Olen rahasta ja sen säästämisestä puhunut aika paljon aiemminkin (esim. täällä, täällä tai täällä) nyt taas uutena minänä kirjoitan siitä. Olen viimeisen vuoden aikana muuttunut ihan ihmeellisen paljon, kaiken kaikkiaan järkevöitynyt ihan pirusti. En minä vielä mitenkään valmis ole, ehkä sitten kuolinvuoteella, mutta kovan harppauksen ottanut eteenpäin. Ja siinä samassa ovat raha-asiani tehneet jättiharppauksen myöskin. Siitä ihmisestä, joka vielä viisi vuotta vuotta sitten tienasi tuplasti enemmän kuin tämä nykyinen ja joka oli korviaan myöten veloissa olen muuntunut täksi nykyiseksi, jonka palkka on lähestulkoon vitsi (sellainen huono, joka ei kauheasti naurata) ja jolla siltikin jää rahaa säästöön, joka kuukausi eikä luottokortista ole aikoihin täytynyt maksaa korkoja, kun ei ole luottolimiittiäkään käytetty.
Miten tässä näin on käynyt? Minusta vaan tuntuu, että olen järkevöitynyt. Olen oppinut, etteivät tavarat tee minusta minua. Vaan minä itse. Minun ei tarvitse ostaa ollakseni minä. Joten lakkasin ostamasta. Ja rahaa säästyi. 🙂
Kyllä meissä siltikin joku sisäänkirjoitettu koodi on oltava, sellainen joka reagoi uusiin asioihin, sillä ihan vaikka vaan uusi kasvismaito ilahduttaa, noista kaikista uusista vegaanisista valmisruoista puhumattakaan. En väitä, etten kaipaa elämääni mitään uutta. Kyllä kaipaan. Mutten mitenkään hillittömästi. Enkä kyllä edes mitenkään keskiverrosti, vaan silleen vienosti. Vähän, pienesti. Vaikka nyt ne uudet petivaatteet. Puhuinko muuten petivaatteista mitään kesällä? Kuinka lakkasin kaipaamasta uusia petivaatteita. Laitoin vanhat risat pois ja päätin, että kaksi settiä kyllä riittää ja kaikki Hello Kitty ja muut lapselliset parittomat tyynyliinat saivat kenkää. Enkä ole sen jälkeen kaihoten vilkuillut uusia settejä. Kun kerta kahdet riittää. Mutta nyt kyllä olisin halunnut jouluksi/talveksi kauniin setin Mujilta ja olin sitä jo tilaamassakin, kunnes tuli maksun aika ja postikulut maksoivat n. 80 € (olin kyllä laittanut koriini muitakin asioita, esim. pyyhkeitä. Meillä on maailman naurettavimmat pyyhkeet…ihan hävettää. Ei yhtäkään yhteensopivaa pyyhettä, kaikki saatu jostain.) Päätin sitten, että ennemmin ostan sen setin sitten paikan päältä keväällä, kun olen sinne kuitenkin menossa. En saa settiäni jouluksi, ah! miten traagista, mutta minä selviän. Voi olla, etten keväällä sitä enää haluakaan.
(pihalla on punarinta. Olkaa hiljaa, ettei se säiky pois.)
No jottei tämä veny liian pitkäksi ja minäkin pääsisin ompelemaan mennäänpä niihin viitseen asiaan, joiden avulla sinäkin onnistut, tuloistasi riippumatta, säästämään. Ai niin, olen niin syvällä paatoksella puhunut säästämisestä ja sen tuomista iloista äidilleni, että olen saanut hänetkin säästämään. Sydämeni on pakahtua riemusta!
- Tee päätös säästämisestä. Sama juttu kuin laihdutuksen, kielen oppimisen tai minkä tahansa “ison, vaativan asian” kanssa: ensiksi tarvitaan päätös. Ja päätä aloittaa tänään. Ei ensi viikolla, kun on vähemmän menoja, enemmän tuloja jne. Tänään. Jätä ylihinnoiteltu kahvi ostamatta. Tee eväät töihin. Jne. Ennen kaikkea: tee päätös säästämisestä ja siihen sitoutumisesta.
- Motivoi itseäsi. Miksi säästät? Mihin säästät? Jotta voit säästämisessä onnistua, erityisesti jos sinulla on pienet tulot kuten minulla eikä säästäminen ole niin helppoa kuin naapurin toimitusjohtajalla tee itsellesi selväksi, mitkä ovat syysi tämän hienon päätöksen taustalla. Minä säästän useastakin syystä: 1. En kestänyt tunnetta siitä, etteivät rahani riitä mihinkään. Mitä enemmän ostin, sitä enemmän oli koko ajan ostettavaa, asioita joihin minulla ei ollut varaa. 2. Raha tuo turvallisuutta. Jonkinlainen puskurirahasto on niin rauhoittava näky pankkitilillä. 3. Haluan matkustaa, joten säästän Japania varten, taukoamatta. 4. Vapaus. Raha mahdollistaa tietynlaista vapautta. En ehkä koskaan saa säästettyä niin, että voisin oikeasti heittäytyä säästöjeni varaan, ainakaan tästä nykyisestä tilistäni mutta ainahan sitä voi yrittää. 5. Tietyt, tylsät kohteet, kuten kiinteistövero tai kotivakuutus. Minulla on mm. tili ihan pelkästään kiinteistöveroa varten, johon laitan joka kuukausi 35 €, niin ettei laskun maksaminen kerralla tunnu niin ylivoimaiselta. Samalla tavoin säästän mm. joulua, lasten syntymäpäiviä ja vaatteita varten, käteisellä kylläkin. Numeroiden asettaminen auttaa motivoimaan. Tilien avaaminen onnistuu verkkopankissa vaivattomasti, joten avaa itsellesi uusi tili, jonka nimeät esim. Japani 2017/200. Näin tiedät, että joka kuukausi tuolle tilille on laitettava 200 € ja se vie sinut Japaniin vuonna 2017. Nerokasta
- Elä säästeliäämmin. Nykymenoa paraatipaikalta kaupan kassalta seuratessa voin sanoa, että tässä olisi kyllä niin monella parantamisen varaa. Ihmiset, jotka kiiruhtavat kaupasta toiseen, käsivarret muovikassien painosta notkuen voisivat säästää niin paljon rahaa, ihan vaan tyytymällä siihen, mitä heillä jo on. Vähempään tyytyminen kuulostaa ankealta, nololtakin. Mutta entäpä sitten se, että nauttisitkin enemmän siitä, mitä sinulla jo on? Siinä onkin jo enemmän glamouria, jotain sellaista mihin olisi hienoa pyrkiä. Nauti siitä mitä sinulla jo on, sen sijaan että etsisit koko ajan uutta ja parempaa. Säästeliäästi elämiseen kuuluu niin paljon kaikkea muutakin, niistä enemmän toisella kertaa.
- Lisää tulojasi. Helpommin sanottu kuin tehty? Ei välttämättä. Moni meistä jo nyt tienaa vähän rahaa myymällä vanhoja tavaroita facebook kirppiksillä tms. Ota vastaan ylimääräisiä työtunteja, mikäli niitä sinulle tarjotaan. Onko sinulla erityisiä taitoja, kuten vaikka ompelu? Avaa nettikauppa ja myy tuotoksiasi siellä. Hyvä kielipää? Anna opetusta sitä kaipaavalle tai tee käännöksiä. Valokuvaus? Ota tuotekuvia maksua vastaan. Leivo, siivoa, vuokraa sohvaasi, lainaa autoasi, toimi kuskina, ihmiset ovat valmiita maksamaan lähes mistä vaan.
- Sijoita. Itse en tätä harrasta perinteisessä mielessä laisinkaan. Kun ajattelen sijoittamista näen mielessäni Leonardo DiCaprion Wolf of Wall Street elokuvassa irstailemassa. Mutta tämä ehkä olisi aika fiksua? Itse kuitenkin ostan vaikka marjapensaan mieluummin, ja koen sen sijoituksena, josta saan “rahani” ennen pitkää takaisin. Tai ostan kalliimman esineen X, joka tulee kestämään minulla loppuikäni, kuin halvan esineen Y, joka kestää vuoden. Käytä tänään euro, jos se auttaa sinua huomenna säästämään kaksi.
Ei sitten muuta tällä kertaa. Säästämisiin!
xoxo,
Raisa