoitua ja paistettua tofua vartaassa, marinoitua pitkään kypsytettyä portobellosientä paistettuna soijapapujen kera, vaahterasiirappipaahdettua tuoretta butternut squash -kurpitsaa, salaattia sitrusvinaigrettessa, rucolaa, sweety dropseja ja talon crunchy-lisäkettä.

BBQ TOFU PLATTER L , VE18,00/19,00 €

BBQ-marinoitua ja paistettua tofua vartaassa, paneroituja porkkana-, minimaissi-, papu- ja parsatikkuja, salaattia sitrusvinaigrettessa, marinoitua tuoretta tomaattia, pikkelöityä kaalia, talon omaa guacamolea granaattiomenan siemenillä, talon crunchy-lisäkettä ja bataattiranskalaisia.

GUACAMOLE BURGER L , VE 16,00 €

Soijapihviä, talon omaa guacamolea granaattiomenan siemenillä, vegaanista cheddarjuustoa, marinoitua pitkään kypsytettyä portobellosientä paistettuna, salaattia, tomaattia, talon crunchy-lisäkettä sekä pikkelöityä kaalia ja bataattiranskalaisia.

Itse söin platterin, koska pelkäsin, että hampurilaissämpylä olisi pettymys, ja en nyt todellakaan ala mitään salaattia tämän porukan edessä syömään. Platteri siis.

Oli oikein hyvää, ja sopivasti täyttävää. Saatoin syödä vielä jälkkärin. Vaikkakin olisi ollut vagaanisia vaihtoehtoja(!!) myös oikeissa jälkkäreissä (pähkinäkakkua tai pannukakkuja [pannukakut ei kyllä ole oikea jälkiruoka, mut silti]) otin silti jäätelön, joka myös vegaanista, kermavaahtooa ja jotain kastiketta. Ihan perussettiä, paitsi että paljon kalliimpaa. Niin, noista “oikeista” jälkiruoista olin kuullut, että ainakin se kakunpalanen oli ihan kamalan pieni, ja en todellakaan maksa aamupalapannareista kuutta ja puolta euroa. En tod. Joten otin, kuten melkeinpä kaikki muutkin, jäätelön. Se uusi tuutti on kyllä paljon parempaa ja halvempaa.

Kamalan paljon pelkkää negatiivista marmatusta, oikeasti se on ainoastaan hinta, mikä mua tässä paikassa kismittää. Kun on niin kallista, eikä sit kuitenkaan ihan tasoltaan yllä sinne asti. Ruoka on hyvää, ravintolamiljöö kiva, Cokaakin saa pullossa(!! hanacolaa en enää juo, mieluummin sit vaikka vettä.) ja ihanat kolme vegaanista annosta, mutta liian tyyris meikäläisen ottaa “kantapaikaksi”. Mut sit taas toisaalta, ehkä se on juuri tuo hinta, joka tekee tästä hivenen houkuttelevamman?

Loppusanat: Ihanaa, kun näinkin iso ketjuravintola uskaltaa laittaa listalleen kolme vegaanista annosta, ja ne on vielä merkitty vegaanisiksi. Ihanaa, kun ne kolme vegaanista annosta ovat myös maukkaita, eikä mitään hentoisia salaatteja tai kirkasliemisiä keittoja. Ihanaa, kun Cokista saa pullossa. Ihanaa, kun Chico’s on myös Tikkurilassa, eikä aina tarvii mennä keskustaan tai syödä aasialaista, jos haluaa ulkona syödä. Ihanaa, kun se on kuitenkin vähän siistimpi paikka, eikä mikään “räkälä”. Mälsää, kun ruoka on laatuunsa nähden kuitenkin aika kallista.

Ehdottomasti suosittelen kokeilemaan! Ja se burgerin sämpyläkään ei ollut semmoinen hötöinen! Ens kerralla kokeilen sitä!

Moikka!

xoxo,

Raisa

Ristokin tykkäisi!

Keskiviikon Kootut: Rinnat koreiksi.

Hei.

Koska löysin (siellä jälleen aktivoiduttuani) facebookista itsestäni lähestulkoon tissikuvan ajattelin, että jälleen olisi aika laittaa rinnat koreiksi. Eli jakaa teille mun koreita rintakorujani.

Kuitenkin, ennen kuin mennään niihin rintoihin, niin haluaisin kertoa teille väliaikatietoja karsimisprosessistani. Se on kuulkaa ollut ihan huikeaa! Keväällähän karsin melkein puolet vaatekaapista ja puolet kirjoista ja lehdistä. Mut silti paljon jäi sellaista, joista en ollut vielä kasvanut yli. Esim. koko Hello Kitty krääsäpläjäys. Mielestäni en ole ainakaan tietoisesti työstänyt mitään henkistä kasvua, mutta jotain isoa ja oleellista on kuitenkin tapahtunut, sillä lapselliset asiat näyttävät minunkin silmään nykyään lapsellislta. Ei ihan kokonaan, kyllä söpö on edelleen söpöä, mutta jotenkin tiedostan, etten ole enää 5 vuotias. Ja se, kun kodistani aina on sanottu, että tää on niin joka lapsen unelmakoti (kun on niin paljon värikkäitä asioita, leluja ja yllätyksiä joka puolella) ei ehkä enää kuulostakaan ultimaaliselta kehulta korvissani. Omat lapseni ovat teini-ikäisiä! Ei niille tarvitse mitään Huvikumpua järjestää. Enkä kyllä koskaan ole heitä silmälläpitäen mitään sisustanutkaan, tai siis tietenkin heidän huoneensa, mutta muut huoneet ovat oman makuni mukaisia. Ja juuri niitä kaikista lastenhuonemaisimpia. Mutta nyt riittää! Haluan aikuisen ihmisen siistin kodin!

Viikon sisään on mennyt kaksi autolastillista tavaraa Kierrätyskeskukseen, ja ihan uutena asiana olen myös myynyt romppeitani vieraille, juurikin tuolla facebookissa. Muutamia juttuja täällä bloginkin kautta, mutta enimmäkseen FB kierrätysryhmien kautta. Eilen illalla laskeskelin, että kyllä mä oon hittolainen niillä tienannut jo parisataa euroa! Ihan hyvin, kun ajattelee, että ne oli menossa ihan ilmaseksi kiertoon. Paitsi askartelu/kaavakirjat, joita en olis raaskinut ilmaiseksi antaa, joten olisin niitä vaan seisottanut täällä kotona, tyhjän panttina. Niistä olenkin melkein puolet rahoista kerännyt. Mulla on käynyt ventovieraita kotiovella hakemassa kulhoja, eilen aamullakin tuli yksi, jonka kanssa oltiin sovittu puolen päivän aikaan nouto, 20 vaille kahdeksan…eikä mitään pyydellyt anteeksi, vaikka sanoin, että nukuttiin ja olin yöpaita päällä siinä ovella. Kulahtaneet ponitkin on menneet kuin kuumille kiville!

On ollut tosi kivaa, ja samalla vähän ärsyttävää. Olen ihan pihalla kuka ostaa mitä, ja kadotan postauksia, eikä kaikki maksa. Yhdellekin lähetin jo muutaman euron kankaat, eikä se olekaan maksanut niitä. Kankaat ovat jo perillä, mutta maksua ei kuulu. Ja mä kun ajattelin, että vegaaniin (vegaanien kirpputori) voi luottaa, niin en jäänyt odottelemaan maksua. Halusin vaan oman osuuden alta pois. Pari pakettia odottaa ulko-ovella, että saisin niistä maksun, joutuu lähettelemään muistutusviestejä jostain kahden euron postimaksuista (jotain postittelen pelkillä postikuluilla). Ei kai sitä vastapuoli ajattele, että siinä on aika paljon työtä paketoida tavaroita, pitää huoli, että oikeat osoitteet päätyy oikeisiin paketteihin, et sit jos ne ei haluakaan niintä niin so what. No, emmä siltikään valita. ja voihan olla ettei kaikki pääse nettipankkiin päivittäin tms. Silti. Maksakaa. Kuitenkin enimmäkseen olen tästä innoissani, ennen kaikkea siitä, kun tavara vähenee. Ja sen huomaa! 😀

Anteeksi jälleen liian henkilökohtainen tilitys! Nyt katse rintoihin! Ja ennen kaikkea minun rintoihini! Siis niihin rintakoruihin!

Olen aiemminkin jo hehkuttanut täällä siitä, kuinka kivoja rintakorut ovat, ja sen jälkeen olen kuullut kahdelta ihmiseltä, että rintakorut eivät ole kivoja, kun ne rikkoo vaatteet. Eikä riko! sanon minä! Ei mulla ainakaan yksikään vaate ole sen takia hajonnut. En tiedä, on siinä varmaan joku logiikka, ehkä jos kangas on jotain tosi ohutta ja jotenkin tiheää, niin että se piikki oikeasti katkoo langat, eikä vaan työnny niiden välistä? Voipi olla, että mun kaikki vaatteet on just passeleita rintakorujen käyttöön. 🙂

Niin taikka näin, tässä kuitenkin rintakoruni, muutama itse tehty puuttu, kun ne olikin yläkerrassa, enkä jaksanut sitten enää kuvata.

Itsetehty musta varis (ihastuin näihin Japanissa ja ne jäi “vaivaamaan”, joten olen tehnyt niistä koruja. 🙂 ) 

Pinssit. Pinssejä on paljon enemmänkin, mutta tässä ne jotka eivät tällä hetkellä käytössä. Suosikkini synttärilahjaksi saamani papukaijamerkki. Tykkään myös kovasti noista linnuista. 

Tämän hetkiset suosikkini, puiset Etsystä ostetut. Toinen Twin Peaks aiheinen ja toinen valas, jossa lukee deep blue see is my home. ❤

Itsetehdyt, tavallaan. Siis muovisia pikkueläimiä liimattu korupohjaan, toinen maalattu.

Näistäkin tykkään. Lintu Etsystä, ja tuon kissan löysin rikkinäisenä kirppikseltä. Tykkään käyttää kissaa aina jonkun toisen korun kanssa, niin että kissa katsoo sitä toista korua.

Näitä en käytä. Huulet tuli jossain paketissa (jonka tilauksen olen perunut) ja silmät oli vaan pakko tehdä kun pelleilytytti. Jos vaan olis isompi rintavarustus niin käyttäisin silmiä koko ajan, tuijottaisin takaisin. 😉 Animalialta lahjaksi saamani pupu, kiitoksena leipomuksista jonain vuonna. Ja tietty Puputytölle pupu.  

Jäätelö on hauska, varsinkin kun siinä lukee oma nimeni! 🙂 Molemmat tulleet paketeissa, joita en enää tilaa.

Tuota vaaleanpunatukkaista tyttöä en enää juurikaan käytä, ainoastaan yhdessä hameessa pudonneen napin sijasta. Se oli hauska silloin, kun itsellä oli tuommoinen tukka.

Mielestäni on melkeinpä juhlavaa aamulla valita päivään sopiva rintakoru. Se on kuin piste i:n päälle. 🙂

Ai niin, se lähestulkoon tissikuva, sen takiahan te olette täällä. 😉

Kuva ei ole minun, mutta minusta. Joten koen itseni oikeutetuksi sen tänne luvatta postaamaan.

Ah! Kello on jo paljon! Ensin valitsen korun (pupu, menee hyvin pupupaitaani) ja sitten luovutan hameen ja Hello Kitty kynät uudelle omistajalleen ja lopulta töihin!

Heipparallaa vaan!

xoxo,

Raisa

Vielä yksi kuva Ristosta. Voi että se oli hieno korvamies.

Mitä tänään kokattaisiin: Mustapapu-bataatti-lehtikaalipihvejä, tietty!

No hei taas.

Melko haikea juhannus takana, vaikka siihen kuinka yrittää valmistautua hokien itselle ja välillä ääneenkin, että tämä on Riston viimeinen joulu, kesä, se ja se (tätä on tehty jo ainakin kaksi vuotta) niin kyllä se tulee silti aina niin tosikipeänä. Kaikenlaisia tunteita, kamala syyllisyys, ikävä, suru ja haikeus noin päällimmäisenä. Voi kunpa sen saisi takaisin ja voisi vielä vähän rutistaa ja silittää ihania silkkisiä korvia. Ristolla oli oikeasti maailman silkkisimmät korvat. Ja niin arpiset. Pieni palakin niistä puuttui. Ja se naama. Se kolho iso naama. Voi Risto! Iso kiitos kaikille osaaottaneille! ❤ Tuntuu hyvälle, että Ristosta ja meistä välitetään. Kiitos.

No, ei auta. Tästä on jatkettava eteenpäin. Sillä taaksekaan ei voi mennä. Pian pitäisi varata aika eläinlääkärille, sillä ei Sokerikaan tuosta näytä parantuvan. Mikä sitä silmää ulos painaakaan on vain ja ainoastaan kasvanut. Saaliseläimenä ei tietenkään näytä jos jotain on vialla. Kipulääkettä ja silmätippoja se saa, varmuuden vuoksi.

No niin, ei pitänyt viedä kallisarvoista aikaanne näillä meidän surullisilla eläintarinoilla. Vaan piti kertoa kuinka hemmetin hyvin syötiin Juhannuksena! Kaikkia herkkuja, joista yhden erityisesti haluan jakaa kanssanne tänään. Mustapapu-bataatti-lehtikaalipihvit!

Paska resepti jaettavaksi, sillä en todellakaan mitannut mitään…kaikkea oli juuri sopiva määrä, sen varmaan sinäkin osaat mitata – juuri sopivasti! 😀

Herkulliset papupihvit, n. 12 kpl (tai sinne päin, kuka näitä laskee?)

Keitettyjä mustia papuja. Keitin 400g pussin, ja käytin siitä ehkä n. 2/3 tähän satsiin

1 bataatti, keitettynä

lehtikaalia n. 1 litra löyhästi pakattuna, oliskohan ollut n. 5 -7 lehteä, silputtuna ehkä jotain 2-3 dl ?

kaurahiutaleita, määrä riippuu siitä kuinka kostea sun pihvitaikinas on, mä laitoin ehkä 1-2 dl

mausteita: cayennepippuria, suolaa, pippuria, pekonisuolaa (en tiedä saako tätä edes suomesta? Joku Vegekauppa vois kyllä hyvin ottaa valikoimiinsa! On ihan mahottoman hyvää, ja samalla kun ottaa tän niin vois ottaa vegaanisia kana- ja lihaliemikuutioita. Välittäkää viestiä eteenpäin! 😉 )

Muussaa pavut kulhossa, osa saa jäädä kokonaisiksi. Lisää keitetty bataatti, muussaa. Lisää sekaan lehtikaalisilppu, sekoita. Lisää kaurahiutaleita samalla sekoittaen. Kaurahiutaleet imee kosteutta ja tekee taikinasta napakampaa. Lisää mausteita, itse tykkäsin kun niissä oli vähän potkua. Eli rohkeasti cayennepippuria!

Paista pihvejä kuumalla pannulla reilussa lorauksessa öljyä, molemmilta puolilta kunnes kunnes saanut kauniin ruskean pinnan.

Tarjoile heti! Nams!

Hyvää ruokahalua!

xoxo,

Raisa

Risto 17.09.2001-17.6.20015

Löydätkö Ristoa tästä kuvasta? Kyllä se on siellä!

(Blogi pitää nyt loppuviikon taukoa. Hyvää juhannusta.)

xoxo,

Raisa

Keskiviikon Kootut: Myyty!!

Morokki mo!

Minimalismipelin hurmassa täällä taas! Niin hauskaa, etten malta edes syödä! Ja olen nukkien myymisestä innostuneena päättänyt myydä muutakin! Jee! Ja häpeämättömästi niitä täällä nyt mainostan! Kertokaa, jos jostain innostutte, niin voidaan listauksien hintoja vähän pudotella alaspäin, kun ei tarvii maksella Etsy ja Paypal maksuja. Ja Helsingin ja osittain Vantaankin, ja hyvällä tuurilla Järvenpäänkin kohdalla voin järjestää noutoja/vientejä/tuonteja, niin ettei mene rahaa painavien tuotteiden postittamiseen. Ota yhteyttä, jos jokin kiinnostaa! EDIT: KAIKKI MYYTY!

MYYTY Kaavakirja pikkukoirille

MYYTY Kaavakirja Hello Kitty huopamaskotit

MYYTY Hello Kitty ja muita Sanrion hahmoja, pehmolelukaavakirja.

MYYTY Jälleen Hello Kitty huopa-askartelukaavakirja.

MYYTY Vielä yksi Hello Kitty aiheinen askartelukirja! Pussukoiden ja pienten kassien tekemiseen.

MYYTY Japanilainen kaavakirja nukenvaatteiden tekemiseen.

MYYTY Lisää kaavakirjoja

MYYTY Vielä vähän lisää nukenvaatekaavoja. Tämä suosikkini.

Ja sitten on hillitön pläjäys tavaraa, jota en ole listannut vielä minnekään vaan täältä aloitan. Osan näistä voin postittaa, mutta isoimmat tavarat vaativat kyllä noutoa, miel. ihan kotoota asti, tai sitten voidaan yrittää sumplia jotain välillä Tikkurila-Suutarila-Puistola-Jumbo-Keskusta-Järvenpää. Alennuskoodi ei toimi näihin, hinnoissa ei ole ilmaa laisinkaan. Paljousalennusta voin kyllä antaa, jos joku innostuu ostamaan isomman erän, esim. kaikki kankaat lähtee yhteishintaan 30 euroa. Jne.

Aloitetaan kankaista. Kahta lukuunottamatta kaikista on käytetty osa, siis leikattu palasia. Mitat, jotka annan on minimimittoja, eli ehjän kankaan mitat. Se päälle tulee sitten ne osat, joista leikattu, ja kahta lukuunottamatta sitä on melko paljon. Ja ne kaksi on sitten iskemättömiä yaardeja.

Lähes kaikki on ostettu ulkomailta, Japanista, Jenkeistä taikka Ruotsista, on osa Suomestakin.

Puuvillaa, iskemätön jaardi eli reilut 90 cm, leveys 110 cm, hinta 5 €

Tätäkin yaardi, eli se reilu 90 cm, leveys 110 cm. Hinta 5 €

Luomupuuvillaa, oranssi pohja, valk. robotit. 55 cm, lev. 110. Hinta 4 €

En tiedä miksikä sitä sanotaan, mut tää on enemmän sellaista canvas tyylistä puuvillaa, siis ei niin ohkasta ja sielää kuin peruspv. Herkkuja valk. pohjalla. 50 cm, lev. 110. 4 €

Vaalea kerma tms. pohja, pieniä cupcake kuvioita ja tähtiä. 55cm, 110 cm. 4 €

MYYTY Tämäkin sellainen karkeampi puuvilla peuroja v.pun taustalla, 40 cm, 55 cm, 2 €

V.pun pohjalla pieniä herkkuja, 45 cm, 70 cm, 3 €

Hopeinen köynnös mustalla pohjalla, 50×50 cm, 1 €

Kelt. pohjalla isoja cupcake kuvioita, 1 m, leveys 70 cm, 3 €

Hello Kitty, osassa kangasta tukikangas silitetty taakse, 60×60 cm, 3 €

Pienen pieniä sydämiä hennon vaaleanpunaisella pohjalla, 70 cm, lev. 50. 3 €

Vakosamettia, metsän eläimiä vihreällä pohjalla. 50 cm, 125 cm, 4 €

MYYTY Värikkäitä eläimiä valk. pohjalla, 70 cm, lev. 50 cm, 3 €

Perhosia pilvipohjalla, 65×65 cm, 3 €

MYYTY Yli 10 m erilaisia pitsejä ja tollasia söpöjä nauhoja. 5 €.

MYYTY Hauskoja pallonauhoja, reilut 5 metriä yhteensä. 5 €

MYYTY Pieni Hello Kitty setti, muovinen kannu ja mukit, jota ei saa ostettua mistään! Japanista ostobonuksilla tms. lunastettu, piparkakkumuotti (missä loput?) sekä mehujäämuotti. 5 €

MYYTY Brion vintage koira, 7 €

POIS MÄN Mä tiiän mikä tää on, mut tiiätkö sä? Jos tiedät ja haluat sen, niin saat. Itse en sitä enää käytä. Vinkki: liittyy sitrushedelmiin ja leivontaan. (postikulujen hinnalla)

MYYTY Leivontasetti, Ameriikasta kaikki. Martha Stewart halloween stencilit kakkujen koristeluun, toimis varmaan askartelussakin mut älkää yllyttäkö, Wiltonin candy dipping set ja sit tommonen cupcake juttu. Cucake juttua kokeilin kerran, muut käyttämättömiä. 7 €

MYYTY Hello Kitty jääpalamuotteja 2 kpl, 5 €

MYYTY Hello Kitty (ja kaverit) riisi tms. muotteja, yht. 9 kpl sekä pingviini -nakkileikkuri(!!) 5 €

MYYTY Hello Kitty (eväs)setti, sis. laatikon, neljä muottia, kaksi pientä rasiaa ja kolme sabluunaa. 5 € 

MYYTY Kolme mikronkestävää muffinsivuokaa/muottia, Hello Kitty, 3 € (käy myös hyytelölle jne.)

Spirograph piirtosetti, suurin osa osista näyttää olevan tallella, suomenkieliset käyttöohjeet, 3 €

MYYTY Hello Kitty paahtoleipä cutter/muotti/prässi/mikälie ja keksimuotti, yht. 4 €

Söpö lapsellinen setti, kaksi Barbie painettavaa piparimuottia, tekee siis 3-D kuvan (aikas mageet), panda riisimuotti ja siihen sabluuna, merilevän leikkaamiseen (ehkä toimii muuhunkin) tuommonein keltainen “leikkuri”, jolla tekee tähtiä, nalleja jne. sekä kolme pientä leikkuria (ei kai niitä leikkureiksi sanota, muotteja?) 5 €

Hello Kitty muoviset cocktailtikut, siis tollaset japanilaiset eväsrasian koristeet. 1 €

MYYTY Lasinen kakkukupu, maitotölkki kuvausrekvisiittaa. 5 €

MYYTY Partylite (?) tarjoilualusta, 5 €

MYYTY Eväsretkelle kätevä kerrosastia, 5 €

MYYTY Lasinen purkki, melko pramea. 5 € Plääh! Olipa siinä hommaa! Siis kaikki kuvaamiset ja mittaamiset ja lataamiset ja kaikki!

Jättäkää kommentti tai ottakaa yhteys sähköpostitse pinkkisfun(at)gmail.com, jos ja kun haluatte hieroa kauppoja! Mielelläni yhdistelen tuotteita ja annan niistä sitten tietenkin huomattavaa paljousalennusta, mutta setit myydän setteinä. Nopeat syövät hitaat.

Tavaranpaljoutta keskiviikkoonne!

xoxo,

Raisa

Mitä tänään kokattaisiin? Japanilaista spahgetti/somen nuudeli salaattia

Konnitchiwa!

Pahoitteluni eilisestä blogihiljaisuudesta. Piti lauantaina töiden jälkeen tehdä teille (minulle) jotain hauskaa, mutta olen nyt kyllä niin minimalismipelin lumoissa, että kaikki työltä ja Frank Underwoodilta liikenevä aika tuntuu menevän karsimisen merkeissä. Ja se on kuulkaa ihanaa!!! Jotenkin tuntuu vaan, että on kotona kaikki paikat tukossa, siivoaminenkin on vaikeaa, kun on niin kamalat määrät tavaraa. Olen moneen kertaan sanonut, kuinka en ole millään lailla siivousfriikki, enkä siis sinne päinkään. Mutta pöly vituttaa ihan suunnattomasti. Pöly on ällöä. Ja meillä sitä on kyllä ihan joka puolella. Erityisesti yläkerrassa, kun pupuilla on huone niillä oljilla katettu.

Mutta joo, jatketaan tuosta joskus myöhemmin ja mennäänpä nyt tekemään todella herkullista ja ihastuttavan yksinkertaista japanilaista nuudelisalaattia. Mulla on siitä vaan ja ainoastaan kamalia kuvia, mutta koittakaa päästä niiden yli ja uskokaa minun vakuutteluitani siitä, että kannattaa kokeilla. Tein tätä Animalia Pks:n piknikille ja useampi pyysi reseptiä. Ja tässä se nyt on:

Japanilainen somen nuudeli salaatti, yhdelle. (tarvittaessa tuplaa, triplaa tai vaikka kymmenkertaista. Vaikkakin tuollaisen määrän keittäminen nuudeleita oli kyllä melko haastavaa. Tei siis piknikille kymmenkertaisen satsin. Ja muutenkin, jos tämän meinaa tarjota lisukkeena, riittää yhdestä annoksesta ainakin kahdelle.)

60 g somen nuudeleita. Somenia siksi, kun se on niin ohutta. Spaghetti varmaan toimii, jos et löydä somenia. Mutta ruoanlaiton ja varsinkaan ruoka-aineksien etsimisen ei aina tule olla niin kamalan helppoa. Välillä voisi vähän nähdä ravintonsa eteen vaivaakin. Edit: Unohdin lisätä, että salaatista tulee helpommin syötävää ja muutenkin käsiteltävää, jos nuudleit pilkkoo noin kolmeen osaan ennen keittämistä. Pitkät nuudelit vaan on niin vaikeita.

40 g aurinkokuikvattua tomaattia, pilkottuna ja valutettuna

25 g(puolikas pieni) sipulia

50 g kurkkua

2 rkl X-tra Kevyt majoneesia (tämä siis siksi, kun on “mauton” ja vegaaninen)

suolaa, pippuria ja soijakastiketta

Keitä nuudelit pakkausken ohjeen mukaisesti, ainakin somen kypsyy nopeasti-varo ylikypsentämästä. Huuhtele kylmässä vedessä, kunnes nuudelit irtonaisia. Valuta huolella.

Leikkaa puolikas sipuli puoliksi pituussuunnassa ja leikkaa sitten ohuiksi siivuiksi. Laita sipulit kylmään veteen kymmeneksi minuutiksi, taltuttaaksesi sen kipakan luonteen. Irroita palat toisistaan sipulin ollessa vedessä. Purista ylim. neste sipuleista.

Kuutioi kurkku pieneen astiaan ja ripottele pinnalle suolaa. Sekoita. Anna seistä 10 minuuttia. Puristele ylim. vesi pois.

Sekoita nuudelit, aurinkokuivattu tomaatti (pieninä paloina), sipuli, kurkku ja majoneesi. Mausta suolalla, pippurilla ja soijakastikkeella.

Itadakimasu!

xoxo,

Raisa

Kuvapäiväkirja Torstailta 11.6.2015

Tänään pääsette helpolla, en ottanut kovinkaan paljoa kuvia, joten pääsette pian takaisin arkiaskareittenne pariin.

Innostuin heti aamutuimaan kitkemään ja istuttamaan vihdoin ja viimein maahan kirsikkatomaatintaimen, jonka sain työkaverilta viikko pari sitten. Kitkeminen on vaan jotenkin niin rentouttavaa puuhaa. Sitähän tavallaan tuo tavaran karsiminenkin on, josta olen tällä hetkellä niin kovin innoissani. Siitä vielä lisää.

Ääk!

Kai mä aamupalankin tässä välissä söin. Ja kirjoitin blogipostauksen eläimiä syövästä eläintensuojelijasta.

Tämän päiväinen poistoni oli nämä zinet ja muutama paperinen asia, joita olen hillonnut. Lasketaanko näihin poistoihin myös kaverit? Kaksi sellaistakin poistin elämästäni.

Sininen huone, joksi tätä kylmää eteistä kutsumme, kaipasi piristystä. Tai ehkä se olinkin minä? Tuoksuu niiiiin hyvälle! Mutta valitettavan nopeasti nuupahtavat.

Lounas. Pari banaania, omena, vesimeloni ja läjä maapähkinävoita. Vielä pari sivua jäljellä Murakamin kirjasta. Sain kirjan päätökseen. Ihan ok, mutta en ehkä siltikään suosittelisi.

Voi kunpa tämän koiran elämänriemun seuraamisesta maksettaisiin! Tekisin sitä päivät pitkät!

Mutta ei! Pakko alkaa valmistautumaan Animalia Pks:n kevätpiknikkiä varten. Viimeinen tapaaminen nyt tältä erää, syksyllä jatketaan. Tein japanilaista somen nuudeli salaattia. Resepti tulossa maanantaina, yleisön pyynnöstä. 🙂

Jossain välissä pakkasin pari nukkea ja vein ne postiin. (wohoo!) Ja siitä jatkoin pyörällä Animalian toimistolle. N. 14.4 km. Piti käydä Helunassa hakemassa koiranruokaa, mutta koska olin tapani mukaisesti kusaissut aikatauluni ei auttanut kuin polkea suoraan Sörnäisiin.

Toimistolla.

Täältä jatkettiin Katri Valaan puistoon. Jossa söin liikaa. Enkä pystynyt lopettamaan, ennen kuin ruoka pakattiin pois. Olin iltaan asti ihan täynnä.

Tää on niin outoa, eikä mun ehkä pitäisi tästä edes mitään kirjoittaa, mutta mieli tekee kumminkin. Kyseessä oli vegaaninen piknik, ja vaikka siis ollaan Animalian alainen ryhmä, eikä Animalia vaadi mitään, saati sitten ehdotonta vegaaniutta jäseniltä, niin me saadaa kuitenkin itse määrittää tapahtumiemme ruokavaatimukset. Ja siis totta kai meillä on vegaaninen piknik, erityisesti kun oli kyseessä nyyttärit. Kutsussa, joka siis oli avoin kaikille, niin vegaaneille kuin ei-vegaaneillekin, kehoitettiin nyyttäriperinteen mukaisesti tuomaan vegaanista pikkupurtavaa mukanaan. Ja sitten siellä on tarjolla hunajapaahdettuja pähkinöitä ja kananmuna-mustikkamuffinsseja. Siis mitä? Ihan oikeesti? Jotenkin tälläisestä menee jotenkin luotto tälläisiin tilaisuuksiin. Tai siis ei, mutta se minkä joku kokee vegaanisena voikin olla jollekin toiselle jotain aivan muuta.

No, minun lautaseni kautta kupuuni päätyivät mm. nämä vegaaniset herkut. Kuten jo sanottua, söin ihan hirveesti. Aina kun tuli vähäinenkään tunne siitä, etten ole ihan laitoja myöten täyteen ahdettu olinkin jo mättämässä jotain muuta kitaani. Kyllä me vaan ollaan niin hyviä kokkeja ja tarjoilujen järjestäjiä! Tai siis ainakin iso osa meistä on! 🙂

Ei voi olla! Ituja! Joku toi ituja ituhippitapaamiseen!! 

Kakku oli niin hyvää, että lautanenkin nuoltiin. Ei sentään minun toimesta!

Kai me siellä pari tuntia istuttiin ja syötiin, ja mentiin sitten vielä Kallioon terassille pienemmällä porukalla. On hassua, miten mä en ikinä käy baareissa tai terasseilla (vai onko ne sama asia?) muutoin kuin näiden eläinaktivistien kanssa. Ihme porukkaa.

Poljin kotiin, oli kamala vastatuuli ja mulla maha niin täynnä, että melkein kipeää teki. Oli silti ihanaa, kun Helsinki on niin kaunis. Huomasin muuten, että koiranulkoiluttajia lukuunottamatta, mitä lähemmäs kaupunkia tullaa sitä paremmin ihmisillä, sekä autoilijoilla että jalankulkijoilla on liikennesäännöt hallussa. Pyörällä ajaessa ei ihan niin paljoa tarvitse väistellä tien väärää reunaa kulkevia jalankulkijoita kuin täällä Vantaan rajapinnassa. Ja autoilijatkin tuntuvat ymmärtävän, että myös muilla kuin heillä on oikeuksia. Koiranulkoiluttajat ovat yhtä sitkeästi joko tien keskellä tai juuri sillä väärällä puolella niin kaupungissa kuin taajamassakin.

Olin unohtanut karsineeni jo tämän päivän karsinnat, joten keräsin tälläisen pienen satsin. Ollaan jälleen herätetty henkiin ajatus Amerikkaan muuttamisesta. Tietenkin vasta sitten, kun poikaset ovat lentäneet pesästä. Ja siihen menee vielä vuosia. Mutta kyllä se ajatus lämmittää. Ja siivittää tietenkin myös karsimisintoani! Kunpa vaan jaksaisin ja saisin aikaiseksi viedä tavarat kirpputorille niin, että saisin niistä jotain rahaakin. Mutta ainakin toistaiseksi olen tyytynyt lahjoittamaan tavaroitani sellaisille kavereille, jotka niistä saattaisivat pitää ja loput vienyt sitten Kierrätyskeskukseen. Harmi kun se Hesyn kirpputori muuttui jotenkin niin vastenmieleiseksi, ettei sinne huvita viedä. No, ehkä pääsen siitä yli. 

Loppuillasta katsottiin ensin tovi väärää jaksoa House of Cards:ia ja sitten kokonainen oikea jakso, josta nukuin kyllä yli puolet. Taas salaa, C:ltä piilossa. Salaa nukkuminen on niin ihanaa.

Jouduin tietenkin vielä heräämään, pesemään hampaat ja naaman. Ja sitten heräsin niin, että luin tuon Japani-oppaan loppuun. Ja kello oli paljon.

Että semmoinen päivä. Heippa!

xoxo,

Raisa

Torstai Toivoa Täynnä: Eläinsuojeluasiamies

Tiesitkä, että Suomessa on pian kaksi vuotta toiminut Eläinsuojeluasiamies. Siis ihan virallinen, maa-ja metsätalousministeriön alaisuudessa toimiva, eläinten hyvinvointia ajava ja toivottavasti myös edistävä asiamies. Hyvä Suomi!

Kuva Vihreä Langan nettisivulta

ELL Sari Salminen (oops! kirjoitin eka väärin!) on Suomen ensimmäinen eläinsuojeluasiamies. Hän myös syö heitä, joiden hyvinvoinnin eteen töitä tekee, kunhan syömänsä eläimet ovat kotimaista alkuperää. Eikä hänen mielestään turkistarhaus ole huono ala. Linkki.

Anteeksi. En tiennyt tätä ennen kuin juuri siitä ihan hetki sitten luin. Täähän olis sama, kuin vaikka orjuutta vastustaisi ja sen poistamisen eteen töitä tekisi henkilö, jolla olis oma kotiorja. Tietenkin hyvin pidetty sellainen. Tai lastensuojeluasiamies, joka pahoinpitelisi omaa lastaan silloin tällöin, mutta enimmäkseen pitäisi siitä kuitenkin hyvää huolta. Ruokkisi ja hankkisi virikkeitä.

Vai onko? Ehkä mä vaan ymmärrän tän asian nyt jotenkin ihan väärin. Ehkä eläinsuojeluasiamies voi syödä eläimiä ja se on ihan ok.

Jotenkin meni nyt koko maku tästä aiheesta. Piti postata siitä miten hyvä tämä asia on. Nyt vaan harmittaa.

Kunhan pääsen (ja sinä pääset) tämän pettymyksen yli luen hyvistä asiosta (ja lue sinäkin!) eläinsuojeluasiamiehen blogista. Tai niin no, eihän ne mitään hyviä asioita ole, mistä hän kirjoittaa, mutta siis nostaa esille niitä huonoja asioita, jotta niille aikanaan tehtäisiin ehkä kenties jotain. Siellä on ihan oikeasti hyvää luettavaa. Unohdetaan se eläinten syöminen, tai pistetään se hetkeksi sivuun.

Ei muuta. Moi.

xoxo,

Raisa