Hyrrä <3

Tuntuuko teistä yhtä tyhjältä kuin minusta? Huomaatteko kanin mentävän kolon tässä maailmassa?

Näettekö sen minussa?

Hyrrä, ylitä sateenkaarisilta turvallisesti.

xx.xx.20xx-29.1.2016

 

Kuvapäiväkirja Torstailta 28.1.2016

Moikka!

Paljon kuvia, mutta suuri osa ihania, ja siten oikeutettuja. En poistunut sisältä edes postilaatikkoon kurkkaamaan – Ihanaa! 🙂 Hitto muuten, eilen pohdin sitä, kuinka musta on jossain vaiheessa tullut ihan järkyttävän huono ihmisten suhteen. Lapsena muistan tykänneeni ihmisistä, mulla oli kavereita, ne kävi meillä ja mä kävin niillä. Oli juhlia ja kaikkee. Nuoruudessa oli vieläkin kavereita, jossain kohti kuitenkin alkoi hiipimään ajatus siitä, että mä en kuulu joukkoon. Uudet ihmiset on kamalia, ja ilman niitä kaikki on paljon paremmin. Nyt se on mennyt siihen pisteeseen, että mä ennemmin myöhästyn töistä, kuin menen hakemaan pyörääni takapihalta, jos naapuri on pihalla. Eilenkin, kun Kenai alkoi haukkumaan jotain tunsin mahassa sellaisen kauhun kouraisun – ei kai ovelle tule ketään. Puhelimeenhan en ole yli vuoteen vastannut, ellen tunnista soittajaa, koska…ääh. siellä voi olla joku. Sähköpostilaatikon avaamisesta tulee välillä ylivoimaista, joko siellä on jotain mihin pitää reagoida, tai toisaalta voi olla, ettei siellä olekaan yhtään mitään. Nyt tää välttely on mennyt siihen pisteeseen, että miehen ja äidin lisäksi on enää yksi ihminen, joka pitää minuun yhteyttä! Tokihan töistä soitellaan, mutta ne on aina työvuoroihin liittyviä asioita. Ja onhan mulla muutama kirjekaveri. Ei siinä, olen ihan tyytyväinen tähän tilanteeseen tässä nykyisessä olotilassani. Ainakin itse itselleni sitä uskottelen.

Ah, tuliko taas liian henkilökohtaista?

Aamutuimaan muovit uuniin, koska halusin kokeilla miten nää toimii. Ja hyvinhän ne!

Räjähtänyt granaattiomena.

Aamupala. Mä yritän vuorotella leivän ja sitte näiden megatreveellisten smoothieiden välillä.

Tehtävälista tälle päivälle.

Kastelin kasveja, suihkuttelin ja juttelin niille. Laitoin pyykkiä pesuun ja olin oikein toimelias. Välillä ihailin kokoelmiani, jotka olin juuri nostanut tason päälle näkyville. Kirjoitin blogia ja hoidin kaikkia turhia nettihommia.

Ja sit olikin aika mennä Tehtaalle. Siellä oli kamala siivo, kuten aina, joten sitä siivosin alkuun. Kun ei se ompelukaan vielä innostanut.

Lounasaika. Miehen käskystä paistoin sesamnugetteja. En ole näitä aiemmin syönytkään. Hauskan näköisiä. (pakasteesta, Hälsans Kök -merkkisiä.)

Paiston lomassa laitoin pyykit kuivumaan. Tämä hienoin pyykkeihin liittyvä kuva. C:n nenäliina, ja joku rätti.

Mies teki guacamolen.

Loistolounas! En syönytkään noita sipsejä, vaan tortilla. Sairaan hyvää. Olispa aina lounas! Katsottiin yksi jakso Orange is the new black.

Takaisin töihin. Hyrrän pylly. Hyrrä on maailmankaikkeuden hienoin kani. 

Rakastan tota pientä akkaa. Jos söisin eläimiä niin varmaan söisin Hyrrän, koska se on niin ihana.

Muovista koruiksi. Toimii!

Ja juu, kyllä myös ompelin. Paljon. Sain kaksi Totoroa valmiiksi. Excellent!

Taas ruoka-aika. Herkullista pestoa, pastaa, kirsikkatomaatteja sekä parmesania. Mä en ymmärrä miksi tota Violifen parmesaania haukutaan – musta se on ainakin ihan hyvää. Just tolleen raasteena pastan kera. No, niillä haukkujilla on varmaan jotain vikaa suussa. Mistä tulikin mieleeni, että olen kohta viikon ajan kokeillut “oil pullingia” – öljypurskuttelua. Kerron viikon päästä (jos muistan) mitä mieltä olen. Luen kasvikirjaa.

Tässä focus roskiksessa, ei tarkoituksella. Laitoin kuvan kuitenkin, kun halusin näyttää kuinka tarmokkaana Hyrrä järjestää Tehdasta minun vanavedessä. Tai ehkä kuitenkin minä sen vanavedessä?

Se oli tosta ompelukoneen johto-putkesta ja polkimesta ihan tuohtunut. Muutenkin pitkin päivää heitellyt kaikkia mun lattialla olevia tavaroita. Jotain kangaslaatikkoa se myös penko, viskellen niitä kankaita ympäriinsä.

Multa oli jäänyt teippirulla lattialle. Sekös Hyrrää vitutti. Se pisti teipin palasiksi.

Ja siinä kaiken puputtelun lomassa tein taas töitäkin. Tässä Bella, asiakkaan edesmenneen koiran muistoksi tehty pussukka, joka sai uudet korvat, koska edelliset olivatkin lampaan korvat. Tässä haetaan niille paikkaa.

Sain Tehtaan siivouksenkin valmiiksi! Koko päivän käyttänyt macrolinssiä, joten kuvatkin sen mukaisia. Paitsi kaksi kamalaa kännykkäkuvaa (alla oleva ja pastakuva). Tätä kuvaa ottaessani seisoin ovella, että saisin edes näin laajan kuvan. (unohtakaa noi Kittyt. Mä oon kasvanut siitä jo yli, mut toi joulukoriste jäi, kun sen siäsllä on soijapähkinöitä, jo roskis on vaan niin kätevä. Meinasin kyllä päällystää sen jollain kypsemmällä.)

Hyvin tehty, Raisa! Annoin itselleni hammasleimoja! Tatuointia en voinutkaan tehdä, koska korvien muoto piti ensin hyväksytyttää asiakkaalla.

Ennen nukkumaanmenoa katsottiin sitten vielä yksi kokonainen jakso, ja vähän seuraavaa, sitä vankilasarjaa. Se on hyvä. Toissailtana alettiin katsomaan Jane the virgin (tms.) ja se oli tosi hölmö.

Hauskaa viikonloppua!

xoxo,

Raisa

Kuva päivässä ja kiitollisuuspäiväkirja

21/365 Jo nähty BLT voileipäateria.

22/365 taas yksi kadonnut kuva…Totoropussukoiden nauhoja leimaamassa hiragana leimoilla.

23/365 Jääkaappi.

24/365 C:n tekemä “Twin Peaks” hylly. Sairaan hieno. JA miten hyvin mun kääpäkokoelmani sopiikaan sinne!!! Toi timantin muotoinen kolo on tietenkin kaikista haastavin täyttää, mutta toi kääpä, jossa kaksi kääpää alapuolella ei pääsis missään muussa lokerossa yhtä hyvin esille kuin tässä. (alkuperäinen kuva katosi, otin tänään uuden.)

25/365 Siemenluettelo. Tulis jo kevät!!!!

26/365 C:n herkkuloota, josta en ottanut muuta kuin kuvan.

27/365 Barbiet pöydällä. Käytiin eilen Kierrätyskeskuksessa, kun tarvitsin Barbien jalkoja ja käsiä. Sain nuo kaksi päätöntä ilmaiseksi ja olin hyvin tyytyväinen. Meinasin ostaa kaksi Cindyä, mutten ostanut. En tiedä harmittaako vielä.

 

21.1.2016

Julkinen liikenne. (sain eilen tietää voittaneeni jostain kyselystä 50 euron matkakortin!! Tämä ei aikataulullisista syistä tietenkään aiheuttanut kiitollisuuden tunnetta lähes viikkoa etukäteen. Olin vain niin tyytyväinen, että tytär pääsi bussilla töihin.)

22.1.2016

Kotitekoinen pizza. Koska se nyt vaan on niin hyvää. Vaikka pekoniin tulikin liikaa siirappia, ja se tais vähän palaa.

23.1.2016

Cindyn tilaus. Cindy oli ensimmäisenä nukkepussukkavuotenani se, joka piti Pinkkis putiikin pystyssä. Cindyllä varmasti on maailman komein Pinkkis Sleepsack kokoelma. Ja sitten Cindy katosi, samoihin aikoihin kun katosi minun ompeluinnostukseni. Ja nyt Cindy teki comebackin!! Tää ei ehkä kuulosta miltään, mutta mä leijuin tän varassa koko lauantain.

24.1.2016

Aurattu pyörätie. Tarviiko tätä avata mitenkään? Tietenkin elämässäni olen kaikista kiitollisin perheestäni, terveydestä ja you know, niistä megatärkeistä asioista, mutta aina, kun pyöräilyä on tavalla tai toisella helpotettu niin olen ihan mahdottoman kiitollinen. Auraus ja keväällä hiekoitussoran lakaisu ovat ihan huippuja. Verrattavissa johonkin yllättävissä paikoissa tarjottaviin vegaanisiin sapuskoihin.

25.1.2016

Karenin megatilaus. Pinkkiksellä ollut joulun jälkeen hiljaisempaa, mikä on ihan ok, kun pitäis niihin myyjäisiin ommella, mut kyllä se tietenkin mielialaan vaikuttaa. Ja sitten tuli kolmen custom pussukan tilaus! Jes!!

26.1.2016

Lapsilisät. Pakko myöntää, ettei mun palkka meinaa aina riittää.

27.1.2016

Puutarhan suunnittelu. No kun noi ilmatkin on taas tollaset, että tulee ihan keväinen olo ja haluais alkaa jo istuttelemaan kaikkea.

Ei sitten muuta tällä erää. Menen tästä vapaapäivän viettoon!

Tässä teille kiitos, kun olette siellä. ❤

Sonmoro!

xoxo,

R

Kuvapäiväkirja Torstailta 21. Tammikuuta 2016

Heimoi!

Tässä teille torstai:

Nukuin 10-11 tuntia! Oli edellisenä yönä unet menneet vähän vituralleen, niin nyt sitten nukuin senkin edestä. Ihanaa!

Laitoin pyykkiä, söin aamupalan ja roikuin liian pitkään koneella.

Lounaaksi herra C:n loistava plörinä. Ei ollut siinä kohtaa nälkä, niin en syönyt tuon enempää. Sain kirjan luettua loppuun. Haluan muuttaa Japaniin, joko Hokkaidolle tai sitten Shikokuun. Näillä pakkasilla Shikoku kuulostaa houkuttelevammalta.

Kun lopulta sain takapuoleni irti keittiön pöydän äärestä suuntasin kohti Tehdasta, jossa tein vetoketjuvetimet kahteen lepakkoon, joista huomasin toisen siiven kaipaavan kohennusta. Voi rähmä!

Korjasin siiven käsin. Kolmannen lepakon, jonka siivet menneet pohjasta väärin jouduin ratkomaan (ihan mahdoton tehtävä etsiä oikeaa mustaa lankaa mustasta tekoturkiksesta!) ja lopulta ompelemaan uudestaan. Sain valmiiksi ja olin ihan megatyytyväinen itseeni! Tosihyvä minä! Tämä ratkoja on vanhempi kuin sinä. Sain sen mun mummolta; jonka hautajaisiin mut unohdettiin kutsua…

Vaikka ihan älyttömän paljon käytinkin aikaa siihen, etten ompelisi sain silti melko hyvin ommeltua. Toissailtana jo ennakoin taipumustani oikeiden töiden lykkäilyyn ja siivosin Tehtaan, jotten voisi vapaapäivääni käyttää siihen, vaan ihan kunnon ompeluun. Mutta keksinkin kuinka kamalan likainen mattoni on ja ikkunankuivaimella sitä pudistin kaninkarvoista…pitkään. Mutta kuten jo mainittu, ompelin kuitenkin ihan kiitettävästi.

Tilaus postiin! Pinkkis on tehnyt mainioita “Right to be WOLF” pussukoita, joista jokaisesta myydystä  kilahtaa 4 euroa Luonto Liiton Susiryhmälle! Kandeis varmaan ostaa sinunkin!

Söin vihiksen nakilla.

Tähän väliin kuuluisi kuvia Ikeasta. Mutta auto sanoi töks, eikä suostunut toimimaan. Oli melko ikävä tilanne, sillä oltiin just heittämässä Piisamirottaa töihin, eikä sitten mitään hajua millä sen sinne sais, kun ei siinä pakkasessa oikein pyöräilläkään voinut. Tai siis aikuinen joo, mutta tollanen teini, joka kieltäytyy laittamasta takkiaan kiinni pipon päähänlaittamisesta puhumattakaan. Joten äkkiä keksittiin sille bussi, joka lähti jostain hevon kuusesta. Tai siis, mehän asutaan hevon kuusessa ja se bussi ei lähtenyt hevon kuusesta. No, kävelin sen sinne pysäkille. Työkaveri onneksi oli tuomassa sen sitten kotiin. Me ei päästy Ikeaan. Mies laittoi ruokaa ja minä leikin pupujen kanssa. Tässä Hyrrä. Hyrrä on maailman paras pupu.

En tiedä mitä Ikeassa olis ollut meille tarjota, mutta ei varmasti mitään näin herkullista. Maailman paras mies osti minulle vaniljakokaa tölkissä. Koka on ehdottomasti parasta suoraan tölkistä, ihan törkeen kylmänä. Minä hölmö join sitä ensiksi pillin kautta, mikä oli suuri virhe. Näköjään kokaa ei kuulu vetää pillin kautta. BLT voileipä (Bacon, Lettuce, Tomato) ja kolmea erimakuista sipsiä. Toi on kyllä niin hassun amerikkalaista, että voileivästä tulee ateria jos siihen laittaa lisukkeeksi sipsejä.

Päivällisen jälkeen ompelin vielä vähän. Ja sain nämä kaksi Hello Kitty pussukkaa valmiiksi. Valmiiden pussukoiden alla Totoroita palasina. Joku päivä nekin ovat valmiita!

Lopulta luovutin ja laskeuduin alakertaan tavallisen kansan pariin. Katsoin “21” elokuvaa ton tyypin kanssa ja tein yhden tupsun. 

Onpas hieno!

Ei ollut tehtävälistaa tälle päivälle, ja sen takia se olikin noin saamaton. Soitin töihin kuusi kertaa, joista neljään vastattiin. Tänään en soita kertaakaan. (apua! lupauduin menemään tarvittaessa illaksi töihin, toivottavasti kukaan ei soita siihen liittyen!)

Hauskaa viikonloppua!

xoxo,

Rusinatyttö.

Kuva päivässä ja Kiitollisuuspäiväkirja

Moikkaloikka!

14/365 Hyrrelö.

15/365 Joulukuusenkoristeet. Mulla on maailman hienoimmat, mutta vain omasta mielestäni. Kaikista hienoimmat on tuossa ikivanhassa lamppulaatikossa.

16/365 Minä kuvaamassa minää. Onko ihana huppari?! Onko!??!

17/365 Kuva passista airbnb:tä varten. Kadotin sen?!! Ainakaan en löydä sitä mistään…

18/365 Yöpöytä. Tykkäsin Beci Orpinin ensimmäisestä kirjasta ihan täysillä, mutta tämä kolmas on ihan roskaa.

19/365 Lahjakassit työkavereille. En millään tunnu “pääsevän takaisin jaloilleni”, mutta ainakin voin ilahduttaa muita. Vuoden söpöimmät paketit.

20/365 Öinen ikkuna. Aika monet kuvista on otettu illalla, kun hahah! muistan sen vasta nukkumaanmentäessä.

Kiitollisuuspäiväkirja 14.-20.1.2016

14.1

Pyykinpesukone

15.1

Sushi

16.1

Herra C:n kokkaamat uudet herkut

17.1

Confettitupsut

18.1

Hyvä setti työkavereita

19.1

Lyhyt työmatka

20.1

Kenai

Mulla on vapaapäivä, joten täytyy tästä lähteä Tehtaalle hommiin!

xoxo,

Ai niin, mun on pitänyt kiittää niitä, jotka jakavat blogipostauksiani somessa. Kiitos! ❤ Olette ihania!

Kuvapäiväkirja Torstailta 14.1.2016

Heimoi.

Mä en tiedä miten voi olla, mutta jälleen pliisu päivä. Siis mä ostin lentoliput kesälomareissua varten ja silti pliisua. Ihan syvältä. Vaikka kyllä se hykerryttää.

Koko aamupäivä meni koneella, osittain ihan oikeita asioita hoitaessa. Yksi mun uuden vuoden lupauksista oli hammaslääkäriajan varaaminen, ja sain sen tehtyä! Hyvä minä! (muut lupaukset: *Kuva päivässä *kiitollisuuspäiväkirja *opettelen japania *vältän sitoutumista, ei velvotteita [tää on hauska, koska yleensähän näillä lupauksilla/päätöksillä pyritään olemaan jotenkin parempia ja tää on just päin vastoin.] *sanon/teen joka päivä jotain kivaa tms. jollekin *viikko elämästä albumi [siirsin viime vuodelta tälle vuodelle, kun kaksi muuta viime vuotista albumiprojektia olivatkin niin suuritöisiä] *päivä viikossa ilman TV:ta, tietokonetta ja puhelinta [järjenkäyttö sallittua tämän kanssa. Tällä ajan takaa sellaista turhaa surffailua, joka on kamala aikarosvo.] * varaan ajan hammaslääkäriin ja gynekologille.) Pankkiasioitakin hoidin!

Lounaaksi suklaapirtelö. Katsottiin Modern Family. Ja juu, joku siinä taas itketti. Hävettää.

Tehtävälista tälle päivälle.

Asiakas tilasi koirapussukan nukelleen edesmenneen koiransa muistoksi. Ja sitä tässä työstän. Noi mustat lepakot olis pitänyt saada jo aika päivää sitten valmiiksi…Ja kaksi viimeistä susikukkaroakin siinä vielä nököttää.

Näitä postasin jo eilen. Meillä on töissä maailman parasta tupsulankaa! Tupsut on tällä hetkellä yksi niitä pettämättömiä asioita elämässäni. Tykkään niistä (näistä) ihan täysillä! Ja hah! Näitähän pystyy tekemään elokuvaa katsellessa, joten sunnuntaina kun oli “viihteetön” päivä niin annoin itselleni luvan katsoa elokuvaa, kun samalla tein nämä! 😀 

Moi Hyrrä! Olet rakas! Olen kertonut ohimennen meidän pupuhuolista. Meillähän on siis kaksi pupua, Hyrrä ja Michael, Mikke on uusi, tuli Sokerin tilalle puolitoista? kuukautta sitten. Puput eivät tule toimeen keskenään. Olen mielestäni tehnyt kaiken oikein: molemmat on leikattu, ovat saaneet pitkään tutustua toisiinsa verkkoaidan takaa, vaihtelen niiden huoneita ja nyt tiistaina kun sitten ensimmäistä kertaa puolueettomalla alueella kokeiltiin niitä yhteen päättyivät treffit lyhyeen. Kamala tappeluhan siitä lopulta tuli. Alkuun ihan siivosti haistelivat toisiaan, mutta sitten Mikke yritti astua Hyrrää ja Hyrrä hermostui. Ens kerralla täytyy yrittää niin, että laitetan ne erilleen ennen kuin ennättävät hermostumaan, ja yritetään sitten aikaa lisätä? Tietääkö kukaan kauanko poikapupuilla sukupuolihormonit vielä jyllää leikkauksen jälkeen? Se tosiaan leikattiin samana päivänä kun se tuli meille. 

Joo, meillä ei ole puput ainoita, jotka tappelee. Näillä kahdella on aina jotain riitaa meneillään. Tässä selkeästi vielä hymyssä suin, mutta kyllä tämäkin ihan oikeaksi tappeluksi yltyi. 

Varhainen lounas ennen vuoden ensimmäistä Eläintenpelastustapaamista. Lautaselle räjähtänyt piiras.

Tapaamisesta suoraan kotiin. (menin sinne muuten törkeästi myöhässä. En ymmärrä miten siinä niin taas pääsi käymään, kun ensiksi vielä ajattelin mennä pyörällä, hyvissä ajoin. Mutta meninkin bussilla ja myöhässä.)

Kotona vielä vähän ompelin. Sain viimeisetkin sudet valmiiksi! Päivän tehtävistä osa jäi tekemättä. 😦 Harmittaa. Vapaapäivät ovat juuri tekemistä varten ja jos jotain jää tekemättä…ei hyvä. Tänään sitten uusi yritys!

Melkein nukkumaanmenoaika ja kamala nälkä. Tein popcornia. Enemmän kuin nuo kuvassa näkyvät neljä. Söin liikaa. Ja sitten söin vielä kaksi isoa palaa maapähkinävoi-paloja, joita sain joululahjaksi. Yök. Voin huonosti. Katsottiin Catch me if you can. Ei kyllä ihan kokonaan, kun tuli uni.

Tänään aion saada lepakot ja koiran valmiiksi! Ja menne leffaan ja syömään ja käydä kirjastossa ja postissa hakemassa pakettini. Joten – heippa!

Metkaa viikonloppua!

xoxo,

Raisa

Kuva päivässä ja kiitollisuuspäiväkirja

Moikkaloikka!

Tässä kuluneen viikon kuvat ja kiitollisuudet.

8/365 Oravalauta.

9/365 Öinen piha (meinas unohtua ottaa kuva tältä päivältä.)

10/365 Pom pom tupsut.

11/365 Makuuhuone

12/365 Luminen ikkuna. Yöllä satanut vähän lunta.

13/365 Terveisiä kirpputorilta.

8.1.2016 Sataman seitan. (Herra C:n kanssa syömässä Soi Soissa.)

9.1.2016 Uni. (megaväsyneenä nukkumaan.)

10.1.2016 Askartelu, ja sen ihmeitä tekevä vaikutus. (se nyt vaan on niin hienoa.)

11.1.2016 SIEMENLUETTELO. (just tuli postissa enkä malta odottaa kevättä!)

12.1.2016 Japanin jeni. (kävin vaihtamassa joululahjarahani jeneiksi.)

13.1.2016 Kuormapäivä töissä. (työviikon paras päivä, ei pääse pitkästymään.)

Ja nyt vapaapäivän viettoon, että on sitten huomenna jotain kirjoitettavaa! 🙂

Leppoisaa torstaita!

xoxo,

Raisa

 

Kuvapäiväkirja Torstailta 7.1.2016

Moikka!

Oon ottanut itseäni niskasta kiinni, ja listat oikein tehokäyttöön. Mulla on kesällä tulossa isot myyjäiset ja niihin täytyy oikeesti valmistautua huolella. Toissa vuonna oltiin Amsterdamissa, ja sinnekin kuvittelin aloittaneeni ompelun ajoissa, mutta niin vaan kävi, että ennen lähtöä istuin ompelukoneen ääressä kolme päivää putkeen, ja yömyöhään viimeistelin koristeluja. Ja siinä meni niin maku koko touhuun, etten yli puoleen vuoteen pystynyt kunnolla ompelemaan.

Niin, sain paljon aikaiseksi, kiitos tehokkaan listan! Aikuisten oikeesti, mä en tiedä jääkö lukijalle paljoakaan näistä mun jutuista “käteen”, mutta jos jotain saisin menemään jakeluun, niin se olisi se, ettei eläimiä sovi hyväksikäyttää törkeän yksipuolisesti ja hyvät, yksityiskohtaiset listat tekevät elämästä paljon paremman!

Saakeli, että on kylmä! Eikä vain ulkona, mutta meillä myös sisällä! Ihme tappelua joka ikinen vuosi lämmityksen kanssa. Mua niin vituttaa kaikki äijät, jotka meillä käy säätämässä, eikä kuitenkaan mitään kunnollista saa aikaiseksi, paitsi laskut tietenkin. Jostain syystä alakerran patterit ei lämpiä.

Ihanaa postia! Kummipoika lähetti värittämiään eläimiä! ❤

Töitä! Ihan oikeasti. Osa näistä päätyy töihin malleiksi. Olen kyllä töissä ne jäljentänyt ja värittänyt, kotona kutistin, kun töissä ei onnistu. (tänä vuonna ilmestyy uusi Yotsuba!!)

Michaelin vuoro olla Tehtaalla, Hyrrän ollessa pupujen huoneessa. Ens viikolla kyllä kokeillaan niitä yhteen! Tämä on lupaus!

Huono kuva, mutta mulla roikkuu nukkepalloja katosta. Yritin kovasti tehdä töitä, mutta äh! Päädyin siivoamaan. Lopulta laitoin pöydällä olevat rojut laatikkoon, ja palkitsin itseäni aina tietyn määrän ommeltuani laittamalla 10-20 tavaraa laatikosta oikeille paikoilleen. 

Pari pakettia postiin, toinen oli vihdoin ja viimein se arvottu kirja ja toinen taas joululahja kirjekaverille…mä oon hidas…mut sain sen lopult avalmiiksi, kun listasin itselleni muutamalle päivälle 30 min kirjeen kirjoitusta, ja sit lopuksi kirjeen viimeistely ja paketti postiin. Ilman listoja ei varmaan olis vieläkään valmis.

Saatana, että on kylmä! Ja nelisilmänä tietenkin rillit ensiks ihan huurussa ja sit se kosteus jääty ja jouduin raaputtamaan jään pois laseista. Hmph. 

Waah! Ihana Hyrrä rakentaa pesää! Mä niin tykkään siitä kun se touhukkaana juoksentelee huoneessaan. Meillä on melkeinpä Michaelin tulosta lähtien ollut ongelmia pupujen kanssa, Hyrrä oli aika vaisu pitkään oman leikkauksensa jälkeen, ja sit M jatkuvasti pääsi Hyrrän reviirille ja niille tuli tappeluita ja Hyrrä meni tosi huonoon kuntoon, se lakkas syömästä ja vaan kyyhötti. Tein jos jonkinmoista ihmeliikettä, saadakseni sen syömään ja mikään ei oikein ottanut tehotakseen, kunnes älysin kokeilla syöttää sille persiljaa. Ja siitähän se tykkäs ja nyt on alkaneet muutkin ruoat kelpaamaan ja paino nousemaan. Vireystasokin on aivan toinen. Eikä se ole enää Michaelin vierailuistakaan masentunut. (eilen M oli avannut oven! Hypännyt aidan yli ovea vasten niin, että se aukes. Ovea piti kiinni sen takana oleva Hyrrän vessalaatikko. Nyt se on teljetty kunnolla kiinni, mut koko ajan saa olla varuillaan, ettei se hyppää sen korkean aidan yli…)

Olin listannut itselleni 10 susipussukkaan, mutta viimeistelin melkein 20! Ihan muutamaan vaille valmiita!

Lounaaksi söin vihiksen, ja tilasin pari askartelukirjaa, päivälliseksi söin herkullista juusto-makaroonilaatikkoa ja katsoin viimeisen jakson Making a Murderer -sarjasta. Onneksi tuo kuvassa näkyvä ällöttävä pedofiiliääninen limanuljaska sai melkein ansionsa mukaan!

Ja koska listallani oli vielä kahden sleepsackin valmiiksi saaminen ja kahden uuden aloitus oli pakko mennä vielä Tehtaalle puurtamaan.

Ja katsokaa! Listat tekivät sen taas! Sain ne valmiiksi! Ihana kangas! ❤

Ihana pupu siilin kimpussa. Kuten huomaatte, lattiaa en siivonnut. Se on niin turhauttavaa, kun heinää on joka paikassa, eikä sitä voi imuroida  vaan pitää lakaista ja kun olen yhden kohdan saanut lakaistua ja siirryn seuraavaan on M levittänyt jo uudet heinät pois lakaistujen tilalle.

Ennen nukkumaan menoa katsottiin vielä Sherlock Holmes elokuva, jonka aikan nukahdin useamman kerran enkä oikein pysynyt kärryillä. Tykkään kovasti SH:sta mutta tästä en kyllä niinkään. Mutta ehkä se johtui siitä, että nukuin niin paljon.

Mulla on tälle päivälle kymmenkohtainen lista tehtävänä, joten heippaloikkamoi!

Loistavaa viikonloppua!

xoxo,

Raisa

Kuva päivässä ja kiitollisuuspäiväkirja.

Moikka!

Uusi vuosi – uudet kujeet!

Kuten kaikki muutkin listafanit, tein minäkin uuden vuoden lupauksia, ja kaksi niistä pääsee tänne blogiin. Ko. lupaukset kuuluvat näin: *Kuva päivässä. * kiitollisuuspäiväkirja? (hahah! Muistin kirjoittaneeni niistä ylös vähän enemmän, mut en sit näköjään sitä tehnyt.)

Otin käyttööni erillisen Kiitollisuuspäiväkirjan (muistikirjoja ei voi koskaan olla käytössä liikaa! Tai no, musta alkaa tuntumaan, että mulla on niitä käytössä liikaa, mut ihan sama.), aikoinaan Studio Ghibli Museosta ostetun Totoro ja Mei aiheisen muistikirjan, sekä kuusivärisen (oikeasti niistä ainoastaan viisi toimii) kuulakärkikynän. Noi kynät on muuten ihan huippuja! Mä jollain tasolla yritän olla se seesteinen hipster-minimalisti ja tykätä seesteisistä, luonnonläheisistä asioista, mut sit aina palaan kuitenkin tohon överiminään. Minkäs teet, kakara mikä kakara. Mua harmittaa, kun ne musteet ei tuoksu erilaisille, ja ihanille. 

Tässä vuoden ensimmäisen viikon molemmat “lupaukset”:

Kiitollisuuspäiväkirja

1.1.2016

Vegaaninen pizza baarista.

2.1.2016

Totoro-aiheiset asiat.

3.1.2016

Sunnuntain tuplapalkka.

4.1.2016

Skräppiryhmä ❤

5.1.2016

Pakkanen (n.-18C), jonka ansiosta Suomessa on vähemmän kasvitauteja/tuholaisia, ja näin ollen vähemmän tarvetta myrkyttää kasveja/ympäristöä.

6.1.2016

Lisälämmittimistä, joita ilman sisälämpötila olisi alle 13C (ulkona pakkasta -22C)

Tämän päivän kiitollisuus vielä kirjoittamatta. Idea tälle lupaukselle lähti siitä, kun ehkä eniten vitutti kaikki, ja kaikki oli olevinaan päin helvettiä. No, ei ole enää. Sillä onhan Totoro -aiheiset asiat!

Kuvä päivässä.

1/365 Seitan pizza. Melko täydellistä.

2/365 Värit ja ripellykset on taas pop!

3/365 Lumimyräkkä

4/365 Skräppikassit pitkän päivän päätteeksi.

5/365 Kuva kännykässä ja kännykkä töissä…olis ollut lisälämmitin

6/365 Steven Averyn murheellinen äippä.

7/365 Lisää lisälämmittimiä. Meillä on kylmä! (huomatkaa myös hieno hylly taustalla. Herra C teki sen!)

Ja tämä taas sai alkunsa siitä, kun otan niin vähän kuvia ja sekös harmitti, ja ehkä tarvitsen aiheen uudelle albumille. En ole kyllä vielä päättänyt teenkö tästä skräppialbumia/smashbookia.

Mulla on ehkä jotain fiksumpiakin postauksia tulossa, mutta en saa niitä aikaiseksi. 😀 Joten näillä mennään nyt.

xoxo,

Raisa

 

Kuvapäiväkirja Torstailta 31. 12.2015

Moikka!

Uuden vuoden aatto! Aina niin jännä päivä, päivä jolloin pitäisi tehdä suuria suunnitelmia, kurkistaa menneeseen, tirkistää tulevaan, listata päämääriä ja lupauksia. Tai sitten vaan syödä.

Minä keskityin syömiseen. Olin edelleen kipeä, voimia minkään tekemiseen ei juurikaan, vaikka hienot menut mulla olikin mielessä. Olin suunnitellut tekeväni mutapiirakan, kahta erilaista perunasalaattia (toinen japanilainen, johon piti tehdä itse majoneesi ja joku retikka-porkkanasalaatti), paistavani nakit ja makkarat ja tarjoavani kaiken tämän sipsien ja kahden dipin kera. No, koska olin kipeä ja kiireinen askarteluitteni kanssa vetosin heikkoon olooni ja sain miehen tekemään japanilaisen perunasalaatin ja tyttären väsäämään mutakakun. Itse sekoitin dipit ja mikrotin nakit, tytär paistoi ne makkaratkin. Vinnkinä muuten kaikille jotka juhannuksena ja uutena vuotena haluavat nakkeja tai makkaraa (siis vegaanisina tietenkin) – ne kannattaa hankkia hyvissä ajoin etukäteen, sillä ne on AINA loppu ennen em. juhlia.

Mutta ennen kaikkea tätä herkuttelua söin aamupalan. Ja vielä ennen aamupalaa pesin pyykkiä. Pesin muuten päivän aikana ehkä noin puoli miljoonaa koneellista pyykkiä, ja ripustelin niitä ympäri kämppää kun ei ole sitä kuivauskonettakaan. Tosi kuppanen kuva, mutta eikö olekin hienot tyynyliinat! Olen viime päivinä askarrellut enemmän kuin ehkä keskiverto askartelee elämänsä aikana.

Tuoremehua, koska kipeä. Ja kattokaa nyt tota päällysteiden määrää! 😀 

Jälleen kerran päätin, että on ihan ok olla epäminimalisti ja tykätä – no, kaikesta. Tein kukkaruukkuihin pilkkuja! 🙂

Maalailin asioita. (tein niin vimmalla kaikkea, etten edes muista mitä kaikkea.)

Heimoi! Michaelin vuoro olla pupujen huoneessa. Hyrrä on oikeesti ihan hajalla tästä uudesta kaverista. Mä kerron lisää joskus toiste. (pitää lähteä töihin!)

Lounaaksi jaksoin kuitenkin väsätä okonomiyakin. Käytiin eilen kirjastossa ja löysin best seller hyllystä ton Kaikki taivaan linnut! Oon jonottanut sitä ikuisuuden ja ainakin kaksi ikuisuutta vielä jäljellä! Ja siellä se oli, hyllyssä!

Olen kipeä, joten pelasin Katamaria. Pelaan tätä ehkä ennen kaikkea, koska haluan nähdä niitä japanilaisia tavaroita, mitä kerätä siihen palloon…

Heimoi. Mäoon nai-nai. Tyynyhalailija.

Lisää askartelua! Tästä tulee hieno. Enkä kehoita ketään samaan, velkaisuaine ei varmasti ole vegaanista, ainakaan eläimillä testaamatonta. Ehkä saman vois tehdä Manic Panicin vaalennusaineella?

Niin, muu perhe kokkasi ja minä istuin lähes valmiiseen pöytään. Ja sotkin. 

Nää on niitä puolalaisia(?) Bon Soyan nakkeja ja makkaroita. Ihan ok. Wheatyn nakit ja makkarat on parempia, mutta kun ei ole niitä myyviä kauppoja lähellä.

Ei mikään sievä kuva, mutta ihana. Mun perhe. Uuden vuoden aaton aterialla, lukemassa.

Jälkkäriksi mutakakkua ja Monopolia. Oli hauskaa! 

Pihalla kamala röiske ja pauke, me katsottiin Everest -elokuva. Oli hyvä.

Hyvää uutta vuotta 2016. Mä yritän taas jollain uudella innolla kirjoittaa tännen enemmän. Jos vaan ennätän! Hillitön ompelu-urakka edessä! Siitäkin lisää myöhemmin!

Nyt töihin!

xoxo,

Raisa